Näytetään tekstit, joissa on tunniste parantuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste parantuminen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 28. lokakuuta 2011

Kilpirauhasen häiriöt & homeopaattinen lähestymistapa




Kilpirauhanen on yksi elimistömme tärkeimmistä rauhasista. Sen toiminnan häiriöt ovat nykyään erittäin yleisiä. Kilpirauhasen toiminta vaikuttaa energian tuotantoon, immuunivasteeseen, kaikkien elinten aineenvaihduntaan, verenkiertoon, verensokerin säätelyyn, emotionaaliseen vakauteemme sekä yleiseen hormonitasapainoomme.

Kilpirauhanen on perhosen muotoinen ja sijaitsee molemmin puolin äänihuulia kaulan alueella. Se ohjaa kehomme koko aineenvaihdunnan tasoa. Niinpä onkin ymmärrettävää, että epätasapaino kilpirauhashormonien tuotannossa vaikuttaa voimakkaasti ihmisen energisyyteen. Joskus häiriöt ovat selkeitä ja helposti tunnistettavissa, mutta usein ne ovat hienovaraisempia ja vaikeammin havavissa. 

Kilpirauhasen liikatoiminnassa tuo elin tuottaa liikaa kilpirauhashormoneja.Tähän ongelmaan liittyy usein lisääntynyttä janoa ja ruokahalua yhdistettynä laihtumiseen, sydämentykytyksiä, kehon lämmön lisääntymistä, hengen ahdistusta, silmien ulospäin pullistumista, levottomuutta, ahdistuneisuutta, unettomuutta tai unihäiriöitä, lihasheikkoutta ja käsien vapinaa sekä naisilla lisääntynyttä kuukautisvuotoa. Iho on usein lämmin ja kostea. Kilpirauhanen voi olla myös suurentunut. (struuma)


 Basedowin taudissa veressä esiintyy vasta-aineita, jotka aivolisäkkeen toiminnasta riippumatta kiihdyttävät kilpirauhasen soluja erittämään tyroksiinia. Kuitenkin myös jarruttavia vasta-aineita voi esiintyä samanaikaisesti.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on puolestaan tila, jossa elimistössä ei ole riittävästi kilpirauhashormoneita .On havaittu esim, että jopa noin 10 prosenttia yli 50-vuotiaista naisista kärsii tästä ongelmasta.


Tämän tilan oireita voivat olla mm. väsymys, painon nousu, alhainen motivaatiotaso, lämmön tai kylmyyden alentunut sietokyky, päänsärky, kuivat hiukset ja iho, hiusten lähtö, nesteen kertyminen elimistöön, epäterveet, hauraat kynnet, ummetus, helposti ärtyvän suolen oireyhtymä, astmaattiset oireet, kasvun hidastuminen lapsilla, allergiataipumukset, hidas paraneminen, akne, nokkosihottuma, alhainen sukupuolinen halu, ahdistuneisuus, masentuneisuus, paniikkihäiriö, ärtyneisyys, käheys, unettomuus,heikentynyt muisti ja keskittymiskyky, kuukautishäiriöt sekä joissain tapauksissa hedelmättömyys,.


Kilpirauhasen epätasapainotilojen mahdollisia taustavaikuttajia tai syitä:


-puutteellinen jodin, B-vitamiinien, D-vitamiinin tai kivennäisaineiden saanti
- ravinnon toksiinit, ympäristömyrkyt, mikro-organismit, joittenkin lääkkeiden tai lääketieteellisten toimenpiteiden haittavaikutukset
-aivolisäkkeen sairaus
-synnytyksen laukaisema tulehdustila kilpirauhasessa
- muu hormonitasapaino-ongelma esim estrogeenin liiallinen määrä
- soijan liian runsas käyttö
- kaalien liian runsas, jatkuva käyttö
- maatalouden myrkkysuihkutukset, kloori- ja fluoriyhdisteet ( esim vedessä)
-säteily: ydinvoimaloitten, korkeajännitevoimalinjojen, mikroaaltouunien, tietokoneitten, kännyköiden jne.
-raskasmetallit, kuten elohopea, kadmium, rauta ja arseeni
-coxsackie-virus tai muut virukset,candidasienen liikakasvu elimistössä, steroidien käyttö sekä ehkäisypillerit ja antibioottien runsas käyttö
- heikentynyt immuunijärjestelmä
-piilevät ruoka-aineyliherkkyydet kuten vilja-allergia
- mahdollinen perinnöllinen taipumus




Klassisen homeopaattisen näkemyksen mukaan ihmisen terveyden epätasapainotilat, joita sairauksiksikin kutsutaan viestivät pohjimmiltaan elimistön elämänvoiman, energeettisen tasapainotilan häiriöstä. Kutakin häiriötilaa lähdetään sitten haastatteluin ja tarkkailemalla hahmottamaan. Vastaava aine, joka aiheuttaa terveillä koehenkilöillä kyseisen kaltaisen tilan parantaa vastaavalla tavalla sairaan ihmisen. Tämä tapahtuu siten, että homeopaattinen lääkeaine resonoi elimistön energeettisen tilan kanssa ja antaa sille juuri sopivan impulssin lähteä itse paranatamaan itseään. Tasapainottuminen ja elinvoiman vahvistuminen johtaa parantumisreaktioihin sitten myös solu ja lopulta elintasollakin. 


Klassisen homeopatian vahvuuksia on juuri se, että koska homeopatia vahvistaa elimistön kokonaistilaa ja elinvoimaisuutta, elimistö alkaa parantaa itse itseään ja juuri siinä järjestyksessä, mikä on elimistön kokonaisuuden kannalta parasta.


Jopa ihmisen kokema stressi, emotionaalinen tuska ja turhaumat voivat aiheuttaa energian virtauksen häiriöitä ihmisessä ja tämä näkyy lopulta myös elintasolla esim monina autoimmuunisairauksina (riippuen myös siitä mitkä ovat perinnöllisesti ihmisen heikoimmat kohdat). Klassinen homeopaattinen hoito perustuu ihmisen kokonaistilan kartoitukseen ja sen tasapainottamiseen. Mikäli homeopaatti lähtisi hoitamaan vain yhtä tai joitain yksittäisiä elimiä ottamatta huomioon kokonaisuutta ja modaliteetteja, (Mikä parantaa oloa, mikä huonontaa jne) jotka viestivät kokonaistilasta, ihmisen tietyt paikallisoireet ja ongelmat voisivat kyllä lieventyä...mutta millä hinnalla? Tällöin ei tapahtuisi aitoa kokonaistilan parantumista vaan oireilu menisi vain kohti tärkeämpiä elimiä..aluksi ehkä pinnan alla ja ihminen olisi todellisuudessa  entistä sairaampi...oirekuva vain olisi muuttunut.


Todellinen parantaja ottaa aina huomioon kokonaisoirekuvan ja muutenkin ihmisen kokonaisuutena. Kun oikea, koko ihmiseen sopiva YKSI TÄSMÄÄVÄ AINE tilaan löytyy, aito paraneminen alkaa.Todellista paranemista tapahtuu, kun ihmisen elämänvoima vahvistuu ja tasapainottuu. Tällöin vakavammat ongelmat alkavat parantua  ja oireilu siirtyy tällöin kohti äärialueita ja pintaa sekä tärkeimmistä elimistä ja toiminnoista kohti elimistön selviämisen kannalta vähemmän tärkeitä. (ns. Heringin sääntö) 


Kilpirauhasen häiriintyneen tilan parantaminen tapahtuu homeopaattisesti siis ihmisen kokonaistilaa vahvistamalla. Klassinen homeopatia ei pyri tukahduttamaan oireita kuten allopaattinen lääkehoito. Monet oireet voivat tilapäisesti jopa voimistua, kun elimistön elinvoima lähtee vahvistumaan. Todellinen parantuminen on elinvoiman vahvistumista ja tasapainottumista...ei oireiden keinotekoista lievittämistä...  ei edes pinnallisella "homeopatialla", jolloin ns. homeopaattisia lääkeaineita käytettään rutiininomaisesti ottamatta huomioon elimistön kokonaistilaa. 


Mitä synteettisiin lääkkeisiin tulee, ne pystyvät välillä lieventämään oireita, mutta ne eivät pysty parantamaan ihmisen kokonaistilaa eli vahvistamaan elimistön elinvoimaa. Itse asiassa ne onnistuvat usein heikentämään sitä.


 Otan vielä esiin joitain esimerkkejä homeopaattisista lääkeaineista, joitten joukosta on usein löytynyt kilpirauhasongelmista kärsivälle ihmiselle elimistön kokonaistilaan täsmäävä aine. On muuten mielenkiintoista, että koska homeopaattiset aineet aiheuttavat laajalti erilaisia oireita ja usein saman "akselin" eri ääripäiden ongelmia eri ihmisillä, niin on mahdollista, että sama aine voi sopia sekä kilpirauhasen liikatoiminnasta että vajaatoiminnasta kärsivälle ihmiselle. Kuten myös esim ylipuheliaalle tai suuresta ujoudesta ja puhumattomuudesta kärsivälle jne. Tästä akseli-tai polariteettiasiasta tulen myöhemmissä postauksissani kirjoittamaan vielä lisääkin.


Tässä joitain esimerkkejä mahdollisista aineista, mutta  joukko, josta aine voi löytyä on todellisuudessa vielä laajempi ja kilpirauhasongelmissa kokemattoman homeopaattinen itsehoito ei ole suositeltavaa.


Oikealla homeopaattisella menetelmällä ja aineen valinnalla on mahdollista löytää sairaustilan juuret ja jopa hävittää ne!


Acid.fluor, adren., ail., aloe., am-c., am-m., ambr., apis.,ars., ars-i., arum-t., aur., aur-i., aur-s., bad., bar-i., bell., brom., calc., calc-f., calc-i., calc-s., carb-an., carb-s., caust., chr-s., cist., cob., con., crot-c., dys-co., ferr., ferr-i., fl-ac., form., fuc., glon., graph.,hedera, hep., hydr., hydr-ac.,influenzinum, iod., iris., kali-c., kali-i., lach., lap-a., lycps., lyc., mag-c.,mag-p., mang., merc., merc-i-f., merc-i-r., morg., nat-c., nat-m., nat-p., nat-s., phos., phyt., pineal., plat., podo., psorinum,  puls., sep., sil., spong., stram., sulph., syc-co., tab., tarent., thyr., tub., urt-u.


Lisätietoja homeopaattisista lääkeaineista saa vaikkapa seuraavasta linkistä (englanniksi):


http://www.vithoulkas.com/en/books-study/online-materia-medica.html


 Tasokas klassinen homeopaattinen hoito on tuonut monille avun siis myös kilpirauhasongelmissa.


 Jokaisen meistä on myös tärkeää huolehtia siitä, että saamme ravinnostamme sopivasti luontaista jodia ( esim. laadukas merilevä) ja D-vitamiinia. Kannattaa myös välttää ylenmääräistä kilpirauhaseen vaikuttavien ruoka-aineiden tankkaamista (esim soija) ja jälleen kerran, kun minun blogissani ollaan ;)...säteilyrasitusta!


Hienoja syksyn päiviä kaikille! :)




Ps.Kiitokset taiteesta Kuvia matkalta  -blogin Annelle! :)

perjantai 21. lokakuuta 2011

Homeopatia ja autismi


Klassinen homeopatia voi tuoda merkittävää apua autismin kirjon sairauksia tai piirteitä omaaville ihmisille. Olen hoitanut useita joko diagnosoituja tai diagnosoimattomia autismin kirjon ihmisiä ja heistä jokainen on saanut selkeää helpotusta ja apua tilaansa. Eräskin poika, joka sai Aspergerin syndrooma diagnoosinsa (autismin kirjon lievin muoto) vähän alla kouluikäisenä ja on nyt koululainen, sai lääkärin viimeksi tutkiessa lausunnon, jonka mukaan lapsi ei enää täytä minkään autismin kirjon diagnoosin määritelmiä. Eräs lääkäri oli alunperin ehdottanut pojalle hoidoksi Ritalinia tiettyjen käytöksen ongelmien takia. Vanhemmat turvautuivat mieluummin klassiseen homeopatiaan.Tämä lapsi on ollut hoidossani useamman vuoden ja hänen kokonaistilansa on nykyään hyvä.

Yksi ala-aste ikäinen autismin kirjon piirteitä omaava poika kärsi mm jatkuvasta pakkoneuroottisesta ääntelystä,  joka loppui yllättävän nopeasti yhdellä tarkkaan valitulla kokonaistilan huomioon ottavalla homeopaattisella aineella. Hoito jatkuu edelleen, mutta tuo eniten vaivaava pääoire poistui siis jo täysin. Muutenkin pojan terveydentila on mielestäni (ja myös pojan perheen ja varsinkin pojan itsensä mielestä) jo varsin hyvä.

Eräs autismin kirjon oireita vahvasti ilmentävä keski-ikäinen mies on ollut jo pitempään hoidettavanani. Hänellä on ollut edistystä niin neurologisen oireilun vähenemisenä kuin fyysisen terveydentilan huomattavana kohentumisenakin. Miehellä oli rankkoja pakkoilmeitä, niin pahoja, että töissäkin kyseltiin kärsiikö mies kovistakin tuskista, miehen maksa-arvot olivat myös ajoittain koholla ja iho kutisi kovasti sekä selkä oli täysin sitkeän aknen peitossa.Mies juuttui myös voimakkaasti erilaisiin rituaalinomaisiin käyttäytymiskuvioihin ja negatiivisiin tunnetiloihin.

Nykyään tämän miehen pakkoilmeet ovat poistuneet, selän iho on täysin näpytön ja hyväkuntoinen, ihon jatkuva kutina on hellittänyt ja maksa-arvot olivat viime mittauksessa täysin normaalit. Mies on myös paremmalla mielialalla ja hänen aiemmat usein toistuneet raivokohtauksensa ovat tasaantuneet. Hän menettää malttinsa siis huomattavasti harvemmin kuin ennen. Rituaaliset tavatkin ovat lievittyneet miehellä huomattavasti. Kaiken kaikkiaan mies kokee voivansa nykyään paljon paremmin kuin vielä jokunen vuosi sitten.


Klassisessa homeopatiassa etsitään aina yksi kokonaistilaa vastaava homeopaattinen aine. C-potensseja käytettäessä ainetta otetaan melko harvoin, mutta Q eli LM-sarjaa käytettäessä useammin. Ne toimivat eri tavoin.

Kun oikeaa ainetta otetaan, se antaa ihmisen energeettiselle tilalle, elinvoimalle oikean sykäyksen lähteä tasapainottumaan ja voimistumaan. Kun ihmisen energiakenttä tasapainottuu, elimistö alkaa parantaa itse itseään siinä järjestyksessä, mikä elimistön kokonaistilan kannalta on edullisinta. Aidossa homeopatiassa hoidetaan aina kokonaisuutta periaattella samankaltainen parantaa samankaltaisen. Eli aine, joka aiheuttaisi terveelle koehenkilölle tietyn sairaudentilan parantaa vastaavalla tavalla sairaassa tilassa olevan ihmisen.

Ihminen on kerrallaan aina yhdessä energeettisessä häiriötilassa. Ihminen kokonaisuutensa on. Niinpä tosi homeopatia hoitaa aina kerralla kokonaisuutta , koko ihmisen energeettistä tilaa. Kun se korjaantuu, keho lähtee korjaamaan itse itseään.

Jo Hahnemann aikoinaan kielsi ehdottomasti useamman kuin yhden homeopaattisen aineen antamisen kerrallaan, yhdistelmälääkkeistä puhumattakaan. Tällöin lähdettäisiin vesittämään homeopatian perusperiaatteita ottamalla mallia koululääketieteen toimintatavoista, joissa ihmistä ei useinkaan hoideta kokonaisuutena vaan osasina.

Entä akuutit sairaudet? Jos ihmisellä on tarpeeksi paha influenssa koko ihminen ilmentää tuota tilaa. Niin hänen mielialansa, yleisvointinsa kuin oireensakin. Niinpä todellinen klassinen homeopaatti ei koskaan lähde etsimään "kurkkukipuainetta"," keuhkoainetta", "päänsärkyainetta" tai vielä pahempaa: yhdistelmäpilleriä, jossa on useampia usein aiemmin monilla päänsärkyongelmiin tahi kurkkukipuun jne auttaneita hom.aineita.

Homeopatia toimii energeettisellä tasolla ja ihmisen koko olo, tuntemukset, pelot, mieltymykset, modaliteetit  ja oireet kertovat ja viittaavat siihen, mikä tila on kyseessä eli missä häiriintyneessä energeettisessä tilassa ihminen on ja näin ollen mikä yksi homeopaattinen aine vastaa tuota tilaa. Oli kyseessä sitten kunnon tilaksi muuttunut akuutti sairaus tai kroonisempi häiriintynyt tila.

Minä suorastaan kärsin, kun luen sepustuksia, joissa mainostetaan ottamaan vatsavaivoihn Nux vomicaa tai  päänsärkyihin monen yleisen" päänsärkyaineen"yhdistelmäpillereitä. Tai kehotetaan vetäisemään joku "yleisesti vahvistava" muka lähes kaikille  sopiva homeopaattinen lääkekuuri. Kärsin!!!

 Ja niin kärsi aikoinaan jo homeopatian keksijä Samuel Hahnemannkin. Jo silloin osa liikaa koululääketieteeseen kiintyneitä, mutta myös homeopatiasta viehättyneitä ihmisiä alkoi yhdistellä keskenään sekä silloisen koululääketieteen että homeopatian näkemyksiä tavalla, joka vesittää täysin homeopatian syvimmän olemuksen. Ihminen on kokonaisuus, ihmisen energiakenttä on kokonaisuus ja kokonaisuutena ihmistä tuleekin hoitaa! Ei osiin pilkkoen, ei rutiininomaisuuksiin sortuen!

On kuitenkin jopa lääketieteen ja kirurgian tohtoreita, jotka eivät vesitä homeopatian periaatteita vaan pitävät oikeat linjaukset selkeinä mielessään.Tälläisiä loistavia esimerkkejä ovat esim klassiset homeopaatit ja  lääketieteen tohtorit Uwe Friedrich, Andreas Wegener ja Thomas Genneper. Ja tuskin tarvitsee sanokaan, että mikäli ihminen on sekä taitava lääkäri että loistava homeopaatti, kumpaa taitoa tämä ihminen pitää tärkeämpänä, kumman kategorian keinoja käyttäessään hän tuntee ja ymmärtää syvimmin TODELLA PARANTAVANSA...

Aidosti klassista homeopatiaa ja ihmisen parantumisprosessia ymmärtävät homeopaatit kuten yllä mainitut samoin kuin George Vithoulkaskin korostavat, että kun ollaan tekemisissä elämänvoiman kanssa pitää olla tarkka, pitää olla huolellinen. Vithoulkas kirjoittaakin teoksissaan, että mikäli homeopatian lainalaisuuksia ei noudateta ja mikäli hoidettaville annetaan jatkuvasti yhdistelmälääkkeitä tai yhtäaikaisesti eri homeopaattisia lääkeaineita (tai tyyliin tätä aamulla, tätä illalla, tätä kerran viikossa), ihmisen elimistö ja elinvoima voi lopulta olla niin sekaisin, että potilasta on vaikeaa enää mitenkään auttaa. Lääkeainekuvakin , mitä ihmisen olemus ja kokonaisuus viestii, voi olla lopulta tällöin aivan sekava.


Onhan toki haasteellista löytää se yksi, oikea kokonaistilaa vastaava aine. Mutta se ei siitä muuksi muutu. Ihminen on kokonaisuus ja kokonaisuutena ihmistä on hoidettava, mikäli halutaan lähteä vaikuttamaan homeopaattisin keinoin suoraan ihmisen elinvoimaan. Elinvoiman kanssa ei kannata hutiloida!

Mutta mikäli noudatetaan tarkoin parantamisen lainalaisuuksia ja toteutetaan aitoa homeopatiaa, tulokset ovat usein hämmästyttäviä!

Kun joku kertoo, että homeopatia ei ole hänellä toiminut, surullisen usein on niin, että homeopaatti on kyllä määrännyt asiakkaalle homeopaattisia lääkeaineita, mutta niitä ei ole määrätty eikä käytetty homeopatian lainalaisuuksien mukaan.Tällöin ei tarkasti ottaen ole edes kysymys homeopatiasta.Olen aiemminkin kirjoittanut tästä eli:




"Termi homeopaattinen ei  edes viittaa lääkeannoksen määrään tai pitoisuuteen. Sana homeopatia tulee kreikankielisistä sanoista homoios pathos eli samankaltainen kärsimys. Sana viittaa siis samankaltaisuuteen.
Lääke on homeopaattinen vain silloin, kun se on samankaltainen kunkin potilaan oirekokonaisuuden ja kokonaistilan kanssa."

On yksi asia sinänsä miten nimitystä "homeopaattinen lääke" käytetään arkikielessä tietyllä tavalla valmistetuista lääkeaineista, mutta nämä homeopaattiset lääkkeet ovat sitä itseään eli oikeasti homeopaattisia lääkkeitä vain siinä yhteydessä ja vain silloin, kun homeopaattista ainetta todella käytetään vastaavuusperiaatteen mukaisesti.

"Samankaltainen parantaa samankaltaisen!" Mikäli annettaisiin ns homeopaattinen lääkeaine potilaalle, jonka kokonaistilaan (modaliteetteihin, kokonaisoirekuvaan, delusioneihin, inhoihin, syvimpiin haluihin jne) se ei sovi, vaan lääke annettaisiin muka  vaikkapa ns "vahvistamaan maksaa, rauhoittamaan suolistoa, antamaan puhdistuskuurin tms, kyse ei olisi aidosta homeopatiasta eikä ns homeopaattinen lääkeaine olisi tässä yhteydessä homeopaattinen lääkeaine.

 Mikäli ihmisen elinvoimaan vaikuttavia aineita käytetään pitkään sekavalla ja pinnallisella tyylillä vaikutusta voi toki olla, mutta usein sen kaltaista, että joku pinnallisempi asia voi päällisin puolin muuttua haluttuun suuntaan, mutta elinvoima ei harmonisoidu eikä vahvistu vaan pahimmassa tapauksessa käy päinvastoin. Tällöin oireilu siirtyykin vain kohti tärkeämpiä elimistön alueita.

Todellisen, aidon homeopatian vaikutus ja paranemisessa suunta on päinvastainen eli tärkeämmät osa-alueet ja elimet parantuvat pääsääntöisesti ensin ja oireilut siirtyvät myös keskeltä ulospäin kohti vähemmän oleellisia alueita ja elimiä. Ihmisen paranemisprosessin suunnan tarkkailu ja yleensäkin koko prosessin  tunnistaminen on tärkeä osa klassisen homeopaatin työtä.


Laitanpa alle lainauksen siitä, miten loistavia tuloksia aidolla, huolellisella homeopatialla on saavutettu esim varsin syväänkin autismiin.

Itse olen löytänyt autismin kirjon ihmisille sopivia aineita mm tästä joukosta: Carcinocin, tuberculinum, hyoscyamus, stramonium,saccarum off., sulfur, nux moschata, thuja jne. Ainevalinta ei saa missään tapauksessa olla rutiininomainen vaan sen tulee perustua kokonaisuuteen ja tärkeimpien puolien priorisointiin. Olen itse havainnut yleensä Q-eli  LM-potenssit(lempeitä, mutta tehokkaita) erittäin hyviksi kroonisten terveysongelmien hoidossa ja niin myös autismin krjon ongelmissa, välillä toki C-sarjakin on käytössä. Akuuteissa sairaudentiloissa suosin yleensä C-potensseja.

Seuraavaksi siis mielestäni varsin valaiseva lainaus tohtori Vikas Sharman sivuilta:


"Cured case of Autism 
autism-feature AUTISM AND HOMEOPATHY - a miraculous cureHomeopathy is much more of a choice than people often think it to be. One of its philosophy’s greatest breakthroughs is the realization that the body is not an object but a process with no pre-ordained limits. The scorching, cruel heat of summer was just setting in the first year of the new century when Mr and Mrs Puri (not their real names) approached us with their only child Ravi (not his real name) who was then four. Two years earlier, at the age of two, he was diagnosed as being autistic. We tested him on the ATEC (Autism Testing and Evaluation Checklist) and his rating was in the moderate to high category. His problem was more in speech/communication and sensory/cognitive areas. Besides the classical symptoms of autism, the symptoms that actually led us to prescribe Carcinocin were the history of an early eruption of teeth and hairiness. A leading characteristic of Carcinocin is the desire for milk. There are many symptoms – a sweaty head, when sleeping, and physical heat in general; difficulty in falling asleep; the desire for things salty and for chocolate-like energetic foods. Than there are internal restlessness and fidgetiness and love for dancing. Strong passion, sexuality and a very strong family history of cancer in the family are also noticed. The remedy was the boy?s similimum if there ever was one! Fitting him like a glove, the treatment has worked. Ravi has suffered no aggravation in the two years he has been on and off this remedy.
The dosage chosen for him was similarly fitting ? the LM dose. Positive results were obvious within the first month. Babbling turned into more formative words, hyperactive behaviour became rare and he started obeying simple commands. His self-stimulatory behaviour, too, was nearly gone.
Very soon a big achievement came when Ravi started interacting with children and started playing with them. He is now five and is attending a normal school. There are still vestigial signs of his former autism though these are not really apparent to teachers or anyone else besides us (parents and the physicians). For example, his language is occasionally awkward. In moments of stress (e.g. if he is sick), he retreats into himself and utilizes echolalia as a speech strategy. To sum it up, none but the very discerning can make out that Ravi had this serious problem
I would now like to enlighten the readers about the intricacies and the sensitive approach necessary for the homeopathic intervention. Autism poses a challenge to homeopaths. It needs a hardcore-Hahnemannian approach. Valuable symptoms including reaction to vaccines, family medical history, thermal sensitivities and sleep postures form a part of the very detailed information that a physician would need.
For the parents whose kids are undergoing such intervention, the stimulus/reaction model of symptoms and its significance to the homeopath need to be clearly understood.
As the autistic child experiences stress, he respond with a reaction. This reaction becomes a symptom or a sign of characteristic importance. The real challenge is to understand what the child is expressing both verbally (if he is articulate) and nonverbally. By fully perceiving the patient, one may learn to understand the individual?s cycle of stress and response. It is only through such a deep understanding that a homeopath is able to prescribe effectively. The improvement following such intervention also needs to be evaluated regularly on the autism-rating scale. The extent to which the cure can occur has a great degree of variability associated with it.
Two medicines require a special mention for their effectiveness in the treatment of autism ? Carcinocin and Secretin (Secretin as a homeopathic medicine is highly diluted and potentised). Secretin is supposed to neutralise the excess levels of peptides. This medicine has been found useful in cases of autism where loose stools are often an important symptom along with the classical symptoms of the autism spectrum. Another important aspect of the homeopathic treatment of autism is the usage of LM potencies… Homoeopathic medicines in this scale are faster acting and at the same time gentler. It is able to hold the “slipping back” of the old symptoms and can be used for a longer period with frequent repetitions.
Homeopathy is undergoing a very strong resurgence in the modern medical world, and one of the main reasons for it is its recent role in treating such illnesses. Homeopathic philosophy is a constant reminder that the greatest healing power lies within the body itself.
Here is some more info on autism . This article on autism was written by me in Tribune about 2 yrs years back.
Autism and Homeopathy
Autism is a childhood disorder begins in early childhood (typically during the first three years of life) which affects the child?s communication skills, social interactions, and causes restricted, repetitive and stereotyped patterns of behavior in varying degrees. Autism (also called as autism spectrum disorder or pervasive developmental disorder) can range from severe to a very milder form. This mild form is called as asperger syndrome. The actual cause for autism is not clear.
Autism in the first two years of life is slightly difficult to diagnose. Parents are usually the first ones to notice the symptoms, which in the first two years of life are otherwise slightly difficult to find out; usually it is the nonresponsive behavior in the first two years that may make the parents feel concerned. In cases where the child has been growing normally, his sudden withdrawal from social interactions, nonresponsive behavior along with losing that little amount of speech that he had gained initially, may lead the parents to get their toddler screened for this disorder.
By the age of three, autism spectrum disorder can be clearly diagnosed. Children with ASD (autism spectrum disorder) may not follow regular developmental pattern like other kids of their age. Verbal and non verbal communication, social interaction and patterns of repetitive behavior (also called as fixations)-like being fixated with carrying some object in the hand all the time e.g. Sticks ,pencils, soap suds etc. Rocking, spinning, excessively arranging things in one line and Behavioral issues like hyperactive behavior and inability to understand emotions are a part of this disorder for some kids.
Autism is nowadays called as autism spectrum disorder as there is huge variation of symptoms that the child might suffer from. Key features that should help the parents in identifying this disorder are child?s inability to babble or make meaningful gestures (like social smile, pointing to objects like fan etc,) by 18 months of age. Inability to speak even a single word by the age of two, having a poor or no eye contact, giving the impression as if he is hard of hearing when being called out to. The ?not in tune? behavior of child is the most important differentiating symptom although it is not very easy for a lay person to identify it.
Homeopathy for treating autism in kids is gaining quite a popularity all over the world. Clinical experience shows that results are much better when the treatment is started at an earlier age ,even though at higher ages like six or seven some kids do show remarkable improvements; but Homoeopathic intervention at an early age(before much behavioral and emotional issues come up) has distinct advantages. One important aspect that I would clearly like to mention is the fact that results with homeopathy in treating autism are selective. This means that where one segment of kids may respond extremely favorable to the treatment others may fail to yield any relief. Even while treating with homeopathy the child needs to be rated on an autism rating scale. Periodical assessments on the autism rating scale are must to gauge the improvements in the child. Homeopathy is a holistic system of medicine; it takes into consideration the constitutional picture (complete physical and mental make up of the child) along with the necessary details of the disease while prescribing.
Medicines that are very effective in treating autism are Carcinocin, Thuja, and Secretin. The role of carcinocin in treating autism requires a special mention. This also does not mean that every child who has autism should be put on it; even for carcinocin to be prescribed the child has to fall within the drug?s constitutional picture
Dr. Vikas Sharma is a Neuro Developmental Specialist in homeopathy and has been Treating Autism spectrum disorders with homeopathy for the last ten years."
vikas_thumb AUTISM AND HOMEOPATHY - a miraculous cure


perjantai 30. syyskuuta 2011

Mahtava pakuri



Mainion Endorfiinista voimaa - blogin Hepa kyseli joku aika sitten pakurista. Nyt pääsinkin sitten kunnolla tämän minulle rakkaan aiheen kimppuun. Pakurikäävän tarinaan on tullut vieläpä juuri miellyttävä käännekin.:

Viime joulukuussahan Evira kielsi pakurikäävän markkinoinnin syötävänä tuotteena. Kääpä oli kuulema uuselintarvike. Tämä taas ymmärrettävästi kimpaannutti terveellisestä ravinnosta innostuneet käävän  käyttäjät. Pakuriahan on käytetty satoja vuosia perinteisesti kansanlääkinnässä varsinkin slaavilaisissa maissa, mutta myös Suomessa. Toivo Rautavaarakin kirjoitti, miten pakuria on käytetty meilläkin jo pitkään mm  sota-aikana ns. tikkateen muodossa.

Evira selvitteli asiaa ja havaitsi, että todellakin: Pakurilla on merkittävä kaupallinenkin käyttöhistoria EU-alueella. Niinpä luvattiin, että pakurikääpää saa jälleen käyttää ravintolisissä ja pienimuotoisissa elintarviketuotteissa kuten teessä ja mausteissa. Monissa elintarvikkeissa pakuri säilyy kuitenkin edelleen kiellettynä ainesosana, kunnes sille myönnetään "uuselintarvikeasetuksen mukainen markkinointilupa."



Eteenpäin siis joka tapauksessa mennään! Tämä kommervenkkihän tässä välissä ei onneksi millään muotoa estänyt meitä totaalisesti pakuriin hurahtaneita nauttimasta päivittäistä juomaamme. Pakuriahan löytyi "kieltolain" aikaankin metsistä ja huippuputiikkien sekä nettikauppojen hyllyiltä. Paketeissa tekstit vain vaihtuivat milloin huumoripläjäyksiin milloin pakurin kosmeettisista käyttötarkoituksista kertoviin viesteihin.

Seuraava valaiseva kuva on napattu inspiroivasta M.E.:n Kesä-Suomi tutuks-blogista!



Pakuri soveltuu todellakin mainiosti myös kosmeettisiin käyttötarkoituksiin. Ja onhan tietenkin myös selvää, että jokainen voi käyttää kosmetiikkaa ja "kosmetiikkaa" omassa kodissaan ihan miten haluaa. Terveysbaarien tarjontaa tuo ankea kielto tietenkin rajoitti ikävästi. Onneksi edistystä sentään tapahtuu jatkuvasti!






Ja nyt lainaus suoraan Wikipediasta, josta käy ilmi pakurin synty eli tarkkaan ottaen kyseessä on sienen aiheuttama kasvannainen. Houkuttelevan kuuloista, vai mitä... ;)



"Pakurikääpä (Inonotus obliquus) on varsin yleinen lehtipuiden lahottaja koko maassa. Musta, hiilimäinen pakuri ei ole itse kääpä, vaan sienen aiheuttama kasvannainen. Pakurikääpää esiintyy yleisimmin hies- ja rauduskoivuissa, mutta tämä lahottaja voidaan tavata myös leppien ja pyökkien kyljissä. Kääpä muodostaa elävissä puissa mustan epämääräisen muotoisen lohkeilevan pahkan, eli pakurin, johon ei kehity itiöitä. Pakurikäävän itiöemät kehittyvät vasta puun kuoltua, jolloin itiöemät muodostuvat rungonmyötäisiksi sienen rungosta irroittaman kuori- ja puukerroksen väliin. Pakurikäävän tartunta tapahtuu kaikenlaisiin vioittumiin lehtipuiden rungoilla. Pakuria on tavattu usein esim. pakkashalkeamista, vaikka itiöiden levintää tapahtuu nähtävästi vain syksyllä. Yksivuotinen, litteä itiöemä ilmestyy kuolleen puun kuoren alle ja repäisee sen halki. Itiöstä kehittyneet sienirihmastot tunkeutuvat elävään puuhun kuoren vioittumien kautta ja tappaa puun yleensä 5-7 vuodessa."








Pakurikäävän käyttöhistoriasta


Pakuri on voimakas adaptogeeni, jonka käytön juuret ulottuvat kaikkein selkeimmin Venäjälle ja siellä erityisesti Siperiaan, jossa pakurikääpäteellä on hoidettu mm. syöpää, keuhkosairauksia ja diabetestä jo ainakin 1600-luvulta lähtien. Suomen puoleisessa Karjalassa pakurikäävällä on hoidettu  perinteisesti monia vaivoja kuten flunssaa, lapsettomuutta ja syöpää.  Pakurikäävän käyttöhistoria ulottuu myös ihmiskunnan kaukaiseen historiaan. Esimerkiksi tuhansia vuosia sitten Alpeille jäätyneen eränkävijän "lääkevarastosta" löytyi... mitäpä muutakaan kuin pakuria!

Pakuri sisältää lukuisia terveyttä edistäviä aineita

Puilla ja lahottajasienillä on jatkuvasti käynnissä kemiallinen sotatila. Ja sodissahan pistetään yleensäkin kaikki paukut peliin. Se, mikä on puulle haitallista voi olla hyvinkin hyödyllistä ihmiselle. Pakuri sisältää satoja vaikuttavia aineita, joitten kaikkia vaikutuksia ei vielä edes tiedetä.

Pakurin aktiivisesti vaikuttavia aineita ovat yleisimpien vitamiinien ja hivenaineiden lisäksi mm betuliinihappo, betuliini flanosterolit, beetaglukaanit, lanostanoidi tripenoidit, polysakkaridit, xylogalaktoglukaani, germanium, melaniini,  inositolit, laktonit, saponiinit ja liukoiset lingiinit.
  • Pakuria on käytetty tuhansia vuosia ilman havaittuja vaarallisia sivuvaikutuksia. Joillekin harvoille sieniallergisille pakuri ei välttämättä sovi.Yleensä se sopii kuitenkin hyvin lähes kaikille.
  • Pakurikäävästä on tehty lähemmäs 2000 tieteellistä tutkimusta, joissa on havaittu lukuisia terveyttä edistäviä vaikutuksia.
  • 1984 tohtori Kirsti Kahlos teki Helsingin yliopistossa tutkimuksia, jotka osoittivat pakurikäävän toimivan sieniä, viruksia ja syöpäsoluja vastaan
  • Useitten terveysgurujen mukaan pakuri onkin yksi maailman voimakkaimmista syöpäsoluja vastustavista luonnonantimista ellei jopa voimakkain.
  • Pakurikäävän lisää tehokkaasti elimistöämme puolustavien tappajasolujen aktiivisuutta.
  • Pakuri suojelee solujamme vapailta radikaaleilta sekä edistää DNA:an korjaamista mm lisäämällä  interferonien tuotantoa.
  • Pakurikääpä voimistaa immuniteettiamme ja taistelee taudinaiheuttajamikrobeita vastaan.
  • Kaikki elimistömme tarvitsemat välttämättömät aminohapot löytyvät pakurista.
  • Pakuri suojelee tehokkaasti solujamme vapailta radikaaleilta ja lisää interferonien tuotantoa, mikä taas vaikuttaa positiivisesti DNA:mme korjaamiseen.
  • Pakurin vaikuttavat aineet puhdistavat ja vahvistavat maksaa sekä parantavat ruuansulatusta.
  • Pakuri edistää silmien ja käpyrauhasen terveyttä.
  • Pakurikääpä sisältää myös hermoston kasvua ja uusiutumista tukevia ainesosia.
  • Japanissa pakuria käytetään paljon ihon eheyttämiseen sekä pigmenttivirheiden korjaamiseen.

Pakurikäävän ORAC-arvosta

 ORAC-arvo (Oxygen-Radical-Absortion-Capatity 100 grammaa kohti tuotetta)  kertoo paljonko kukin ruoka-aine sisältää antioksidantteja, jotka suojaavat elimistöämme vapaitten radikaalien hyökkäyksiltä. Antioksidantit vahvistavat kehomme toimintaa mm ylläpitämällä verenkierron ja sydämen toimintaa. On arvioitu, että kehomme tarvitsee vähintää arvon 3000-5000 verran antioksidantteja päivässä ja suuren rasituksen alla tai urheillessamme vieläkin enemmän.

Pakurikäävän ORAC-arvo on todella korkea:  54,452!

Kun verrataan pakurin arvoa joihinkin tunnettuihin terveeellisiin ruoka-aineisiin, niin pakurihan nousee arvoon arvaamattomaan.

Raaka pinaatti 1,260
Mustaherukka 2,036
Mustikka 2,400
Acai-marja  18,500


Marjoilla on pienemmät ja hentoisemmat juuret, mutta suuret lehtipuut, jotka ovat jo itsessään usein monin tavoin lääkinnällisiä, keräävät ravinteita syvältä ja laajalta alalta useita vuosikymmeniä. Tähän tilanteeseen pakurikääpä sitten iskee tiivistäen ja muokaten käyttöönsä puitten kauan itseensä imemiä ravinteita. Ja mikä parasta: lopputulos kasvi- ja sienimaailman kiihkeistä taistoista ja ponnisteluista on otettavissa haltuumme.:

 PAKURI SIIS HUIKEAT 54, 452!

Miten pakurin käyttö alkaa yleensä tuntua omassa olossa:

Monet terveen elämän tiennäyttäjät kuten Daniel Vitalis ja David Wolfe ylistävät pakurikäävän mahtiominaisuuksia. Pakurikääpätee lisää elinvoimaisuutta ja parantaa selvästikin vastustuskykyä. Vaikutukset huomaa yleensä olossaan jo parissa viikossa. 

Säilyttäminen

Säilytetään mieluiten kannellisessa tummahkossa lasipurkissa valolta suojattuna.



Pakuritee
 Tee keitetään mieluiten lähdeveteen, kaivoveteen tai juomakelpoiseen järviveteen. Pakurikäävän vaikuttavien aineiden kerrotaan imeytyvät parhaiten luonnonveteen. Hanavesi on puhdistettu kemiallisesti yleensä  kloorilla tai sen johdannaisilla. Vesijohtovesi on myös usein kovaa. Puhdas luonnonvesi on yleensäkin parasta vettä!
Keitettäessä paras väline on  lasikattila. Siinä on myös hyvä säilyttää tee myöhemmin jääkaapissa. Teräskattilassa säilyttäessä teräksestä voi liueta haitallisia aineita teehen. Yleensäkään mitään ruokia tai juomia ei kannattaisi säilytellä metallisissa astioissa.

Pakurin keittoon!

Pakuriteetä keitetään viitisentoista minuuttia tai pitempään. Teen voi myöhemmin lämmittää uudelleenkin. Kerran tehtyä teetä ei kuitenkaan kannata varsinaisesti keittää enää uudestaan. Samaa pakurikääpäpalaa voi käyttää useammankin kerran. Jos keität teetä joka päivä, voit jättää pakurikäävän palan teehen. Jos teet teetä harvakseltaan, voit kuivattaa käävän välillä.
Pakuriteetä voi juoda kylmänäkin jääteen tapaan. Käytämme meillä teetä usein myös smoothieitten perustana. Varsinkin vahvaksi keitetyn pakuriteen joukkoon on mukava lisätä hieman hunajaa. Hunaja kannattaa kuitenkin laittaa vasta juoman vähän jäähdyttyä, jotteivät hunajan terveelliset ainesosat häviä tai vähene liiassa kuumuudessa.


Pakuri on ehkä parasta, mitä luonto terveydeksemme tarjoaa. Nautitaan siitä! :)






Kiitokset Viltsulle koivukuvista! 

LISÄÄ TIETOA PAKURISTA (CHAGA):


David Wolfe on Chaga (24:11)

http://www.chagamushroom.com/














keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Gotu kola eli brahmi - ajattelumme upea kirkastaja




Gotu kola eli brahmi on maineikas lääkinnällinen yrtti. Sitä on käytetty hoitamaan mitä erilaisempia tiloja jo tuhansia vuosia Intiassa, Kiinassa ja Indonesiassa. Sitä käytettiin perinteisesti vahvistamaan henkistä keskittymiskykyä, lieventämään ahdistusta ja hermostollisia häiriöitä sekä unettomuutta. Sillä parannettiin myös hengitysteiden infektioita sekä haavoja ja monenlaisia ihovaivoja. Jopa lepraa ja psoriasta hoidettiin tällä mahtavalla kasvilla. Sen on kerrottu hidastavan ikääntymistä ja antavan uutta vireyttä ja valppautta.



Gotu kola, (Centella asiatica) ,myös brahmiksikin   kutsuttu, on moninvuotinen mehikasvi, jolla on suikertava ja juurehtiva varsi. Kasvista käytetään sen versojen kärjet, joista tehdään yleensä jauhetta. Myös uutteet ovat tehokkaita.

Gotu kolalle on annettu  arvonimi "elämän lähde". Legendan mukaan muinainen kiinalainen yrttitietäjä eli yli 200 vuotta gotu kolan intensiivisen nauttimisen seurauksena ja luonnollisesti moisen kertomuksen jälkeen  kasvin maine kohosi entisestään.

Perinteisessä yrttilääkinnässä gotu kolaa on käytetty hoitamaan myös hepatiittia,vatsahaavaa, epilepsiaa, ripulia, kuumetta ja astmaa. Nykyään Euroopassa ja USA.ssa gotu kolaa käytetään hyvin paljon hoitamaan erilaisia verisuonisairauksia ja edistämään haavojen sekä psoriaksen paranemista. Myös
keuhkoputkentulehduksiin, ärtyneeseen paksusuoleen, stressin oireisiin sekä ADHD -ongelmiin kasvin on huomattu tuovan helpotusta. Nykyaikainen terveydenhoito on tunnustanut monissa maissa yrtin arvon myös paikallisissa tulehdusreaktioissa ja leikkausten jälkeisessä toipumisessa.

Yksi tärkeimmistä käyttöalueista nykyään on ollut laskimoiden vajaatoiminnan hoito. Menettäessään kimmoisuuttaan verisuonet voivat muuttua myös läpäisevimmiksi. Tästä taas seuraa turvotusta esimerkiksi jalkoihin. Useissa tutkimuksissa on havaittu,että gotu kola parantaa verenkiertoa ja auttaa vähentämään turvotusta. Esimerkiksi eräässä 94:ää laskimoiden vajaatoimintaa sairastavaa potilasta koskevassa  tutkimuksissa Gotu kolaa ottaneitten oireet lieventyivät selvästi verrattuna lumelääkettä saaneisiin.




Kaikkein kuuluisin gotu kola on kuitenkin vaikutuksistaan ihmisen mielen toimintoihin. Gotu kolan eli brahmin on havaittu parantavan kognitiivisia kykyjä ja parantavan aivoverenkiertoa. Kasvia onkin käytetty parantamaan keskittymistä ja muistia sekä ehkäisemään henkistä uupumusta. Gotu kola on upea kasvi  monipuolisuudessaan, sillä se sekä lisää energiaamme että myös rentouttaa. Koska yrtillä on rentouttavia ominaisuuksia, se on hyödyllinen myös unettomuuden hoitoon.

Yrtin kyky edistää yhtä aikaa sekä keskittymiskykyä että rentoutumista& rauhoittumista selittääkin mainiosti, miksi kasvia on käytetty menestyksekkäästi ADD:n Ja ADHD:n hoitoon. Gotu kolan piristävä vaikutus aivoihin auttaa nostamaan keskittymiskykyä uudelle tasolle samalla, kun sen rentouttavat vaikutukset rauhoittavat yliaktiivista hermostoa. Eikö olekin loistavaa! Eipä ihme, että yksi englannin kieleinen luonnehdinta gotu kolasta on "food for the brain" eli "ruokaa aivoille".



Sukumme on ollut täynnä ADHD-tapauksia ym samantapaisia sankareita ja minä en ole ainakaan aikoinaan ollut kaukana näistä määritelmistä itsekään. Tietyillä kokonaisvaltaisilla, luontaisilla hoitomuodoilla olen kuitenkin saanut huomattavaa edistystä aikaan. (Mutta siitä joskus myöhemmin lisää.) Olen myös havainnut, että pieni gotu kola-kuuri silloin tällöin tekee todellakin terää. Ajatus juoksee entistä kirkkaammin, mutten mene silti ylikierroksille. Pystyn selvästi myös rentoutumaan entistäkin paremmin.

Gotu kola siis stimuloi keskushermostoamme ja tukee verenkiertoamme. Gotu kolan on havaittu vahvistavan immuunijärjestelmäämme ja lisämunuaistemme toimintaa. Tämä taas tekee ymmärrettäväksi sen, että yrtti on tunnettu stressin lievittäjä. Lisämunuaisethan kuorikerroksineen tiettyjen hormonien tuottajina ovat kovilla, mikäli stressaavat tilanteet kestävät kauan. Lopulta liiallisen paineen alla lisämunuaisilla on taipumus väsähtää, mikä taas näkyy mm uupumuksena. Onneksi on monia tapoja vahvistaa itseämme ja niin, myös lisämunuaisiamme. Gotu kolan on tutkittu sisältävän mm K-vitamiinia, magnesiumia ja kalsiumia.




Yrtit ja myös nämä lääkinnällisemmätkin kasvit voivat usein olla oiva tuki elimistöllemme. Kannattaa kuitenkin muistaa, että elimistömme on kokonaisuus, jota ei tulisi kuormittaa yksipuolisesti pitkiä aikoja millään yhdellä vaikuttavalla yrtillä, jottei kokonaisuuden tasapaino kärsisi. Yrttejä suositellaankin käyttämään monipuolisesti ja vaihdellen. On yleensä hyvä pitää taukoja monien yrttien käytössä, jotta elimistö ei rasitu jatkuvasta siihen tietyllä tavalla kohdistuvasta vaikutuksesta.

Erään suosituksen mukaan gotu kolaa kannattaisi käyttää yhteen menoon enintään kuusi viikkoa ja sitten olisi hyvä pitää vähintään kahden viikon tauko.

Olemme myös yksilöitä ja yhdelle hyvä ei välttämättä sovi toiselle. Siksi elimistönsä kuunteleminen onkin  niin tärkeää.

Asiaticoside, yksi gotu kolan tärkeimmistä vaikuttavista pääkomponenteista omaa solujen muodostumista ja   kasvua kiihdyttäviä ominaisuuksia. Niinpä yrtti onkin toiminut menestyksekkäästi mm haavojen ja ihovaurioiden hoidossa sekä leikkausten jälkivaikutusten lievittämisessä. Tämän kasvua kiihdyttävän ominaisuutensa vuoksi Gotu kolaa ei kuitenkaan suositella esim. ihmisille, joilla on tai on ollut jonkinlaisia kasvaimia. Gotu kola ei välttämättä sovi parhaalla mahdollisella tavalla myöskään diabeetikoille, koska kasvi saattaa nostaa joissain tapauksissa verensokeriarvoja.

Monelle yrtit sopivat hyvin ja tuovat tarvittaessa uuttaa virkeyttä ja rentoutta päiviimme!

Yrtteihin, niin miedompiin kuin lääkinnällisempiinkin, on todella kiinnostavaa tutustua lähemmin. Yrteistä voi olla arvaamatonta hyötyä mitä moninaisimpiin elimistömme toimintoihin. Yksi minua innostava yrtti on ashwagandha, jota olen jo pitempään käyttänyt aika ajoin. Perhosjahti- blogin Maija tekikin siitä juuri loistavan postauksen  Ashwagandha! Suosittelen tutustumaan!


Sitten vielä hunajana pohjalla VIIDAKKOMIEHEN  vinkit yrttien käyttöön:

"Yhdistely ja yleinen sekakäyttö (ja oma testailu) on varmin keino saada kaikki puolet, tehot ja vaikutukset irti itse kunkin maanosan supereimmista yrteistä. Ja kannattaa perehtyä useampaankin yrttiin, niin ei tarvi koko aikaa käyttää samaa. Kuten olen viime päivinä selittänyt useille kavereille, C-vitamiinia (Camu Camu) kannattaa ottaa päivittäin, eikä ubikinolikaan pahaa tee – mutta yrtit puolestaan toimii parhaiten kun niitä kierrättää ja vaihtelee – sekä merkkejä että lajeja. Tosin pakuri-inkivääriteen juomista aion jatkaa edelleen päivittäisenä tapana, etenkin kun se maistuu niin mahtavalle keraamisessa kattilassa, Tammisaaren lähdeveteen duunattuna, ja Sun Fire Suolalla viimeisteltynä."


Itse tykkään käyttää yrttejä mukana tuhdeissa marjapirtelöissä sekä erilaisissa lämpimissä liemissä - eritoten juurikin pakuria sisältävissä. Myös raakasuklaaversiot antavat oivallisen maaperän yrttikokeiluille!


Virikkeellisiä syksyn päiviä kaikille!






Kiitokset kuvataiteesta blogin Kuvia matkalta Annelle !
Lisätietoja gotu kolasta löytyy näistä lähteistä:
Antani JA, Kulkarni RD, Antani NJ. Effect of abana on ventricular function in ischemic heart disease. Jpn Heart J. Nov 1990: 829-835.
Anonymous. Centella asiatica (Gotu kola). Botanical Monograph. American Journal of Natural Medicine. 1996;3(6):22-26.
Ahshawat MS, Saraf S, Saraf S. Preparation and characterization of herbal creams for improvement of skin viscoelastic properties. Int J Cosmet Sci. 2008 Jun;30(3):183-93.
Belcaro GV, Rulo A, Grimaldi R. Capillary filtration and ankle edema in patients with venous hypertension treated with TTFCA. Angiology. 1990;41(1):12-18.
Biswas TK, Mukherjee B. Plant medicines of Indian origin for wound healing activity: a review. Int J Low Extrem Wounds. 2003;2(1):25-39.
Bradwejn J, Zhou Y, Koszycki D, Shlik J. A double-blind, placebo-controlled study on the effects of Gotu Kola (Centella asiatica) on acoustic startle response in healthy subjects. J ClinPsychopharmacol. 2000;20(6):680-684.
Brinker F. Herb Contraindications and Drug Interactions. 3rd ed. Sandy, Or: Eclectic Medical Publication; 2001.
Brinkhaus B, Linder M, Schuppan D, Hahn EG. Chemical, pharmacological and clinical profile of the East Asian medical plant Centella asiaticaPhytomed. 2000;7(5):427-448.
Cauffield JS, Forbes HJM. Dietary supplements used in the treatment of depression, anxiety, and sleep disorders. Lippincotts Prim Care Pract. 1999:3(3):290-304.
DerMarderosian A, ed. Gotu Kola. In: Facts and Comparisons The Review of Natural Products. 5th ed. Philadelphia, Pa: Lippincott Williams & Wilkins; 2008
Fetrow C, Avila J. Professional's Handbook of Complementary & Alternative Medicines. 2nd ed. Philadelphia, Pa: Lippincott Williams & Wilkins; 2001
Ivanov V, Ivanova S, Kalinovsky T, Niedzwiecki A, Rath M. Plant-derived micronutrients suppress monocyte adhesion to cultured human aortic endothelial cell layer by modulating its extracellular matrix composition. J Cardiovasc Pharmacol. 2008 Jul;52(1):55-65.
Jana U, Sur TK, Maity LN, Debnath PK, Bhattacharyya D. A clinical study on the management of generalized anxiety disorder with Centella asiatica. Nepal Med Coll J. 2010 Mar;12(1):8-11.
Kuhn M, Winston D. Herbal Therapy and Supplements: A Scientific and Traditional Approach. Philadelphia, Pa: Lippincott; 2001.
LaValle JB, Krinsky DL, Hawkins EB, et al. Natural Therapeutics Pocket Guide. Hudson, OH:LexiComp; 2000: 449-450.
Pittella F, Dutra RC, Junior DD, Lopes MT, Barbosa NR. Antioxidant and cytotoxic activities of Centella asiatica (L) Urb. Int J Mol Sci. 2009 Aug 26;10(9):3713-21.
Pointel JP, Boccalon H, Cloarec M, Ledevehat C, Joubert M. Titrated extract of centella asiatica (TECA) in the treatment of venous insufficiency of the lower limbs. Angiology 1987;38(1 Pt 1):46-50.
Shukla A, Rasik AM, Dhawan BN. Asiaticoside-induced elevation of antioxidant levels in healing wounds. Phytother Res. 1999;13(1):50-54.
Singh RH, Narsimhamurthy K, Singh G. Neuronutrient impact of Ayurvedic Rasayana therapy in brain aging.Biogerontology. 2008 Dec;9(6):369-74.
Subathra M, Shila S, Devi MA, Panneerselvam C. Emerging role of Centella asiatica in improving age-related neurological antioxidant status. Exp Gerontol. 2005;40(8-9):707-15.
Wollina U, Abdel-Nasar MB, Mani R. A review of the microcirculation in skin in patients with chronic venous insufficiency: the problem and the evidence available for therapeutic options. Int J Low Extrem Wounds. 2006;5(3):169-80.
Wojcikowski K, Wohlmuth H, Johnson DW, Rolfe M, Gobe G. An in vitro investigation of herbs traditionally used for kidney and urinary system disorders: Potential therapeutic and toxic effects. Nephrology (Carlton). 2008 Sep 22. [Epub ahead of print].