Hormonihäirintää ja tunnustuksia

Liebster tarkoittaa ''rakkain'' tai ''rakastettu'', mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 lukijaa. 

Sain ilokseni Tunnustuksen koskettavalta kirjoittajalta Lauralta blogista Pienin askelin elämään . Tuhannet kiitokset Laura!

Tunnustuksen säännöt:


1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset, joille lähetit palkinnot antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen!


Minulla on monia suosikkeja blogimaailmassa ja olen jo aiemminkin muistanut erinäisiä upeita blogeja tunnustuksilla.

Valinta osuu nyt seuraaviin viiteen inspiroivaan ja ajatuksia herättävään blogiin:
haitulitallaa 

Kello viiden kahvi

Kohti terveellisempää elämää

Matkaloki - matkanaisen seurassa

 RIIK RIIK 

Onnittelut teille! Bloggaatte upeasti! 


Sain tässä pikkasen aikaa sitten Tunnustuksen (http://mustikkatytto.blogspot.com/2012/02/blogipalkinto-persoonallisuustyypin.html) myös ihanalta Marialta  ja kerroin palaavani Tunnustuksen eteenpäin jakamiseen myöhemmin. Tässäpä tulos:

Tämän palkinnon,( jonka vastaanottamiseen & jakamiseen tiedot löytyvät siis täältä), saa bloggaaja, jonka säkenöivä älynlento ja argumentoinnin jouhevuus ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen. Blogissa on pohdintaa ja analyysia laajalti elämän eri ilmiöistä ja kommenttiosiossa on yleensä aina hyvin kiinnostavia keskusteluja. En ole bloggaajan kanssa aina läheskään samaa mieltä, mutta se ei ole lukemisintoani vähentänyt. Olen ollut blogissa enimmäkseen tarkkailulinjalla, niin kuin monissa muissakin kiintoisissa blogeissa.  Useinhan blogia saattaa lukea kuussa jopa tuhannet ihmiset, mutta kommentoimaan lähtee kuitenkin yleensä vain pieni prosentti lukijakunnasta. Täältä paljastui siis yksi hiljainen lukija  Ironmistressin tuotannolle. Blogi kantaa nimeä Takkirauta.



Haluan vielä vinkata todella kiinnostavasta ohjelmasta:

Dok: Kemikaalikuorma | Ohjelmat | yle.fi

"86 min Ihmisverestä on löydetty satoja kemikaaleja, joita ympäristöön on päästetty liki sata vuotta: palontorjunta-aineita, pinta-aktiivisia aineita ja muovien pehmittimiä. O: Stefan Jarl. Ruotsalainen dokumentti vuodelta 2010. "

Katsoin kyseisen dokkarin tänä aamuna. Se oli vaikuttava.

Tässäpä joitain dokumentin herättämiä ajatuksia ja huomioita teemasta:

Meillä jokaisella on satoja kemikaaleja veressämme ja niidenhän ei kuuluisi olla siellä! Ihmiskunta on keksinyt jo yli 100 000 kemikaalia, joiden vaikutuksista ei olla vielä edes kovin tarkkaan tietoisia.

Yhtä ja toista on kuitenkin jo saatu selville: 

Palonsuoja-aineet voivat aiheuttaa mm kilpirauhasen sairastumisen. DDT.n hajoamistuotteet taas vaurioittavat esim lisämunuaista heikentäen tätä.

Ftalaatit ovat muovin pehmentimiä, joita saattaa olla joissain muovileluissa jopa 40 prosenttia massasta. Mikäli muovilelu tuntuu rasvaiselta syynä ovat usein ftalaatit. Aina, kun lapsi koskee tälläistä lelua hän altistuu näille helposti irtoaville aineille. ja vielä ikävämpää, mikäli pienokainen imeskelee näillä pehmentimillä kyllästettyjä muovihärpäkkeitä. Monilla on tapana hiljentää vauvelinsa kitinä antamalla tälle imeksittäväksi lähin harmittoman näköinen esine tahi muovinen härpäke. Kannattaisi kuitenkin miettiä kaksi kertaa.

" Viime vuosina useita pehmeitä muovileluja on Suomessa vedetty pois markkinoilta haitallisen suurien ftalaattipitoisuuksien vuoksi." (Wikipedia)

Monet kurahanskatkin  ovat pehmeämmäksi käsiteltyä PCV-muovia, jolloin lapsi imee hanskansa mukana näitä ftalaatteja.

Wikipedia:" PVC on kovaa muovia, joka saadaan pehmeämmäksi ja taipuisammaksi lisäämällä siihen pehmittimiä, joista yleisimpiä ovat ftalaatit." Vedenpitävyytensä vuoksi PVC:stä valmistetaan myös mm putkia, sadeasuja ja laukkuja.

Mitä taas vettähylkiviin hanskoihin, vaatteisiin ja teflonpannuihin tulee, niissä on yleensä erilaisia fluoriyhdisteitä, jotka ovat myös varsin haitallisia. Yksi havaittu ongelma löytyy täältä: Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan rasvaa ja vettä hylkivien pinnotteiden sisältämä perfluorioktaanihappo (pfoa) häiritsee etenkin tyttöjen painoa. Aine vaikuttaa häiritsevästi insuliinin ja leptiinin tuotantoon. Nämä taas ovat painoon vaikuttavia hormoneita.

Kemikaalien aiheuttamasta hormonihäirinnästä on vieläkin vakavampia esimerkkejä:

Tiedemiesten havaitessa, että tietyt kemikaalit toimivat kuin hormonit on alettu pohtia seuraavaa: Hormonien vaikutukset eivät ole suurilla määrillä samoja kuin pienillä määrillä. Kun toksikologit ovat tajunneet, miten kemikaalit käyttäytyvät (eli usein hormonien tavoin), on pitänyt luopua perusoletuksesta, että myrkyllisyys on kiinni määrästä.

Määrät, jotka jo vaikuttavat, ovat niin pieniä, että niitä on vaikea käsittää. Esim biljoonasosaa pienempi hormonipitoisuus voi käynnistää rintasyöpäsolujen kasvamisen. Ja jo nyt olemme saaneet tietää, että bisfenoli A, jota käytetään yleisesti kovamuovissa ja säilykepurkkien materiaaleissa, voi käynnistää rintasyöpäsolujen kasvun biljoonasosaa pienemmällä pitoisuudella. Aivan kuten luonnollisten hormonien tapauksessa! Bisfenoli A on xenoestrogeeni eli kemikaali, joka osaa matkia estrogeenihormonin toimintaa elimistössä. On todisteita siitä, että bisfenoli A pystyy vaikuttamaan monin tavoin häiritsevästi kehon hormonijärjestelmään.

Kemikaalien määrää vieläkin ratkaisevampi tekijä on usein altistumisen ajankohta. Teollisuus on toitottanut, että biljoonasosat ovat vaarattomia määriä. Nykyisten tutkimusten valossa näin ei kuitenkaan ole. Hyvin pienetkin määrät kemikaaleja voivat onnistua häiritsemään elintärkeitä kehitysvaiheita, jolloin seuraukset ovat dramaattisia ennemmin tai myöhemmin ilmetessään.

Esim miespuolisen sikiön kehityksessä on tietty kehitysvaihe, jolloin sikiö on hyvin herkkä hormonihäiriöille. Tämä on havaittu niin eläimillä kuin ihmisilläkin. Niin kivessyöpä, sukupuolielinten epämuodostumat, lisääntymisongelmat kuin huono sperman laatukin ovat yhteydessä samaan mekanismiin, joka liittyy kivesten kehittymiseen. Kaikkien näitten aiheuttaja on usein jo sikiöaikainen häiriö, esim äidin altistuminen hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille. Tutkimuksissa on havaittu mm, että tanskalaismiesten sperma on nykyään jo paljon menneitä vuosikymmeniä huonompilaatuista.

Nykyään nuorempi sukupolvi on keskimäärin edeltäneitä sukupolvia altistuneempaa kemikaaleille. Myös monet sairaudet ovat lisääntyneet lapsissa ja nuorissa. Tutkijat ajattelevat, että yhtenä tärkeänä syynä tähän on ympäristömme ja ravintomme saastuminen. Aiemmat sukupolvet olivat kemikaalivapaampia. Meidän lapsemme altistuvat runsaasti jo kohdussa. ADHD:n, autismin, allergioiden, diabeteksen, syövän ja erilaisten neurologisten häiriöiden kerrotaan lisääntyneen verrattuna aiempiin sukupolviin. Myös lisääntymisongelmat ovat kasvaneet. Hormonihäiritsijät aiheuttavat kaikkea tätä eläimillä. Kemikaalialtistus esim saastuneissa vesissä voi jopa muuttaa eläinten sukupuolen muista häiriöistä puhumattakaan. Myös me ihmiset, myös meidän lapsemme altistuvat kaikelle tälle.

Mitä voimme tehdä?

Ainakin jo yksi askel parempaan suuntaan on pyrkiä kulutusvalinnoillaan suosimaan puhtaampaa ja myrkyttömämpää. Muovileluista voi siirtyä suosimaan puisia maalaamattomia tai laatutuotteilla maalattuja leluja. Metallipurkkiruuista, joista liukenee mm bisfenoli A:ta, voi siirtyä käyttämään lasipurkkeihin säilöttyjä tuotteita. Makuuhuoneissa ei tulisi säilyttää muovileluja (ilmaan ja huonepölyyn siirtyy mm ftalaattijäämiä) eikä elektroniikkaa palonestoaine- ym päästöineen. Mikäli tuttipulloja tarvitsee piltilleen, kannattaa siirtyä vaikkapa lasisiin pulloihin, kuten tässä mainiossa bloggauksessa suositellaan. Suomessa tuttipulloasiaa ei ole  pidetty paljoakaan esillä, sen sijaan Ruotsissa luonnonsuojeluliitto ehätti jo suosittamaan jatkossa käytettäväksi vain lasisia ja teräksisiä tuttipulloja.

Ja jälleen kerran: Voimme edistää hyvinvointiamme sekä ympäristömme puhdistumista kemikaaleista, mm haitallisista kasvinsuojelumyrkyistä, suosimalla luomutuotteita. Myös monet meikit ja shampoot, hiusvärit sekä voiteet sisältävät terveydelle haitallisia yhdisteitä. Iholleen kannattaa laittaa sitä, mitä voisi syödäkin. Luomulaatuiset tuotteet ovat parasta, luonnollisuus valttia! On myös mahdollista syödä ravintoa, joka puhdistaa ja vahvistaa elimistöämme. Näitten asioitten miettiminen kannattaa.

Tarkkaillaan, mitä ympärillämme tapahtuu!

Ps. Löysin juuri yhden aiheeseen liittyvän artikkelin, jonka piipahdin vielä lisäämässä tänne:
http://www.iltasanomat.fi/terveys/osaatko-varoa-hormonimyrkkyja/art-1288455519793.html

Kuvien lähde: Wikipedia

Marraskuun kuulumisia ynnä goitrogeenisiä kasveja.

Marraskuu on perinteisesti ollut minulle vuoden haastavinta aikaa. On pimeää ja valkoinen lumipeitekään ei vielä tuo valoaan, ainakaan näillä korkeuksilla. Heti, kun kaunis, pysyvä lumipeite tulee, se tuo mukanaan suloisen raikkaan tunnelman. Nyt on ollut niin ihmeellisen leutoa, että onneksi ei toisaalta ole ollut loskaakaan. Olisikin mahtavaa, jos se loska-aika jäisi kokonaan pois. Pieni pakkanen ja sopivan muheva lumipeite...eikä sitten kuitenkaan mitään liioittelua sen lumenkaan kanssa kuten joskus viime vuosina... että tämmöisiä toiveita. :)

Tässä kuussa on pitänyt aikamoista haipakkaa. Kiinnostavia töitä on ollut riittämiin. Minulla on siitä onnellinen tilanne, että teen työtä, josta olen aidosti tosi innostunut ja jota jopa rakastan. Pääasiassa tarkoituksena on kuitenkin tehdä töitä lähinnä päivisin. Iltaisin kun on yleensä yleensä paljon touhua lasten kanssa. Tykkäämme mm pelata yhdessä lautapelejä ja tehdä porukalla ruokaa sekä lueskella kirjoja ja jutella niistä. Marraskuu on se kuukausi, jolloin tulee oltua eniten sisällä. Lumen tultua viihdymme sitten  mäkeä laskemassa ja ladullakin. Pojat odottelevatkin jo kovasti lunta.

Yksi tämän kuun kohokohtia on ollut illanvietto, jossa oli noin viitisenkymmentä ystävää. Ne olivat nyyttärit, jonne jokainen toi erilaisia herkkuja. Ohjelmassa oli mm musiikkiesityksiä, laulua ja näytelmiä, sketsejä, kilpailuja jne. Itsekin osallistuin kahteen esitykseen. Pojatkin nauttivat kovasti mukana olosta ja esiintymisestä. Välillä aina jutusteltiin ystävien kanssa ja lopuksi oli tanssia, jota satun suuresti rakastamaan.

Minulla olisi paljonkin mielessä aiheita, joista tykkäisin kirjoittaa ja aion vielä kirjoittaakin, mutta sopivia saumoja on ollut vaikeaa löytää tässä kuussa. Aika aikaansa kutakin ja varmaan taas tulee suvantovaiheitakin, jolloin ehdin olla enemmän koneen ääressä. Jokuseen viime viikkoina esiin nousseeseen asiaan tekee tässä mieleni kiinnittää lyhykäisesti huomiota:

Kuvani lukioajoilta, jolloin suhtauduin vielä
huolettomasti hiusvärien riskeihin.

Olen jo vuosia sitten tajunnut, että hiusvärit ovat yleisesti ottaen todella epäterveellisiä kemikaalicoctaileja ja monin tavoin haitallisia elimistölle. Jo ammoin luin tutkimuksen, jossa kerrottiin hiusvärien käytön lisäävän haimasyövän riskiä.Olin lukenut myös hiuksiaan säännöllisesti värjäävien kohonneesta leukemiariskistä. (http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/22785-hiusvareista-syopaa)

 Tässä kuussa tuli julkisuuteen myös seuraava surullinen tieto:

 Paniikki leviää Britanniassa: Hiusväri tappoi brittiteinin. 

Jos haluat tietää tarkemmin hiusvärien terveysriskeistä suosittelen tutustumaan HaLo:n valaisevaan kirjoitukseen aiheesta: Hiusvärien kemikaalit voivat tappaa

Mielestäni tavallisia kemianteollisuuden hiusvärejä ei kannata käyttää lainkaan niin, että ne osuvat ihoon. Kampaajilla on menetelmiä, joitten avulla ihokosketuksen voi välttää. Kaikkein parasta olisi tietenkin olla käyttämättä niitä lainkaan ja siirtyä tarvittaessa luonnollisempiin vaihtoehtoihin. Nykyään Suomessa on jo kasvava määrä ekokampaamoita. On olemassa kampaamoita, joissa voi saada ekologista hiushoitoa, joka perustuu puhtaiden, luonnollisten raaka-aineisen käyttöön. Pesuaineet, hoitotuotteet ja värit eivät halutessamme sisällä lainkaan synteettisiä kemikaaleja.Sen sijaan hiuksia hoitava kääre voi sisältää vaikkapa nokkosta, peltokortetta, rosmariinia, laventelia ja poimunlehteä. Kaalin lehdet ja savikin ovat käytössä. :)

Toinen tässä kuussa erityisesti huomiotani kiinnittänyt asia on ollut se, että Helsingin sanomat julkasi belgialaisen vihreän talouden yrittäjän ja kirjailijan Gunter Paulin artikkelin Juomaveden lääkejäämät ovat terveysuhka. Mainio juttu Hesarilta! Aiheesta kirjoitti kiinnostavasti myös RawQueen: Tärkeää asiaa vedestä ja sen puhdistamisesta

Tällä alati lisääntyvällä kemikaalien ja synteettisten lääkeaineiden käytöllä on laajat haitalliset vaikutukset niin ympäristöön, eläimiin kuin ihmisiinkin. Onneksi sentään yhä useammat ihmiset ovat myös heränneet tai heräämässä miettimään kulutustottumuksiaan ja itsensä ja perheensä suojaamista mahdollisuuksien mukaan ainakin pahimmilta kemikaaliriskeiltä. Yleisessä käytössä olevat shampoot, hoitoaineet, hiussuihkeet ja hammastahnatkin sisältävät yllättävän usein haitallisia aineita, joten on hyvä tutustua luonnollisempiin vaihtoehtoihin. Siitä joku kerta taas enemmän.

Lopuksi laitan esiin kirjoitukseni goitrogeenisistä kasveista ja niitten vaikutuksista ihmisiin. Tämä ehti jo piipahtaa kerran hetken blogissani, joten joillekin lukijoille saattaa tulla nyt tuttua asiaa:

Saan aika ajoin kysymyksiä joko blogiini tai muuta kautta. Aina välillä kirjoittelen vastauksiani kommenttiosioon, mutta usein tekee mieli postata kysytyistä aiheista vähän laajemminkin. Kilpirauhasen ongelmia käisttelevässä aiemmassa bloggauksessani mainitsin, että runsas kaalien syönti saattaa lamaannuttaa kyseisen elimen toimintaa. Sain juuri aiheesta seuraavan kysymyksen:

"Mikä asia noissa kaaleissa aiheuttaa kilpirauhasen toimintahäiriöitä???Itse käytän runsaasti kaaleja eri muodoissa."

Lähdetäänpä siis goitrogeenien pariin...

Goitrogeenit ovat luonnossa esiintyviä aineita, jotka voivat häiritä kilpirauhasen toimintaa ja hormonituotantoa. Ja mikäli kilpirauhasella on vaikeuksia muodostaa kilpirauhashormonia, se voi laajentua yrittäessään kompensoida tätä riittämätöntä hormonituotantoaan.

Kaksi yleisintä ryhmää, jotka sisältävät goitrogeenejä ovat ristikukkaiset kasvikset (esim kaali!) ja soijatuotteet. Lisäksi myös persikat, maapähkinät, retiisit, mansikat ja pinaatti sekä hirssi ja bataatti sisältävät goitrogeenejä.

Soijaa sisältävät ruuat

Soijaa on nykyään monenlaisina tuotteina ja usein myös tuotteissa, joissa emme arvaakaan. Soijaa on saatavilla niin teollisesti pitkälle prosessoituina tuotteina kuin esim  tofu-, natto- ja tempeh-muodossakin.

Erityisesti soijan isoflavonit on liitetty alentuneeseen kilpirauhashormonin tuotantoon. Isoflavonit  ovat luonnossa esiintyviä aineita, jotka kuuluvat flavonoideihin. Ne ovat pigmenttejä, jotka antavat kasveille värit. Useimmissa tieteellisissä tutkimuksissa on keskitytty flavonoidien hyödyllisiin ominaisuuksiin ja näitten fytoravinteiden onkin toistuvasti todettu olevan monin tavoin terveyttä tukevia.

Joillakin soijan sisältämillä flavonoideilla on varsinkin laajoissa aasialaisissa väestötutkimuksissa havaittu olevan esim osteoporoosia, eturauhassyöpää, rintasyöpää ja hormonihäiriöiden aiheuttamia vaihdevuosivaivoja estävä vaikutus.

Toisaalta soijan flavonoideissa on myös goitrogeenisia eli kilpirauhasentsyymin toimintaa estäviä vaikutuksia. Jotkut asiantuntijat epäilevät yleistyneen soijan käytön olevan mahdollisesti yksi syy lisääntyneisiin kilpirauhasongelmiin. Maitoallergiset pikkulapset, soijaa pääasiallisena proteiinin lähteenään käyttävät kasvissyöjät ja vaihdevuosi-ikäiset soijan suurkäyttäjänaiset ovat ilmeisestikin kaikkein suurimpia soijan haittavaikutuksille altistuvia ryhmiä.

Ei ole ihme, että soijasta on niin monia mielipiteitä liikkeellä. Soijan terveysvaikutuksethan ovat selvästikin kaksitahoisia.(Asiaan liittyy toki paljon muutakin kuin tämä goitrogeenisyys, mutta siitä toiste lisää.) Kaikki soijan flavonoidit eivät ole siis hyödyllisiä vaan osa on haitallisia ja edesauttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja muidenkin umpieritysrauhasten toimintahäiriöitä.

Tämä isoflavonien ja lisääntyneen kilpirauhasen vajaatoiminnan välinen linkki on yksi harvoja alueita, jolloin flavonodien terveysvaikutuksista ei puhuta vain positiiviseen sävyyn. Isoflavonit (esim genistein) vähentävät kilpirauhashormonin tuotantoa salpaamalla kilpirauhasen peroksidaasi (thyroid peroxidase)-nimisen entsymin tuotantoa. Tämän entsyymin vastuulla on jodin lisääminen kilpirauhashormoneihin. Kilpirauhashormonin tulee tavallisesti sisältää rakenteessaan kolme tai neljä jodiatomia toimiakseen kunnolla.

Ristikukkaisten heimoon kuuluvat kasvit (Cruciferous vegetables) voivat myös lamauttaa kilpirauhashormonien tuotantoa. Näiden kasvien sisältämät ainesosat  (isothiocyanates) näyttävät vähentävän kilpirauhasten toimintaa salpaamalla sen peroksidaasia sekä häiritsemällä kilpirauhassolujen lävitse kulkevaa viestintää.

Heimoon kuuluvia kasveja ovat mm kaali, parsakaali, kukkakaali, ruusukaali, kyssäkaali, sinappi, piparjuuri, vesikrassi, nauris ja lanttu.

On kuitenkin huomionarvoista, että vaikka ristikukkaiskasvit toisaalta voivat varsinkin raakoina ja runsaasti käytettynä lamata kilpirauhasen toimintaa, niin toisaalta tämän kasvisuvun edustajat ovat erityisen kuuluja myös terveyttä edistävistä ominaisuuksistaan. Monissa tutkimuksissa ristikukkaisten kasvisten runsas käyttö on yhdistetty useiden sairauksien (esim eturauhassyövän & muidenkin syöpien) alentuneeseen riskiin. Eipä siis ihme, että nämä kasvit mainitaan usein maailman terveellisimpien ruoka-aineiden listoilla.

  Pitempi lista goitrogeenisistä kasviksista löytyy täältä englannin kielisenä.

Tutkimuksia goitrogeenisten ruokien käytön ja kilpirauhasen vaajatoiminnan yhteydestä ei ole vielä niin runsaasti, että asiantuntijat olisivat saavuttaneet suosituksissaan mitään konsensusta. (Josko koskaan saavuttavatkaan, mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät... ;) ) Osa asiantuntijoista suosittelee kilpirauhasongelmia potevia ihmisiä karttamaan goitrogeenisia kasviksia, suuri osa esim lääkärikunnasta taas ei tule kiinnittäneeksi mitään huomiota asiaan. Melkoisen monet arvostamani asiantuntijat kannattavat asian suhteen kohtuullisuutta ja  käyttävät sanontoja "runsasta" tai "liiallista" kuvaillessaan millaista kilpirauhasen ongelmiin taipuvaisten ihmisten goitrogeenisten kasvisten käyttö ei saisi olla. Ja tuskinpa niitten liiallinen käyttö kovin monille yleensäkään sopii...kukapa nyt olisi täysin immuuni hormonien epätasapainotiloille, mikäli alkaa tankkaamaan yksipuolisesti näitä kasveja.

 Mutta toistaalta harvan kannattaa jättää näin loistavia, monin tavoin terveyttä kohentavia kasveja kokonaan pois ruokavaliostaan. On kuitenkin varmasti hyvä kiinnittää huomiota tähänkin asiaan, jotta balanssi säilyy. Raaoissa kasviksissa on eniten sekä hyviä vaikutuksia että näitä goitrogeenejä. Kypsentäminen näyttää tutkimusten mukaan inaktivoivan goitrogeenejä, mutta samalla monet vitamiinit ynnä muut tehoaineet vähentyvät. Jokaisen kannattaa siis punnita kokonaistilanteensa mukaan paljonko näitä kasviksia haluaa käyttää ja miten: raa'assa vai kypsennetyssä muodossa vai ehkäpä yhdistellen.

Itse tykkään käyttää aika paljonkin piparjuurta, retiisiä ja retikkaa raakana sekä erilaisia kaaleja niin raakoina kuin välillä höyrytettyinäkin. Mutta mikäli minulla olisi kilpirauhasen vajaatoimintaa vähentäisin varmaan jonkin verran ainakin piparjuuren ja retiisien sekä raa'an kaalin käyttöäni verrattuna nykyiseen. 

Niinhän se on , että monipuolisuus ja kohtuus ovat taas tässäkin asiassa yleisesti ottaen mainio juttu!

Sain jo aiemmin tälläisen aiheeseen tiiviisti liittyvän kommentin:

"Auts, kun löytyi taas kiintoisa blogi, harmi, kun ei ennätä kaikkea lukea.

No pakko jättää tähän harakanvarpaani.. Lukaisin kirjoituksen kiireessä vain puolihuolimattomasti, mutta kilpparin vajaatoimintajuttuja olen mielessäni pähkäillyt ja hiukan googlaillutkin.

Tuo termi goitrogeeninen on jäänyt minulle epäselväksi. Netissä olen törmännyt jonkinlaisiin listoihin, että älä syö näitä ja näitä.. siis mm. noita ristikukkaisia kaaleja jne.

Itse olen päätynyt ajattelemaan niistä goitrogeenisistä kasviksista siten, että en kiinnitä niihin erityistä huomiota, vaikka vajaatoiminta minulla onkin. Syön kaaleja ja muita kasviksia kuitenkin mielestäni monipuolisesti mutta tuskin ihan järjettömiä määriä, vaikka paljon syönkin :) Viljaa tai viljatuotteita sen sijaan en syö juuri lainkaan.

Se kysymys mikä mielessäni leijuu on kuinka paljon esim. kilpirauhasen toimintaan lopulta voisi vaikuttaakin kasveja enemmän kaikki muu?

Kuten esim. erilaiset kemikaalit, keinolannoitteet ja kasvinsuojeluaineet, ympäristömyrkyt ja saasteet, lukemattomien erilaisten lisäaineiden yhteisvaikutukset, kosmetiikkateollisuuden käyttämät säilöntäaineet jne., tehotuotantoeläinten jalostaminen ja ruokkiminen ei lajityypillisellä ruualla jne. jne.

Täytyy palata blogiisi paremmalla ajalla uudestaan. -Hömppis"

Ja tähänpä vastailin:


Hömppis: Onpa hauska kuulla, että tykästyit blogiini! Ja tervetuloa taas uudestaan tutkailemaan, mitä täältä löytyy. :)

Pääasia yleensä ei olekaan karttaa täysin noita goitrogeenisiä kasveja, vaan mikäli on kilpirauhasen vajaatoimintaa, kannattaa ainakin pitää huolen , ettei ainakaan tankkaa juuri niitä kasveja erityisen runsaasti. Jotkuthan ovat esim aivan hullaantuneita esim soijaan tai kaaleihin tai maapähkinöihin jne ja syövät niitä ihan hirveästi. Jos vajaatoimintaa on, minusta asiaan kannattaa jossain määrin paneutua...ihan maalaisjärkeä käyttäen.

Ja juu, olen ihan samaa mieltä, että juurikin noilla mainitsemillasi asioilla voi olla paljonkin merkitystä. Kirjoitin muuten aiheesta jo kaikenlaista yhdessä aiemmassa bloggauksessani, josta otan nyt vielä lainauksen...


Kilpirauhasen häiriöt ja homeopaattinen lähestymistapa-bloggauksessani kirjoitinkin aiheesta jo seuraavaa:

"Kilpirauhasen epätasapainotilojen mahdollisia taustavaikuttajia tai syitä:


-puutteellinen jodin, B-vitamiinien, D-vitamiinin tai kivennäisaineiden saanti
- ravinnon toksiinit, ympäristömyrkyt, mikro-organismit, joittenkin lääkkeiden tai lääketieteellisten toimenpiteiden haittavaikutukset
-aivolisäkkeen sairaus
-synnytyksen laukaisema tulehdustila kilpirauhasessa
- muu hormonitasapaino-ongelma esim estrogeenin liiallinen määrä
- soijan liian runsas käyttö
- kaalien liian runsas, jatkuva käyttö
- maatalouden myrkkysuihkutukset, kloori- ja fluoriyhdisteet ( esim vedessä)
-säteily: ydinvoimaloitten, korkeajännitevoimalinjojen, mikroaaltouunien, tietokoneitten, kännyköiden jne.
-raskasmetallit, kuten elohopea, kadmium, rauta ja arseeni
-coxsackie-virus tai muut virukset,candidasienen liikakasvu elimistössä, steroidien käyttö sekä ehkäisypillerit ja antibioottien runsas käyttö
- heikentynyt immuunijärjestelmä
-piilevät ruoka-aineyliherkkyydet kuten vilja-allergia
- mahdollinen perinnöllinen taipumus"

Tämä on melkoisen kiintoisa ja moniulotteinen aihepiiri.

Mukavia ja lämminhenkisiä marraskuisia hetkiä kaikille lukijoilleni ja tervetuloa kaikille uusille lukijapaneelini jäsenille! Kiitos teille ja kaikille, jotka olette halunneet tustustua teksteihini. Tavataan taas ja voikaahan hyvin, toivon. :)

(Valo)kuvataide on Nimuelilta blogista Free Textures by Nim. Lämpöiset kiitokset! :)

Kuvat kasveista ovat Wikipediasta. 

Lähteitä, mm:

Conaway, C. C.; Getahun, S. M.; Liebes, L. L.; Pusateri, D. J.; Topham, D. K.; Botero-Omary, M., and Chung, F. L. Disposition of glucosinolates and sulforaphane in humans after ingestion of steamed and fresh broccoli. Nutr Cancer. 2000; 38(2):168-78.

Fowke, J. H.; Fahey, J. W.; Stephenson, K. K., and Hebert, J. R. Using isothiocyanate excretion as a biological marker of Brassica vegetable consumption in epidemiological studies: evaluating the sources of variability. Public Health Nutr. 2001 Jun; 4(3):837-46.

Getahun, S. M. and Chung, F. L. Conversion of glucosinolates to isothiocyanates in humans after ingestion of cooked watercress. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 1999 May; 8(5):447-51.

Liggins, J.; Bluck, L. J.; Runswick, S.; Atkinson, C.; Coward, W. A., and Bingham, S. A. Daidzein and genistein contents of vegetables. Br J Nutr. 2000 Nov; 84(5):717-25.

Toda T, Uesugi T, Hirai K, Nukaya H, Tsuji K, Ishida H. New 6-O-acyl isoflavone glycosides from soybeans fermented with Bacillus subtilis (natto). I. 6-O-succinylated isoflavone glycosides and their preventive effects on bone loss in ovariectomized rats fed a calcium-deficient diet.Biol Pharm Bull 1999 Nov;22(11):1193-201