Salapoliisin hommissapa hyvinkin...

 Törmäsin itseäni ja omaa sukuani voimakkaasti koskettaneseen aiheeseen Daily Ekon sivuilla. Daniela puhuu kiinnostavasti artikkelissaan
Ruokasalapoliisi
omista oireistaan, joitten  taustalla on mitä todennäköisemmin ruokayliherkkyydet. Ja ei siis varsinaisesti allergiat, koska niiksi lasketaan vain IgE-välitteiset reaktiot. Kun kyseessä on muun mekanismin välityksellä muodostuva oireilu puhutaan ruokayliherkkyyksistä.

Seuraavaksi selventävä lainaus Wikipediasta:

"Allergia on immunologisen järjestelmän häiriö, jossa elimistö käynnistää IgE-välitteisen immunologisen reaktion jollekin elimistön ulkopuoliselle mutta sinänsä vaarattomalle aineelle. Tällaista ainetta kutsutaan allergeeniksi; allergeeni toimii siis antigeeninä immunologisen reaktion käynnistyessä. Huomaa että termit allergia ja yliherkkyys eivät ole toistensa synonyymejä. Yliherkkyys (engl. hypersensitivity) kattaa laajan joukon erilaisia immunologisella mekanismilla välittyviä haitallisia reaktioita, kun taas allergia tarkoittaa vain IgE-välitteisiä, B-lymfosyyttien aktivaation seurauksena ilmeneviä reaktioita (tyypin I yliherkkyys)."


Yliherkkyydestä Wikipedia toteaa seuraavaa:

"Yliherkkyys (engl. hypersensitivity) on immunologisen järjestelmän ei-toivotusta reaktiosta johtuva epämiellyttävä ja haitallinen reaktio elimistön ulkopuolista, mutta sinänsä vaaratonta ainetta kohtaan. Yliherkkyysreaktiot voivat välittyä erilaisilla immunologisilla mekanismeilla. Tunnetuin yliherkkyyden muoto on allergia, mutta sen lisäksi yliherkkyysreaktioita tunnetaan useita muitakin tyyppejä."

Ettei mene jauhot ja vellit sekaisin, niin vielä tietotujaus keliakiastakin, joka taas on asia erikseen:

"Keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus, jossa rukiin, vehnän ja ohran sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa, mikä häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Vaurion aiheuttajana on gluteenin prolamiiniosa, joka vaihtelee eri viljoissa. Vehnän gliadiini, rukiin sekaliini ja ohran hordeiini aiheuttavat immunologisen vasta-ainereaktion. Prolamiini tarttuu ohutsuolen limakalvossa sitä vastaan muodostuneeseen vasta-aineeseen, joka johtaa limakalvon nukkarakenteen tuhoutumiseen.
Keliakia ei ole allergia, joten sitä ei tule sekoittaa esimerkiksi vilja-allergiaan"
(Wikipedia)

Meidän suvussamme ei ole tietääkseni esiintynyt keliakiaa, sen sijaan monessa polvessa ollut paljon allergioita, astmaa ja ruokayliherkkyyksiä. Viimeksi mainittuja oli siis omilla lapsillani todella paljon heidän ollessaan pienempiä. Itse taas olin ennen muinoin niin allerginen, että tutkimustulosten tultua ilmi sairaanhoitaja sanoi, että olin lähes kaikelle, mitä testattiin allerginen ja että tulos oli hänestä ihan ennätys.

Mutta lapseni siis olivat tosi laajasti ruokayliherkkiä aikoinaan jokainen ja sepäs olikin ongelmallista, koska ainakaan yleisen terveydenhuollon puolella käytetyt testit (prick ja tietyt verikokeet) eivät paljastaneet oireilun syyllisiä. Kerran Viltsulla sentään maito nosti joitain arvoja yhdessä verikokeessa ja jotain pientä taisi Jullinkaisellakin ilmetä, mutta pääasiassa jouduin salapoliisin ja virallisen syyttäjän duuniin. Ensin piti itse altistus- ja eliminaatiotestauksin löytää oireita aiheuttavat aineet ja osoittaa sitten syyttävä sormi niihin kooten  vakuuttavat todistusaineistot, jotta "lääkäri- tuomarit" sitten uskoivat ja julistivat tuomionsa. (antoivat tarvittavat lääkärintodistukset)

HUH... oli se varsinaista rumbaa, jossa koki usein olevansa altavastaajana ja epäuskoisen arvioinnin alaisena, joten en yhtään ihmettele, että moni uupuu kesken ja uskoo joittenkin taitamattomien lääkäreitten vakuutteluja, etteivät lapsen oireet johdu lainkaan ruuasta ja lisäaineista vaan ihan muusta (josta ei ole tietoa) ja kannattaa syöttää nyt vain kaikkea vapaasti ja eikun kunnon kortisonikerrokset pojalla pintaan. Monet itkut tuli itkettyä ja raivarit yksin kotosalla vedettyä, kun tiesi, oli ihan varma, että oireet tulivat ravinnosta ja ei pystynyt saamaan asiaa perille tiettyjen lääkärien päähän.

Onneksi, kun vain uskoi itseensä, omiin havaintoihinsa ja päättelykykyynsä, oli sinnikäs eikä luovuttanut niin lopussa kiitos seisoi. Lastensa hyvinvoinnin takia ei voinut antaa periksi. Voin vain kauhulla aavistella, missä kunnossa lapseni olisivat nyt, jos aina olisin toiminut ensimmäisten lääkäreitten päähänpistojen mukaan yhdessä sun toisessakin asiassa. Onneksi aina jossain vaiheessa hyviäkin lääkäreitä löytyi.

Se on taitolaji, että oppii erottamaan hyvät (erikois) lääkärit hmm...vähemmän hyvistä. Ja sitten vielä yleislääkäreitten kohdalla sen, millä alueella näitten tiedot ja näkemys on huteraa ja millä alueella kyseisen lääkärin toimista voi hyötyäkin. Juu ja kun se kaikki arviointi tulisi osata tehdä vielä niin, ettei lääkäriobjekti tajua olevansa tarkan syynin alla ja koe varpaillensa astuttavan, ;) Alkuvuosina olin niin naiivi, että yritin puhua joillekin järkeä ja väitin liikaa vastaan. Myöhemmin opin, ettei monistakaan asioista kannata väitellä eikä aina paljastaa kuinka paljon tietää, ettei lääkäri koe oloaan uhatuksi ja hermostu.

Esim aikoinaan toisella paikkakunnalla ollessani jaksoin selittää terveyskeskuslääkärille, mitä eroa on keliakialla ja vilja-allergialla, kun toinen ei tiennyt edes sitä. Poistuipa sankari sitten kesken tilanteen lukemaan opuksiaan ja sanoi, että niin... asiasta on näemmä tullut lisätietoa. Ja heh, se mikään uusi juttu silloinkaan ollut!:D

Mutta oikeastaan on surullista, miten vaihteleva taso lääkäreilläkin voi olla. Ja miten hakoteillä suuri osa näitten ruoka-aineherkkyyksien suhteen onkaan...ja monen muunkin asian suhteen. Mutta en minä sitä kiistä, että on loistaviakin lääkäreitä ja koululääketieteellä on oma tärkeä paikkansa.

Monesti olen jo aikaisemminkin tuuminut kirjoittaa näistä perheemme yliherkkyystaisteluista tänne blogiini, mutta historiamme aihepiirin suhteen on niin laaja ja monipolvinen, että rimakauhu taisi iskeä ja uuvahdin jo ajatuksestakin. Nyt näköjään estot lähti Danielan mainion kirjoituksen kirvoittamina ja sain sanasen arkkuni (ehkä turhankin laveasti ;) ) auki.

 Tässä vielä antamiani kommentteja Danielan kirjoituksiin.:


"Tosi kiinnostava kirjoitus! Toivottavasti ongelman syy selviää! Lapseni olivat pienenä superyliherkkiä, mutta ruokayliherkkyydet eivät olleet igE-välitteisiä ja eivät näin ollen näkyneet ihotesteissä eivätkä edes verikokeissa vaan teimme eliminaatio-altistuskokeita.

Kaksi ensimmäistä lastani olivat jopa äidinmaidolleni yliherkkiä, mikäli söin tiettyjä heille sopimattomia aineita. Salapoliisityöllä sain selville yliherkkyyttä aiheuttavat aineet, mutta olikin aikamoinen taisto saada erikoislääkäritkään uskomaan yliherkkyyksiin. Väittivät, että atooppinen iho nyt vain lehahtelee milloin mistäkin jne. Pojilla oli myös pahoja suolisto-oireita ennen kuin löysin yliherkkyyksien aiheuttajat. Monet lääkärit sanoivat myös, että voi voi, niitä mahdollisia lisäaineyliherkkyyksiä nyt on aika turha edes yrittää löytää, aika mahdoton homma kuulema, jos ei näy testeissä.

Onneksi sain ne kuitenkin selville kuitenkin ja lopulta aina onnistuin löytämään lääkärit, jotka ymmärsivät, mistä oli kyse ja antoivat esim kouluruokailua varten tarvittavat todistukset, Välillä yhdellä lapsella oli omat eväätkin ennen kuin sain tarvittavan todistuksen.

Jos lapseni välttivät tarkkaan heille sopimattomia ruoka- ja lisäaineita, heidän vatsansa toimi normaalisti ja ihokin oli aivan persikkainen. Kuinkahan monen ihottumapotilaan ns atooppisen maitoruven takana oikeasti onkaan ruoka-aine- tai lisäaineyliherkkyys, jota vain pidetään joten kuten ns kurissa kortisonivoiteilla yms ja monen suolisto-ongelmien taustalla voivat nämä samat jutut piillä.

Oli kyllä oikea taistojen tie löytää ymmärrystä ja todistella kuinka asiat oikeasti olivat. Jokaisesta fiksusta lääkäristä olin tosi onnellinen. Välillä jouduin vaatimaan vaihtoa eri erikoislääkärillekin. Yhdestä, joka äkäisenä intti, ettei lapseni ole millekään yliherkkä, kun ei testeissä näy, tein valituksenkin ja pääsin paljon paremmalle, joka oli jo ihan toisella linjalla.

Sittemmin pojat ovat jo aikamoisen hyvin, osa jo kokonaan parantuneet yliherkkyyksistään (ja monesta muustakin) klassisella homeopatialla. Yksi mukava lasten-ja allergologian erikoislääkäri sitten ihmetteli yhdessä vaiheessa pojan hyvää ihoa,kuntoa ja yliherkkyyksistä parantumista, jolloin paljastin, että klassista homeopatiaa ollaan käytetty. Iloiseksi yllätyksekseni lääkäri kertoi, että vaikka ei itse homeopatiaa hallitsekaan, niin on keskustellut ulkomaisten kollegoidensa kanssa aiheesta ja on vakuuttunut, että homeopatia todella toimii ja voi auttaa. Niinpä erosimme hyvillä mielin ja seurantakäynnitkin voitiin pojalta lopettaa.

Onneksi sinäkin jo aiemmin etsit tietoa ja tajusit, mistä terveysongelmasi silloin johtuivat. Ei sitä vaan voi olla liian luottavainen lääkärikuntaan tai joutuu helposti kärsimään.

Odotan innolla seuraavaa kirjoitustasi. Jännittävää kuulla, mitä testi kertoi.."

 Seuraavaksi vastasin Ilmapallona pompin-henkilön kysymyksiin aiheen tiimoilta:

" Ilmapallona pompin kysymykseen: No esikoiseni oli yksi-vuotiaana niin yliherkkä, että pystyi syömään vain noin kymmentä ruoka-ainetta eli esim mustikkaa, tiettyjä lihoja (mm naudanliha ei käynyt), vadelmaa, riisiä, kypsennettyinä tiettyjä vihanneksia ja raakoina jokusta...

Oireina lapsillani oli (siis mulla on kolme) mm ihottumaa, vatsakipuja, ripulia,yhdellä välillä olikin oireena ummetus, yhdellä naama turposi kerran, kun altistui vahingossa maidolle. Mutta eri pojilla oireiden voimakkuudet vaihtelivat. Merkille pantavaa on , että vaikka lähtötilanne oli huono ja lääkärit väittivät usein, että kyse on muusta kuin yliherkkyyksistä niin kun vain sopiva ruokavalio löytyi ja siitä pidettiin kiinni niin oireet poistuivat. Kun korrelaatio oli näin selvä, lopulta yleensä lääkäritkin uskoivat.Tosin se, että suolistolla pääasiallisesti reagoivilla oireet voivat kunnolla joskus pamahtaa päälle viipeellä jopa päivien, jos takana on pitkä tarkan ruokavalion kausi ennen altistusta, on tietysti tosi hämäävää.

Kortisonivoiteita tms en halunnut lapsille käyttää, en pidä niitä hyvänä terveydelle ja erotin sitä paitsi ilman oireita tukahduttavia aineita sitten parhaiten aina oireitten aiheuttajatkin. En kuitenkaan ruvennut väittelemään vaan otin kortisonireseptit vaan kiltisti mukaani ja heitin pois.

Henkisesti raskainta oli, kun itse piti aina löytää yliherkkyyksiä aiheuttavat ruoka-ja lisäaineet ja sitten vielä osalle lääkäreistä todistella kovalla vaivalla miten asia oli.


Onneksi tilanne siitä pikku hiljaa helpottui ( ja kuten sanottua aloin käyttää myös klassista homeopatiaa.)

Mutta myöhemmin, kun ruoka-ainevalikoima oli jo suuresti laajentunut niin esikoiselle yliherkkyysreaktioita aiheuttivat vielä mm kotimaiset viljat (ei keliakia vaan jonkilainen muu viljan sopimattomuus, joka ei näkynyt testeissä, mutta oireet tulivat suolistoon ja ihoon kuitenkin syömisen jälkeen ja hämäävästi usein viipeellä välillä taas tosin nopeastikin kovina kipuina ja ripulina)

Lisäaineista pahimpia olivat BHT ja BHA, nitriitit ja nitraatit, tietyt väriaineet esim yksi oranssi E165 eli annatto ja yhdessä vaiheessa bentsoehappo. Kerran pojan huulet turposivat pahasti, kun esikoiseni osti apteekista huulirasvan huolimattomasti ja siinä olikin BHA-ainetta.

Nykyään suosimme luomua ja kartamme monia lisäaineita, vaikka emme edes olisi niille varsinaisesti yliherkkiä. Ovathan monet kuten aspartaami joka tapauksessa tosi epäterveellisiä. Toivoisin, että kouluruuassakin alettaisiin karttaa paremmin lisäaineita.Aiheuttavathan jotkin lisäaineet tutkimusten mukaan mm ylivilkkautta ja jopa muitakin neurologisia ongelmia.

Tosiaan kiinnostaisi tietää tuosta Danielan testistä enemmän. Aikoinaan ei tullut kokeiltua tuollaisia. En ole varma onko niitä muuten kovin montaa vuotta ollut helposti saatavillakaan ja mitenköhän luotettavia ne ovat. Kohta varmaan kuulemme lisää..."

 Ja pian sainkin tilaisuuden lukea aiheesta lisää Danielan uudemmassa postauksessa Food Detective -testin tulokset, johon meikätyttö intoontui kommentoimaan seuraavaa:

"Kertakaikkiaan... kuulosti varsin lupaavalta testiltä! Vaikka kaikki tahot eivät siihen usko, niin voi hyvinkin olla, että nuo IgG- vasta-ainetasot johtavat moninaisten hankalien oireitten aiheuttajien jäljille! Kiitokset upeasta ja tosi hyödyllisestä kirjoituksesta ja mahtavaa, kun aiot rapartoida jatkosta!"

Niin tuo Ruokaetsiväjuttu oli mielestäni  tosi virikkeellinen ja hyöyllinen kirjoitus! Kaikkea tärkeää elämässä ei opi koulujen penkillä tai virallisten asiantuntijoiden suusta.

 Lisää tietoa ruokayliherkkyyksistä :
Mitä on ruokayliherkkyys? 

Lisäinformaatiota tuosta kiinnostavasta ruokayliherkkyystestistä:
FoodDetective

And something about this food intolerance in English:
http://www.foodintoleranceawareness.org/.

Onneksi yleensä kaikille asioille voi tehdä jotain, kun ei vain luovuta ja sinnikkäästi etsii vastauksia ja keinoja. Mukavia ja idearikkaita päiviä teille armaat lukijani! :)