Aamiainen ruohikolla-blogin Juhana Harju on bloggaaja, jonka jokainen kirjoitus on antanut minulle runsaasti ajattelemisen aihetta. Niin tänä syksynäkin. Olen innoissani hänen syvällisestä perehtyneisyydestään ravitsemuksen terveysvaikutuksiin ja Juhanan kyvyistä ja halusta perustella kunnolla kantansa.
Olen aina ollut ihminen, joka ei vakuutu vain siitä, että joku sanoo: "Asia on näin, koska MINÄ sanon, että se on näin." Olen aina ollut ihminen, joka haluaa käyttää myös omia aivojaan ja kuulla perustelut eri kannoille ja mielipiteille.
Juhana osaa todella loistavasti yhdistää kiinnostavan kirjoitustyylin jämäkkään perustelutapaan. Eihän niitä viitteitä lähdeaineistoon välttämättä suurin osa tule lukeneeksi, mutta minusta on upeaa, että sieltä ne löytyvät, mikäli löytyy halua mennä paneutumaan asiaan tarkemmin ja jopa ryhtyä arvioimaan tutkimusten luotettavuutta. Mahtavana plussana Juhanan kirjoittelussa on myös se, että hän pyrkii ystävälliseen keskustelutyyliin niittenkin kanssa, joiden linja eroaa hänen omista näkemyksistään. Ei ole hedelmällistä linnoittua ajatteluun, että on niin fiksu, ettei koskaan voi olla väärässä tai oppia muilta hyvinkin eri linjoilla olevilta mitään.
Yleensä avoin, utelias ja ystävällinen suhtautuminen toisten ajattelutapaan tuo eniten iloa ja hyötyä. Ja en nyt tarkoita, että itsekään pystyisin tähän aina (tai hmm...useinkaan... tai ota tästä nyt itse sitten selvää...), mutta esim Juhanalla loistaa usein läpi todella positiivinen ja tasapainoinen asenne niin keskusteluissa kuin kirjoittelussakin. Siitä on hyvä ottaa mallia! Eipä ihme, että Aamiainen ruohikolla keikkuu jatkuvasti suosituimpien terveys-ja ravitsemusblogien kärkitilastoissa ja mikä huomionarvoisinta jopa täysin ilman provosoivaa (tosin joittenkin blogien räväkkä tyyli on myös omalla tavallaan vetoavaa...) ja vastakkainasettelevaa tyyliä. Se on jo saavutus jos mikä ja kumpuaakin varmasti intohimoisesta ja ahkerasta asennoitumisesta omaan alaansa!
Vaikka en olisikaan ihan joka yksityiskohdasta Juhanan kanssa samaa mieltä, todella nautin ja iloitsen hänen blogistaan. Olen löytänyt myös upeita pointteja ja lähdeviitteitä, joihin on ollut kiinnostavaa tutustua.
Ja tosiaankin: erittäin monesta asiasta huomaan olevani hänen kanssaan aivan samoilla linjoilla.
Juhana on minusta esim hyvin ymmärtänyt senkin, että mikäli tajuaa tyhjien hiilareitten arvottomuuden ei ole välttämättä järkevintä ampaista toiseen ääripäähän ja alkaa vetää lähinnä vain kananmunia, lihaa ja voita.
On muitakin vaihtoehtoja kuten esim ekologisestikin mainio kasviskarppaus tai ns. Välimeren ruokavalio, kuten Juhana on tuonut esille.
Ja sitä paitsi ylenmääräisellä kananmunien syömisellä ravinnon metioniinipitoisuudet nousevat pilviin ja tämä taas rasittaa turhaan elimistöämme. Kaikkein pitkäikäisempien kansojen ravinnon metioniinipitoisuudet ovat olleet alhaisilla tasolla. Olen itse sitä myös mieltä, että liiallinen eläinproteiinien nauttiminen happamoittaa elimistöä ja edesauttaa näin monien sairauksien syntyä. Sen sijaan runsas raakaravinnon määrä ruokavaliossamme edistää terveyttämme monin tavoin. Ilokseni Juhana Harjukin on useaan otteeseen puhunut raakaravinnon terveyshyödyistä ja kannustanut sen määrän lisäämiseen ravitsemuksessamme.
Itsekin pidän oleellisempana ravinnon laatua, ravinnetiheyttä ja monipuolisuutta kuin rasva/ hiilariprosenttien kapeakatseista tuijottelua. Prosenttimäärissä voi olla paljonkin vaihtelua ja silti ravitsemus voi olla hyvällä tolalla. Ihmiset ovat myös yksilöitä ja jonkun elimistö kaipaa enemmän vaikkapa rasvoja ja joku toinen voi taas hyvin vähemmällä. Sama asia protskujen ja hiilareitten suhteen. Ei pidä kangistua liikaa mihinkään kaavoihin.
Mitä tuohon edelleen kiivaana vellovaan rasvakeskusteluun tulee, olen sitä mieltä, että sekä voin yltiöpäiset ylistäjät että voin alimpaan suohon tuomitsijat menevät harhaan. Yhteen aikaan voita pidettiin sangen haitallisena ja nyt osa porukasta ylistää sen ylimpiin korkeuksiin.
Monet tutkimukset osoittavat, että kohtuukäytössä voi ei lisää esim sydäntautiriskiä ja maitorasvassa on myös terveyttä suojaavia ainesosia esim CLA:ta eli konjugoitua linolihappoa. Tätä terveysainetta löytyy runsaimmin luomueläinten maidosta ja luomumaitotuotteista, ilmeisesti näiden eläinten runsaamman laiduntamisen ansiosta. Jälleen yksi hyvä syy suosia luomua!
Mutta kohtuu kaikessa. Mikäli eläinrasvoja käytetään suhteessa liikaa, nousee esiin tiettyjä ongelmia, joista tässä nostan nyt yhden esiin: Ihminen tarvitsee kunnolla omega-3 rasvahappoja voidakseen hyvin ja mikäli käyttörasvana on vain lähinnä voi (ja kookosrasva, jonka lauriinihapolla on kyllä sinänsä suotuisia terveysvaikutuksia), omega-3-tasot jäävät liian alhaisiksi.
Tärkeimpiin omega-3-rasvahappoihin kuuluvat EPA, DHA ja alfalinoleenihappo. Tämä kolmikko on elimistöllemme,esim verisuoniston, hermoston ja rauhasten sekä aivojemme toiminnalle tärkeää. Näillä rasvahapoilla on tulehdusta alentavia vaikutuksia ja niitten runsas saanti vähentää selvästi tutkimusten mukaan esim sydäntautitapausten määrää. Alfalinoleenihappo vähentää myös verenhyytymistä ja ehkäisee sydämen rytmihäiriöitä.
- Alfalinoleenihappoa on esim pellavansiemenöljyssä, camelinaöljyssä, saksanpähkinöissä ja hampunsiemenissä sekä kiistellyssä rypsiöljyssä. Mikäli alfalinoleenihapon saanti jää liian vähäiseksi, se voi ennen pitkää kohottaa esim sydäntautiriskiä.
- DHA on pitkäketjuinen rasvahappo, jota on varsinkin rasvaisessa kalassa. Sitä tarvitaan erityisesti aivotoiminnassa. Elimistö pystyy tekemään alfalinoleenihaposta pieniä määriä DHA:ta. Tätä tulisi kuitenkin saada myös suoraan ravinnosta, koska sitä muodostuu useimmilla liian vähäisiä määriä. Rasvainen kala on mainio lähde niin DHA:lle kuin EPA:llekin. Kasvissyöjät voivat saada DHA:ta helposti riittävästi, mikäli käyttävät esim vegaanisia DHA-kapseleita. Niissä rasvahappojen lähteenä on mikrolevä.
Itse tykkään käyttää rasvoina siemenien, pähkinöiden sekä avocadon lisäksi mm UDO'OIL-tuotetta ja seesamsiemen-tai avocadoöljyjä. On hyvä muistaa, että kaikki kylmäpuristetut öljyt, vaikka mainioita monet muuten ovatkin, eivät sovellu paistamiseen. Kylmäpuristettu kookosöljy kylläkin esim soveltuu siihenkin tarkoitukseen.
Siis pieni vinkki mielestäni upeasta öljytuotteesta, jota ei kuitenkaan kannata käyttää paistamiseen:
"Udon omega 3-6-9 luomuöljysekoitus 500ml Kylmäpuristettu jalostamaton luomukasviöljysekoitus, joka sisältää omegarasvahappoja 3, 6 ja 9 määräsuhteessa 2:1:1." |
Haluan suosia raakaravintoa, mutta paistaessani ruokaa pannulla, tykkään yleensä käyttää kookosrasvaa tai oliiviöljyä. Voitakin meillä käytetään jonkun verran.
Salaatteihin sopii minusta hyvin seesaminsiemenöljy, saksanpähkinäöljy sekä avocadoöljy ja tuota UDO's oiliakin käytän myös siihen tarkoitukseen
Rasvoja ei kannata kammota, tulee vain kiinnittää huomiota niitten laatuun ja välttää transarasvoja eli osittain kovettettuja kasviöljyjä kuin ruttoa. Ne ovat kaikkien leirien asiantuntijoitten mukaan haitallisia. Mutta laadukkaita, mahdollisimman luonnollisia rasvoja elimistömme kaipaa!
LOPUKSI JOITAIN MAKUPALOJA JUHANAN KIRJOITUKSISTA:
Kasviskarppaaja laihduttaa terveellisesti ja ekosti
Välimeren ruokavalio: Jätä maito, valitse jogurtti
Ruoan paistaminen on luultua epäterveellisempää
Välimeren ruokavalio: Korvaa edes osa lihasta pavuilla
Välimeren ruokavalio: Lisää vihanneksia ja hedelmiä!
Saatko tarpeeksi D-vitamiinia?
Selvyyttä ravinnon rasvoihin
Ps. Juhana on myös välillä kirjoittanut jotain sähkömagneettisten kenttien riskeistäkin ja jo ennen kuin ne alkoivat tulla nykyisessä mittakaavassa esiin...ja sekös minua myös ilahduttaa! Suhteellisen harvat ovat sille linjalle uskaltautuneet viime vuosina maassamme.
Kiinnostavaa ja virikkeellistä eloa kaikille! Otetaan parhaat puolet irti syksystä - satoi tai paistoi! :)
Ps. Suurkiitokset kuvataiteesta jälleen kerran blogin Kuvia matkalta Annelle !
