Muitten maitten väriä

Pohjois-Ruotsi vaikuttaa varsin luonnonläheiseltä seudulta, kun tutkailee Viltsun matkakuvia. Luleån seutu on  linturikasta ja poika pääsi nappailemaan hyvin lähikuviakin. Ilma suosi, monenmoista mukavaa puuhailtiin ja ruotsalainen kotiruokakin oli kuulema tosi maukasta.

Kreikka, sinisenä auringossa hehkuva Välimeri sekä oliivit valtasivat puolestaan mieleni, kun ystäväni tuli säteilevänä ja ruskettuneena lomamatkaltaan. Ilahduin myös tuliaisista: mahtavan ytyisiä basilikalla marinoituja oliiveja sekä luonnollisista aineksista tehty hunajasaippua, jossa tärkeinpänä ainesosana oli... mikäs muu kuin oliivi!

Oliivit olivat niin herkullisia, että kuvattavaksi jäi enää nämä kolme. :)  Saippua on tosi miellyttävän tuntuista iholla

Lahjoistani inspiroituneena päätin, että alan marinoimaan itse taas useammin oliiveja. Tässäpä yksi resepti:

                 VILLIYRTTIOLIIVIT


- 3 dl luomuoliiveja
- puolesta desistä desiin hienonnettuja tuoreita yrttejä tai muuta vihreää , esim piharatamoa,    apiloitten lehtiä tai -kukkia, kukkimattoman maitohorsman versojen yläosia, suolaheinää ja/tai mustaherukan ah niin aromaattisia lehtiä ( myös esim basilika, timjami tai oregano käyvät),
- kuusenkerkkiä ja viherpippuria morttelissa hienonnettuina
- 2 rkl hienonnettua valkosipulia
- sitruunanmehua (ja luomusitruunan raastettua kuorta)
- oliiviöljyä, saksanpähkinäöljyä tai Udo's oilia
-laatusuolaa


Pane oliivit lasipurkkiin mausteiden ja yrttien kanssa. Lisää öljyä ja sitruunamehua niin, että oliivit peittyvät. Ravistele purkkia silloin tällöin ja anna sen marinoitua parisen päivää.
 

Tuliaisia on viikon sisällä ilmaantunut enemmänkin. Italialainen ystävämme Matteo tietää, että olemme huonekaluissa aikamoisia nuukailijoita...tai sitten voi myös ajatella, että aina on vaan löytynyt jotain tärkeämpää hankittavaa, vaikka rakastankin kaikkea kaunista.

 ( Ps. Olen keksinyt, että tätä maallisesta mammonasta aikamoisen vajaata, melkoisen leppoisatahtista eloani voisikin ehkä kutsua downshiftingiksi, leppoistamiseksi tai minun tapauksessani myös köyhäilyksi. Tajusin, että elämänmenonihan voi nyt nähdä vaikkapa ihan trendikkäänä, hm... tai ainakin siihen suuntaan. Kerrankin! ;) En vain ole aina muistanut ajatella, että pyrkimykselle elämän yksinkertaistamiseen, mihin minulla on monestakin syystä nykyään sekä halua että taipumusta, on jo muotoiltu omia hauskoja termejäkin. :) )

Niin, ystävämme, sisilialainen alkujaan tarkemmin sanoen, ilmaantui tänne mukanaan kaksi kivaa ja käytännöllistä penkkiä, joista aivan riemastuimme. Matteo on mestari löytämään tavaroita, jotka ovat toisille tarpeettomia ja toisille aarteita! Penkit löysivät kyllä nopeasti paikkansa. Sain myös Matteon itse tekemää sitruunaista kylpysuolaa hänen aiemmin loihtimansa eteerisen luonnonöljyvoiteen vierelle kylppäriin. Ovat muuten laatutuotteita! :)

Viltsukin toi mukanaan monia tuliaisia: pikkuveljille leikillinen rantapatja, Miikalle suklaaherkkua ja meikäläinen sai kasvisraastimen (riivinraudan siis, hm...) sekä patahanskan. Nuorten miesten shortseissa on kuulema kukalliset versiot nyt ainakin naapurimaassa kova sana, uimaranta oli ollut täynnä kukkashortsipoikia ja niinpä Viltsukin intoontui hankkimaan peräti kahdet kukkahousut. Shortsit oli kyllä ollut jo alunperinkin tarkoitus hankkia, mutta yllättäin mukaan pojalle tarttui  mukaan myös ihana olkihattu.

Kuten ehkä monet ovat havainneet rakastan runoja. Niinpä lueskelen lastenloruja ja tarinoita jälkikasvunikin kanssa harva se päivä. Erityisesti Kirsti Kunnaksen runot ovat olleet meillä suuressa suosiossa. Olisikohan asiaintilalla ollut jotain vaikutusta siihen, että nuorimmaiseni aivan hellytti minut tämän aamuisella runoilullaan. Lonttu loihi lausumaan tahi oikeastaan lauleskelemaan: "Minä lähden sinne vaan, missä oma äiti rakastaa." Ja halaukset vielä kaiken päälle. Olin ihan myyty! ♥ :)