Näytetään tekstit, joissa on tunniste bloggaaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste bloggaaminen. Näytä kaikki tekstit

torstai 19. huhtikuuta 2012

Persoonallisuus jälleen testissä ynnä bloggausmietteitä



Tervehdys rakkaat lukijani ja tervetuloa teille uusillekin, jotka olette viime aikoina tutustuneet blogiini tai jopa  kirjautuneet lukijapaneeliini! On aina niin ilahduttavaa huomata uusia lukijoita. Kiitos kaikille osoittamastanne mielenkiinnosta!

Havaitsen , että on tullut pidettyä jälleen hieman väliä kirjoittamisessa. Aika hurahtaa nopeasti ja ennen kuin huomaankaan on saattanut mennä vaikkapa jo yli kuukausi edellisestä kirjoitusrupeamasta. Aloin miettiä syytä moiseen. Lienenkö välillä turhankin perusteellinen kirjoitustavassani. Yritän ilmeisesti valita tärkeinä pitämiäni aiheita ja kirjoitella niistä niin, että asioista tulisi mahdollisemman selkeä kuva ja perustelut olisivat myös hyvin esillä.

Minulla on ollut paljon tekemistä ja touhua nyt keväällä ja tuntuu, ettei useamman tunnin rupeamia enää niin vain löydy. Vaikka pyrinkin pitämään suunnitelmani ajankäytön suhteen suhteellisen leppoisina, tekemistä löytyy joka päivälle runsaasti. Siitä pitävät osaltaan huolen myös kolme poikaani. Minulla on lähes  joka päivä yleensä myös paljon miettimistä homeopatian alata. Kehittelen nykyään myös romaania kuten jo aiemmin kerroin. Kevään myötä myös puutarha alkaa kutsua aina vain kiihkeämmin. Ja paljon muutakin tärkeää kuuluu elämääni, ihan kaikestahan en edes kirjoittele. Viime aikoina olemme myös kyläilleet ja viettäneet meillä kotonakin paljon aikaa iltaisin yhdessä ystävien kanssa. Elämään kuuluu niin paljon.

Kuitenkin rakastan myös bloggaamista. Ajattelin, että jospa opettelisin  suhtautumaan blogikirjoituksiini hieman toisin. Aiemmin ajattelin, että haluan kirjoittaa pääasiassa hyvin informatiivista tekstiä, josta löytyy paljon perusteluja asioille ja usein myös kunnolla lähdeviitteitä yms. Tokihan olen kirjoitellut myös esim  runoja. Mutta jotenkin olen kokenut niin tärkeäksi olla vain heittelemättä mietteitä. Olen tykännyt usein selittää ja perustella, olla puheissani ja kannoissani huolellinen ja tarkka. Mutta, mutta: sellainen tapa kirjoittaa vie kuitenkin paljon aikaa ja minulla on nykyään niin paljon kaikkea, mihin toivon ja haluan aikani riittävän. Kuitenkin haluan jatkaa myös tätä blogia. Mikä siis neuvoksi?

Usein minulla olisi pikkuinen hetki aikaa, mutta ei pitkä. Silloin voisin pikkuisen blogata, kirjoittaa pikkuisen jutun, ilman isoja lähdeviiteluetteloita, ilman aina niin painavia perusteluketjuja. Tai joskus itse aihekin voi ja saa olla kevyt. Ja joskus voisin uskaltaa kirjoittaa asioista, joista en ole muodostanut vielä selkeää kantaa. Asioista, joita vasta mutustelen ja maistelen mielessäni.

Olen yleensä tykännyt paneutua minua kiinnostaviin asioihin erittäin perusteellisesti ja sitten, kun olen niihin kunnolla perehtynyt, asioista on ollut helppo puhua tai kirjoittaa. Asioihin liittyy usein monia puolia ja niistä muodostuu kokonaisuuksia, joita on kiinnostavaa hahmottaa ja analysoida... ja näitä, kun miettii, niin aikaa kuluu ja sanoja syntyy.

Mutta oikeastaan asioista voisi kertoa joskus ihan lyhyestikin, vaikkapa vain joitain vaikutelmia hahmotellen. Tälläisiä pikku juttusia olisi helpompi saada tehtyä niinä omina pikku hetkinä, joita elossani edellenkin löytyy. Kynnys aloittaa jotain isompaa, laajaa artikkelia tuntuu aina vain suuremmalta, koska monen tunnin vapaat ovat entistä harvinaisempia minulle nykyään. On niin paljon, mitä haluan saada aikaiseksi. On myös niin paljon rakkaita ympärillä, ihmisiä, joitten tarpeet ja tekemiset vaikuttavat paljon elämääni ja ajankäyttööni.

Niinpä keksin ratkaisuksi sen, ettei tekstieni tarvitse olla välttämättä kovin hiottuja tahi pitkiä. Joskus ehkä, muttei ainakaan aina. Pääsenpä näin vähän höykyttämään sitä vanhaa perfektionismin peikkoakin, joka aina välistä yrittää esitellä rumaa naamaansa. Hus, hus vaan! Minä saan kirjoittaa niin huolettoman höpsösti kuin haluan tahi niin harkitun huolellisesti kuin sattuu huvittamaan. Tämän kun vain muistan, niin uskonpa, että  löytyy helpommin niitä sopivia rakoja, jolloin blogata.


Kuten olette saattaneet huomata, olen muuten sangen viehättynyt persoonallisuustesteihin. Joku aika sitten kerroin  Myers-Briggs -luokittelun mukaisesta persoonallisuustyyppitestistä ja sen jälkeen monet ystävänikin ovat intoutuneet tuon varsin kuvaavan testin tekoon. Tein testin myös koko perheelleni kuopusta lukuun ottamatta. Oli tosi jännää havaita, että kiinnostavimmat ammatit ynnä muutkin jutut sopivat tosi hyvin poikienkin tulokseen.




 Minusta oli erityisen liikuttavaa, että mieheni osasi päätellä heti suoriltaan, mikä tyyppi kuudestatoista mahdollisuudesta minun kohdallani oli tullut tulokseksi. Ja suloiselta kuulosti, että minun ja hänen persoonallisuustyyppinsä sopivat kuulema tiettyjen artikkelien mukaan erityisen hyvin yhteen. Siipalle tuli tulokseksi INTP: AJATTELIJA/ ARKKITEHTI ja minulle INFJ: NEUVONANTAJA/KIRJAILIJA. Voit lukea aiheesta lisää täältäTässä vielä tuo testi, mikäli haluat tehdä sen itsellesi.  





 Tänään tein itselleni yhden toisen persoonatyyppi-testin eli ENNEAGRAMMIPERSOONALLISUUSTESTIN. Löydät sen täältä : http://www.namaste.fi/enneagrammi/


Olin kuullut testistä vähän ennenkin, mutta nyt innostuin tekemään ko.testin ensimmäistä kertaa. Innoittajinani toimivat  Quinoaa Heidi ja  aurinkolapsi ,  jotka kertoivat juuri kumpikin omista testituloksistaan blogeissaan.


Tässä testissä oli yhdeksän päätyyppiä. Joillekin voi ilmeisesti tulla tulokseksi ainakin parin eri tyypin yhdistelmä. Minulle tuli testitulokseksi selvästi ja erittäin hallitsevasti vain yksi tyyppi: NELONEN eli LUOVA INDIVIDUALISTI.

Siitä kerrotaan mm seuraavaa: "Parhaimmillaan: luova, syvällinen ja ilmaisuvoimainen
Huonoimmillaan: loukkaantuva, oikutteleva, ylitunteellinen
Nelostyyppiä motivoi aitous ja yksilöllisyys."

Tunnistan tyypin kuvailusta itseäni ja tulos muistuttaa paljon myös tuossa ylemmässä Myers-Briggs-testissä saamaani persoonallisuustyyppikuvausta.( Siinähän ihmiset on jaettu taas 16 eri persoonallisuustyyppiin, joten se on hieman yksityiskohtaisempi testi.)

Jotenkin nämä testit ovat niin kiehtovia ja antavat paljon ajattelemisen aihetta. Tuo ENNEAGRAMMIPERSOONALLISUUSTESTI on suomen kielellä. Vastaamisessa ei mene kauaa ja tulos herättää varmasti kaikenlaista vipinää, pohdintaa ja ajatusten virtaa. Kipaiskaapa ihmeessä tekemään, jos ette ole vielä aiemmin ehtineet.

Iloisia kevätpäiviä kaikille!

Ps. Meillä kukkivat jo keltaiset krookukset pihalla. Jee! :)

Kiitokset kuvataiteesta

Kuvia matkalta- blogin Annelle! ♥



perjantai 16. maaliskuuta 2012

Hormonihäirintää ja tunnustuksia

Liebster tarkoittaa ''rakkain'' tai ''rakastettu'', mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 lukijaa. 


Sain ilokseni Tunnustuksen koskettavalta kirjoittajalta Lauralta blogista Pienin askelin elämään . Tuhannet kiitokset Laura!

Tunnustuksen säännöt:


1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset, joille lähetit palkinnot antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen!



Minulla on monia suosikkeja blogimaailmassa ja olen jo aiemminkin muistanut erinäisiä upeita blogeja tunnustuksilla.

Valinta osuu nyt seuraaviin viiteen inspiroivaan ja ajatuksia herättävään blogiin:
haitulitallaa 

Kello viiden kahvi

Kohti terveellisempää elämää

Matkaloki - matkanaisen seurassa

 RIIK RIIK 

Onnittelut teille! Bloggaatte upeasti! 


Sain tässä pikkasen aikaa sitten Tunnustuksen (http://mustikkatytto.blogspot.com/2012/02/blogipalkinto-persoonallisuustyypin.html) myös ihanalta Marialta  ja kerroin palaavani Tunnustuksen eteenpäin jakamiseen myöhemmin. Tässäpä tulos:

Tämän palkinnon,( jonka vastaanottamiseen & jakamiseen tiedot löytyvät siis täältä), saa bloggaaja, jonka säkenöivä älynlento ja argumentoinnin jouhevuus ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen. Blogissa on pohdintaa ja analyysia laajalti elämän eri ilmiöistä ja kommenttiosiossa on yleensä aina hyvin kiinnostavia keskusteluja. En ole bloggaajan kanssa aina läheskään samaa mieltä, mutta se ei ole lukemisintoani vähentänyt. Olen ollut blogissa enimmäkseen tarkkailulinjalla, niin kuin monissa muissakin kiintoisissa blogeissa.  Useinhan blogia saattaa lukea kuussa jopa tuhannet ihmiset, mutta kommentoimaan lähtee kuitenkin yleensä vain pieni prosentti lukijakunnasta. Täältä paljastui siis yksi hiljainen lukija  Ironmistressin tuotannolle. Blogi kantaa nimeä Takkirauta.



Haluan vielä vinkata todella kiinnostavasta ohjelmasta:



Dok: Kemikaalikuorma | Ohjelmat | yle.fi


"86 min Ihmisverestä on löydetty satoja kemikaaleja, joita ympäristöön on päästetty liki sata vuotta: palontorjunta-aineita, pinta-aktiivisia aineita ja muovien pehmittimiä. O: Stefan Jarl. Ruotsalainen dokumentti vuodelta 2010. "

Katsoin kyseisen dokkarin tänä aamuna. Se oli vaikuttava.

Tässäpä joitain dokumentin herättämiä ajatuksia ja huomioita teemasta:

Meillä jokaisella on satoja kemikaaleja veressämme ja niidenhän ei kuuluisi olla siellä! Ihmiskunta on keksinyt jo yli 100 000 kemikaalia, joiden vaikutuksista ei olla vielä edes kovin tarkkaan tietoisia.

Yhtä ja toista on kuitenkin jo saatu selville: 

Palonsuoja-aineet voivat aiheuttaa mm kilpirauhasen sairastumisen. DDT.n hajoamistuotteet taas vaurioittavat esim lisämunuaista heikentäen tätä.

Ftalaatit ovat muovin pehmentimiä, joita saattaa olla joissain muovileluissa jopa 40 prosenttia massasta. Mikäli muovilelu tuntuu rasvaiselta syynä ovat usein ftalaatit. Aina, kun lapsi koskee tälläistä lelua hän altistuu näille helposti irtoaville aineille. ja vielä ikävämpää, mikäli pienokainen imeskelee näillä pehmentimillä kyllästettyjä muovihärpäkkeitä. Monilla on tapana hiljentää vauvelinsa kitinä antamalla tälle imeksittäväksi lähin harmittoman näköinen esine tahi muovinen härpäke. Kannattaisi kuitenkin miettiä kaksi kertaa.


" Viime vuosina useita pehmeitä muovileluja on Suomessa vedetty pois markkinoilta haitallisen suurien ftalaattipitoisuuksien vuoksi." (Wikipedia)

Monet kurahanskatkin  ovat pehmeämmäksi käsiteltyä PCV-muovia, jolloin lapsi imee hanskansa mukana näitä ftalaatteja.

Wikipedia:" PVC on kovaa muovia, joka saadaan pehmeämmäksi ja taipuisammaksi lisäämällä siihen pehmittimiä, joista yleisimpiä ovat ftalaatit." Vedenpitävyytensä vuoksi PVC:stä valmistetaan myös mm putkia, sadeasuja ja laukkuja.
Mitä taas vettähylkiviin hanskoihin, vaatteisiin ja teflonpannuihin tulee, niissä on yleensä erilaisia fluoriyhdisteitä, jotka ovat myös varsin haitallisia. Yksi havaittu ongelma löytyy täältä: Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan rasvaa ja vettä hylkivien pinnotteiden sisältämä perfluorioktaanihappo (pfoa) häiritsee etenkin tyttöjen painoa. Aine vaikuttaa häiritsevästi insuliinin ja leptiinin tuotantoon. Nämä taas ovat painoon vaikuttavia hormoneita.

Kemikaalien aiheuttamasta hormonihäirinnästä on vieläkin vakavampia esimerkkejä:

Tiedemiesten havaitessa, että tietyt kemikaalit toimivat kuin hormonit on alettu pohtia seuraavaa: Hormonien vaikutukset eivät ole suurilla määrillä samoja kuin pienillä määrillä. Kun toksikologit ovat tajunneet, miten kemikaalit käyttäytyvät (eli usein hormonien tavoin), on pitänyt luopua perusoletuksesta, että myrkyllisyys on kiinni määrästä.

Määrät, jotka jo vaikuttavat, ovat niin pieniä, että niitä on vaikea käsittää. Esim biljoonasosaa pienempi hormonipitoisuus voi käynnistää rintasyöpäsolujen kasvamisen. Ja jo nyt olemme saaneet tietää, että bisfenoli A, jota käytetään yleisesti kovamuovissa ja säilykepurkkien materiaaleissa, voi käynnistää rintasyöpäsolujen kasvun biljoonasosaa pienemmällä pitoisuudella. Aivan kuten luonnollisten hormonien tapauksessa! Bisfenoli A on xenoestrogeeni eli kemikaali, joka osaa matkia estrogeenihormonin toimintaa elimistössä. On todisteita siitä, että bisfenoli A pystyy vaikuttamaan monin tavoin häiritsevästi kehon hormonijärjestelmään.

Kemikaalien määrää vieläkin ratkaisevampi tekijä on usein altistumisen ajankohta. Teollisuus on toitottanut, että biljoonasosat ovat vaarattomia määriä. Nykyisten tutkimusten valossa näin ei kuitenkaan ole. Hyvin pienetkin määrät kemikaaleja voivat onnistua häiritsemään elintärkeitä kehitysvaiheita, jolloin seuraukset ovat dramaattisia ennemmin tai myöhemmin ilmetessään.

Esim miespuolisen sikiön kehityksessä on tietty kehitysvaihe, jolloin sikiö on hyvin herkkä hormonihäiriöille. Tämä on havaittu niin eläimillä kuin ihmisilläkin. Niin kivessyöpä, sukupuolielinten epämuodostumat, lisääntymisongelmat kuin huono sperman laatukin ovat yhteydessä samaan mekanismiin, joka liittyy kivesten kehittymiseen. Kaikkien näitten aiheuttaja on usein jo sikiöaikainen häiriö, esim äidin altistuminen hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille. Tutkimuksissa on havaittu mm, että tanskalaismiesten sperma on nykyään jo paljon menneitä vuosikymmeniä huonompilaatuista.


Nykyään nuorempi sukupolvi on keskimäärin edeltäneitä sukupolvia altistuneempaa kemikaaleille. Myös monet sairaudet ovat lisääntyneet lapsissa ja nuorissa. Tutkijat ajattelevat, että yhtenä tärkeänä syynä tähän on ympäristömme ja ravintomme saastuminen. Aiemmat sukupolvet olivat kemikaalivapaampia. Meidän lapsemme altistuvat runsaasti jo kohdussa. ADHD:n, autismin, allergioiden, diabeteksen, syövän ja erilaisten neurologisten häiriöiden kerrotaan lisääntyneen verrattuna aiempiin sukupolviin. Myös lisääntymisongelmat ovat kasvaneet. Hormonihäiritsijät aiheuttavat kaikkea tätä eläimillä. Kemikaalialtistus esim saastuneissa vesissä voi jopa muuttaa eläinten sukupuolen muista häiriöistä puhumattakaan. Myös me ihmiset, myös meidän lapsemme altistuvat kaikelle tälle.

Mitä voimme tehdä?

Ainakin jo yksi askel parempaan suuntaan on pyrkiä kulutusvalinnoillaan suosimaan puhtaampaa ja myrkyttömämpää. Muovileluista voi siirtyä suosimaan puisia maalaamattomia tai laatutuotteilla maalattuja leluja. Metallipurkkiruuista, joista liukenee mm bisfenoli A:ta, voi siirtyä käyttämään lasipurkkeihin säilöttyjä tuotteita. Makuuhuoneissa ei tulisi säilyttää muovileluja (ilmaan ja huonepölyyn siirtyy mm ftalaattijäämiä) eikä elektroniikkaa palonestoaine- ym päästöineen. Mikäli tuttipulloja tarvitsee piltilleen, kannattaa siirtyä vaikkapa lasisiin pulloihin, kuten tässä mainiossa bloggauksessa suositellaan. Suomessa tuttipulloasiaa ei ole  pidetty paljoakaan esillä, sen sijaan Ruotsissa luonnonsuojeluliitto ehätti jo suosittamaan jatkossa käytettäväksi vain lasisia ja teräksisiä tuttipulloja.

Ja jälleen kerran: Voimme edistää hyvinvointiamme sekä ympäristömme puhdistumista kemikaaleista, mm haitallisista kasvinsuojelumyrkyistä, suosimalla luomutuotteita. Myös monet meikit ja shampoot, hiusvärit sekä voiteet sisältävät terveydelle haitallisia yhdisteitä. Iholleen kannattaa laittaa sitä, mitä voisi syödäkin. Luomulaatuiset tuotteet ovat parasta, luonnollisuus valttia! On myös mahdollista syödä ravintoa, joka puhdistaa ja vahvistaa elimistöämme. Näitten asioitten miettiminen kannattaa.

Tarkkaillaan, mitä ympärillämme tapahtuu!

Ps. Löysin juuri yhden aiheeseen liittyvän artikkelin, jonka piipahdin vielä lisäämässä tänne:
http://www.iltasanomat.fi/terveys/osaatko-varoa-hormonimyrkkyja/art-1288455519793.html



Kuvien lähde: Wikipedia

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Pohdiskelua Juhanan blogista ja laaturavinnosta






Aamiainen ruohikolla-blogin Juhana Harju on bloggaaja, jonka jokainen kirjoitus on antanut minulle runsaasti ajattelemisen aihetta. Niin tänä syksynäkin. Olen innoissani hänen syvällisestä perehtyneisyydestään ravitsemuksen terveysvaikutuksiin ja Juhanan kyvyistä ja halusta perustella kunnolla kantansa.

Olen aina ollut ihminen, joka ei vakuutu vain siitä, että joku sanoo: "Asia on näin, koska MINÄ sanon, että se on näin." Olen aina ollut ihminen, joka haluaa käyttää myös omia aivojaan ja kuulla perustelut eri kannoille ja mielipiteille.




Juhana osaa todella loistavasti yhdistää kiinnostavan kirjoitustyylin jämäkkään perustelutapaan. Eihän niitä viitteitä lähdeaineistoon välttämättä suurin osa tule lukeneeksi, mutta minusta on upeaa, että sieltä ne löytyvät, mikäli löytyy halua mennä paneutumaan asiaan tarkemmin ja  jopa ryhtyä arvioimaan tutkimusten luotettavuutta. Mahtavana plussana Juhanan kirjoittelussa on  myös se, että hän pyrkii ystävälliseen keskustelutyyliin niittenkin kanssa, joiden linja eroaa hänen omista näkemyksistään. Ei ole hedelmällistä linnoittua ajatteluun, että on niin fiksu, ettei koskaan voi olla väärässä tai oppia muilta hyvinkin eri linjoilla olevilta mitään.

Yleensä avoin, utelias ja ystävällinen suhtautuminen toisten ajattelutapaan tuo eniten iloa ja hyötyä. Ja en nyt tarkoita, että itsekään pystyisin tähän aina (tai hmm...useinkaan... tai ota tästä nyt itse sitten selvää...), mutta esim Juhanalla loistaa usein läpi todella positiivinen ja tasapainoinen asenne niin keskusteluissa kuin kirjoittelussakin. Siitä on hyvä ottaa mallia! Eipä ihme, että Aamiainen ruohikolla keikkuu jatkuvasti suosituimpien terveys-ja ravitsemusblogien kärkitilastoissa ja mikä huomionarvoisinta jopa täysin ilman provosoivaa (tosin joittenkin blogien räväkkä tyyli on myös omalla tavallaan vetoavaa...)  ja vastakkainasettelevaa tyyliä. Se on jo saavutus jos mikä ja kumpuaakin varmasti intohimoisesta ja ahkerasta asennoitumisesta omaan alaansa!

Vaikka en olisikaan ihan joka yksityiskohdasta Juhanan kanssa samaa mieltä, todella nautin ja iloitsen hänen blogistaan. Olen löytänyt myös upeita pointteja ja lähdeviitteitä, joihin on ollut kiinnostavaa tutustua.
Ja tosiaankin: erittäin monesta asiasta huomaan olevani hänen kanssaan aivan samoilla linjoilla.

Juhana on minusta esim hyvin ymmärtänyt senkin, että mikäli tajuaa tyhjien hiilareitten arvottomuuden ei ole välttämättä järkevintä ampaista toiseen ääripäähän ja alkaa vetää lähinnä vain kananmunia, lihaa ja voita.
On muitakin vaihtoehtoja kuten esim ekologisestikin mainio kasviskarppaus tai ns. Välimeren ruokavalio, kuten Juhana on tuonut esille.

Ja sitä paitsi ylenmääräisellä kananmunien syömisellä ravinnon metioniinipitoisuudet nousevat pilviin ja tämä taas rasittaa turhaan elimistöämme. Kaikkein pitkäikäisempien kansojen ravinnon metioniinipitoisuudet ovat olleet alhaisilla tasolla. Olen itse sitä myös mieltä, että liiallinen eläinproteiinien nauttiminen  happamoittaa elimistöä ja edesauttaa näin monien sairauksien syntyä. Sen sijaan runsas raakaravinnon määrä ruokavaliossamme edistää terveyttämme monin tavoin. Ilokseni Juhana Harjukin on useaan otteeseen puhunut raakaravinnon terveyshyödyistä ja kannustanut sen määrän lisäämiseen ravitsemuksessamme.

Itsekin pidän oleellisempana ravinnon laatua, ravinnetiheyttä ja monipuolisuutta kuin rasva/ hiilariprosenttien kapeakatseista tuijottelua. Prosenttimäärissä voi olla paljonkin vaihtelua ja silti ravitsemus voi olla hyvällä tolalla. Ihmiset ovat myös yksilöitä ja jonkun elimistö kaipaa enemmän vaikkapa rasvoja ja joku toinen voi taas hyvin vähemmällä. Sama asia protskujen ja hiilareitten suhteen. Ei pidä kangistua liikaa mihinkään kaavoihin.

Mitä tuohon edelleen kiivaana vellovaan rasvakeskusteluun tulee, olen sitä mieltä, että sekä voin yltiöpäiset ylistäjät että voin alimpaan suohon tuomitsijat menevät harhaan. Yhteen aikaan voita pidettiin sangen haitallisena ja nyt osa porukasta ylistää sen ylimpiin korkeuksiin.

Monet tutkimukset osoittavat, että kohtuukäytössä voi ei lisää esim sydäntautiriskiä ja maitorasvassa on myös terveyttä suojaavia ainesosia esim CLA:ta eli konjugoitua linolihappoa. Tätä terveysainetta löytyy runsaimmin luomueläinten maidosta ja luomumaitotuotteista, ilmeisesti näiden eläinten runsaamman laiduntamisen ansiosta. Jälleen yksi hyvä syy suosia luomua! 

 Mutta kohtuu kaikessa. Mikäli eläinrasvoja käytetään suhteessa liikaa, nousee esiin tiettyjä ongelmia, joista tässä nostan nyt yhden esiin: Ihminen tarvitsee kunnolla omega-3 rasvahappoja voidakseen hyvin ja mikäli käyttörasvana on vain lähinnä voi (ja kookosrasva, jonka lauriinihapolla on kyllä sinänsä suotuisia terveysvaikutuksia), omega-3-tasot jäävät liian alhaisiksi.

Tärkeimpiin omega-3-rasvahappoihin kuuluvat EPA, DHA ja alfalinoleenihappo. Tämä kolmikko on elimistöllemme,esim verisuoniston, hermoston ja rauhasten sekä aivojemme toiminnalle tärkeää. Näillä rasvahapoilla on tulehdusta alentavia vaikutuksia ja niitten runsas saanti vähentää selvästi tutkimusten mukaan esim sydäntautitapausten määrää. Alfalinoleenihappo vähentää myös verenhyytymistä ja ehkäisee sydämen rytmihäiriöitä.

  • Alfalinoleenihappoa on esim  pellavansiemenöljyssä, camelinaöljyssä, saksanpähkinöissä ja hampunsiemenissä sekä kiistellyssä rypsiöljyssä. Mikäli alfalinoleenihapon saanti jää liian vähäiseksi, se voi ennen pitkää kohottaa esim sydäntautiriskiä.
  • DHA on pitkäketjuinen rasvahappo, jota on varsinkin rasvaisessa kalassa. Sitä tarvitaan erityisesti aivotoiminnassa. Elimistö pystyy tekemään  alfalinoleenihaposta pieniä määriä DHA:ta. Tätä tulisi kuitenkin   saada myös suoraan ravinnosta, koska sitä muodostuu useimmilla liian vähäisiä määriä. Rasvainen kala on mainio lähde niin DHA:lle kuin EPA:llekin. Kasvissyöjät voivat saada DHA:ta helposti riittävästi, mikäli  käyttävät esim vegaanisia DHA-kapseleita. Niissä rasvahappojen lähteenä on mikrolevä.
Joten mikäli pistelemme vaikkapa vain voita ja kookosöljyä, tärkeitten omega-3 -rasvahappojen osuus jää ravinnossamme epäterveellisen alhaiseksi. Siksi kannattaa käyttää ravinnossaan ehdottomasti myös hyviä omega-3 rasvahappojen lähteitä!

Itse tykkään käyttää rasvoina siemenien, pähkinöiden sekä avocadon lisäksi mm UDO'OIL-tuotetta ja seesamsiemen-tai avocadoöljyjä. On hyvä muistaa, että kaikki kylmäpuristetut öljyt, vaikka mainioita monet  muuten ovatkin, eivät sovellu paistamiseen. Kylmäpuristettu kookosöljy kylläkin esim soveltuu siihenkin tarkoitukseen.



Siis pieni vinkki mielestäni upeasta öljytuotteesta, jota ei kuitenkaan kannata käyttää paistamiseen:


"Udon omega 3-6-9 luomuöljysekoitus 500ml
Kylmäpuristettu jalostamaton luomukasviöljysekoitus, joka sisältää omegarasvahappoja 3, 6 ja 9 määräsuhteessa 2:1:1."

Haluan suosia raakaravintoa, mutta paistaessani ruokaa pannulla, tykkään yleensä käyttää kookosrasvaa tai oliiviöljyä. Voitakin meillä käytetään jonkun verran.

Salaatteihin sopii minusta hyvin seesaminsiemenöljy, saksanpähkinäöljy sekä avocadoöljy ja tuota UDO's oiliakin käytän myös siihen tarkoitukseen

Rasvoja ei kannata kammota, tulee vain kiinnittää huomiota niitten laatuun ja välttää transarasvoja eli osittain kovettettuja kasviöljyjä kuin ruttoa. Ne ovat kaikkien leirien asiantuntijoitten mukaan haitallisia. Mutta laadukkaita, mahdollisimman luonnollisia rasvoja elimistömme kaipaa!


LOPUKSI JOITAIN MAKUPALOJA JUHANAN KIRJOITUKSISTA:



Kasviskarppaaja laihduttaa terveellisesti ja ekosti


Välimeren ruokavalio: Jätä maito, valitse jogurtti



Ruoan paistaminen on luultua epäterveellisempää

Välimeren ruokavalio: Korvaa edes osa lihasta pavuilla

Välimeren ruokavalio: Lisää vihanneksia ja hedelmiä!



Saatko tarpeeksi D-vitamiinia?



Selvyyttä ravinnon rasvoihin


Ps. Juhana on myös välillä kirjoittanut jotain sähkömagneettisten kenttien riskeistäkin ja jo ennen kuin ne alkoivat tulla nykyisessä mittakaavassa esiin...ja sekös minua myös ilahduttaa! Suhteellisen harvat ovat sille linjalle uskaltautuneet viime vuosina maassamme.

Kiinnostavaa ja virikkeellistä eloa kaikille! Otetaan parhaat puolet irti syksystä - satoi tai paistoi! :)






Ps. Suurkiitokset kuvataiteesta jälleen kerran blogin Kuvia matkalta  Annelle !