Lihansyönti - siinäpä yksi mielipiteitä jakava teema. Onko se hyväksi meille vai ei? Entä lihansyöjien jättämä hiilijalanjälki, eettisyys jne. Keskustelu vyöryää usein kiivaanakin. Monet, jotka ovat havainneet ravinneköyhiä hiilihydraatteja ja runsaasti valkaistuja viljoja sisältävän ruokavalionsa haitallisuuden ovat vaihtaneet ruokavaliotaan. Osa on päätynyt lisäämään radikaalisti eläinperäisen ravinnon määrää. Onko se kiistatta vain mainio valinta?
Ihmiset ovat yksilöitä ja se, mitä syömällä voimme parhaiten, vaihtelee yksilökohtaisesti. Maapallolla on tuhansia vuosia ollut seutuja, joilla pelkällä kasvisravinnolla pärjääminen olisi ollut hyvin haastavaa. Metsästäminen toi silloin tärkeän lisän heimon ravitsemukseen.
Mikä tilanne on nykyään? Miten ahkera lihansyönti näyttäytyy tutkimusten valossa?
Kenenkään on enää vaikea kiistää sitä tosiasiaa, että useat tutkimukset ovat osoittaneet runsaan lihansyönnin ja syövän yhteyden. Erityisesti punainen liha lisää tätä riskiä. Lihavalmisteissa kuten leikkeleissä (usein runsaine lisäaineineen mm nitraatteineen) riskin kohoaminen on kaikista voimakkainta.
Jo 300 grammaa viikossa ylittävää määrää lihaa pidetään haitallisena tiettyjen sairauksien ilmaantumisen kannalta. Esim Suomessa lihaa syödään kuitenkin keskimäärin yli neljä kertaa enemmän viikossa. Runsas lihansyönti nostaa erityisesti suolistosyöpien eli paksu-ja peräsuolen syöpien vaaraa.
AGE-tuotteitten muodostumista edistävät kypsennysmenetelmät kasvattavat lihansyönnin haittavaikutuksia entisestään. AGE-tuotteita sisältävä ravinto lisää elimistömme oksidatiivista stressiä ja tulehdustiloja. Myös verisuoniston toiminta on riskissä heikentyä. Tutkimuksissa AGE-tuotteet on yhdistetty mm insuliiniresistenssiin, diabetekseen, Alzheimerin tautiin ja sydän-ja munuaissairauksiin sekä ennenaikaiseen ikääntymiseen. AGE-tuotteet myös kertyvät ajan myötä elimistöön.
Varsinkin savustaminen, grillaaminen ja paistaminen lisäävät ruokaan näitä kehoamme rasittavia aineita. Keittäminen ja höyryttäminen ovat paistamista terveellisempiä ruuanvalmistusmenetelmiä. Eläinperäiset tuotteet kuten liha sisältävät luonnostaakin enemmän AGE-tuotteita kuin esim kasvisperäinen raakaravinto.
AGE-tuotteista Wikipedia kertoo seuraavaa:
"AGE-tuotteita (Advanced Glycation Endproducts) syntyy glykaation (sokeroitumisen) vaikutuksesta kudoksissa, mutta niitä on myös monissa ravintoaineissa, esimerkiksi kolajuomissa[51], ja niitä syntyy valmistettaessa ruokaa suuressa lämmössä (käristettäessä, grillattaessa ja paistettaessa)[52]. Valtimot supistuvat pian tällaisten aterioiden jälkeen AGE-tuotteiden endoteelissa aiheuttamien muutosten takia. Jatkuva ja pitkäaikainen AGE-tuotteita sisältävien ravintoaineiden nauttiminen saattaa johtaa pysyviin valtimomuutoksin, sanoo Uribarrin työryhmä. Age-tuotteet... voivat vaurioittaa myös munuaisia, Uribarri varoittaa[53] "
Myös aminohappo metioniini, jota on usein paljon eläinkunnan tuotteissa, kannattaa ottaa pohdinnan alle.
Seuraavaksi lainaus kirjoituksestani Parasta proteiinia...mutta mistä lähteestä:
"Metioniinillä on todettu yksittäisiä aminohapoja tutkittaessa vahingollinen vaikutus populaation elinikäodotteeseen eläinkokeissa. On mahdollista, että ihmistutkimuksissakin proteiinien saannin rajoituksen elinikää pidentävä vaikutus selittyy pääosin metioniinin saannin vähenemisellä. Muista aminohapoista poiketen sen turvallisen saannin yläraja on hyvin lähellä välttämättömän saannin alarajaa.
Metioniinin liikasaannin haitat välittyvät homokysteiiniksi muuntumisen kautta,.Tämä aine on monille soluille oksidatiivinen rasite. Metioniinin liikasaannin haittoja voidaan vähentää, jos metioniini ei ole nopeasti imeytyvässä muodossa. Monipuolinen kasvisruokavalio nostaa homokysteiinitasoa selvästi proteiinipitoista sekaruokavaliota vähemmän. Aikuinenkin tulee saaneeksi helposti liikaa metioniinia esimerkiksi maitotuotteitten, kananmunien ja broilerin lihan runsaasta käytöstä. Merkittäviä määriä puhdasta metioniinia sisältävät proteiinikonsentraatit (esim. herasta valmistetut) ovat terveydelle haitallisia."
Monet pohtivat näinä aikoina myös lihantuotantotapojen eettisyyttä ja eläinten hyvinvointia. Tuotantotavoissa on havaittu paljon eläinten hyvinvoinnin laiminlyömistä ja piittaamattomuutta. Usein eläimet kasvatetaan aivan liian ahtaissa tiloissa vailla mahdollisuuksia lajityypilliseen elämään.
Proteiinin tuottamiseen lihantuotannolla kuluu usein myös paljon enemmän luonnonvaroja ja energiaa kuin, jos vastaava määrä proteiinia saataisiin tuottamalla proteiinipitoisia kasveja.
Yksi tärkeä puoli asiassa on myös kehon emäksisyys tai happamuus. Monet sairaudet kehittyvät helpommin happamassa kuin emäksisemmässä elimistössä. Runsas lihansyönti ja muukin eläinperäisen ravinnon käyttäminen tunnetusti happamoittaa kehoamme. Suuri osa kasviksista, hedelmistä ja marjoista erityisesti tuoreena raakaravintona sen sijaan emäksiöi kehoamme ja edistää näin terveyttämme.
Mikäli halua lihansyöntiin kuitenkin löytyy, laatuun kannattaa varmasti kiinnittää huomiota. Luomuliha ja puhtailla alueilla kasvanut riista on varmasti terveellisempää ja inhimillisemmin kasvatettua kuin jättituotantolaitosten eläimistä saatu ravinto.
Monet pitävät myös kohtuullista määrää luomu hapanmaitotuotteita ja laadukasta, puhdasta kalaa hyvänä vaihtoehtona lihaproteiinille. Itse pidän raakakasvispainotteista ruokavaliota hyvin suostuisana terveydelle. Kasviksista, siemenistä, pähkinöistä ja levistä saa myös elimistön tarvitsemaa proteiinia, mutta ilman lihansyönnin haittoja.
Ps.Pitipä tulla tänne vielä täydentämään postaustani, koska havaitsin juuri tänään ravitsemusasiantuntija Juhana Harjulta tulleen todella kiinnostavan kirjoituksen, joka sattumalta sivuaa paljonkin samaisia teemoja kuin mitä itse otin tänään tässä esiin. Juhana Harju kirjoittaa jälleen oivallisesti mm ruuan valmistusmenetelmien terveysvaikutuksista, AGE-tuotteista sekä myös raakaravinnon eri puolista. Suosittelen tutustumaan! Kirjoitus on Uusi Musta-blogin sivuilla.:
http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/8/2/ruoan-paistaminen-on-luultua-epaterveellisempaa.html
