Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravitsemuskeskustelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravitsemuskeskustelu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Pohdiskelua Juhanan blogista ja laaturavinnosta






Aamiainen ruohikolla-blogin Juhana Harju on bloggaaja, jonka jokainen kirjoitus on antanut minulle runsaasti ajattelemisen aihetta. Niin tänä syksynäkin. Olen innoissani hänen syvällisestä perehtyneisyydestään ravitsemuksen terveysvaikutuksiin ja Juhanan kyvyistä ja halusta perustella kunnolla kantansa.

Olen aina ollut ihminen, joka ei vakuutu vain siitä, että joku sanoo: "Asia on näin, koska MINÄ sanon, että se on näin." Olen aina ollut ihminen, joka haluaa käyttää myös omia aivojaan ja kuulla perustelut eri kannoille ja mielipiteille.




Juhana osaa todella loistavasti yhdistää kiinnostavan kirjoitustyylin jämäkkään perustelutapaan. Eihän niitä viitteitä lähdeaineistoon välttämättä suurin osa tule lukeneeksi, mutta minusta on upeaa, että sieltä ne löytyvät, mikäli löytyy halua mennä paneutumaan asiaan tarkemmin ja  jopa ryhtyä arvioimaan tutkimusten luotettavuutta. Mahtavana plussana Juhanan kirjoittelussa on  myös se, että hän pyrkii ystävälliseen keskustelutyyliin niittenkin kanssa, joiden linja eroaa hänen omista näkemyksistään. Ei ole hedelmällistä linnoittua ajatteluun, että on niin fiksu, ettei koskaan voi olla väärässä tai oppia muilta hyvinkin eri linjoilla olevilta mitään.

Yleensä avoin, utelias ja ystävällinen suhtautuminen toisten ajattelutapaan tuo eniten iloa ja hyötyä. Ja en nyt tarkoita, että itsekään pystyisin tähän aina (tai hmm...useinkaan... tai ota tästä nyt itse sitten selvää...), mutta esim Juhanalla loistaa usein läpi todella positiivinen ja tasapainoinen asenne niin keskusteluissa kuin kirjoittelussakin. Siitä on hyvä ottaa mallia! Eipä ihme, että Aamiainen ruohikolla keikkuu jatkuvasti suosituimpien terveys-ja ravitsemusblogien kärkitilastoissa ja mikä huomionarvoisinta jopa täysin ilman provosoivaa (tosin joittenkin blogien räväkkä tyyli on myös omalla tavallaan vetoavaa...)  ja vastakkainasettelevaa tyyliä. Se on jo saavutus jos mikä ja kumpuaakin varmasti intohimoisesta ja ahkerasta asennoitumisesta omaan alaansa!

Vaikka en olisikaan ihan joka yksityiskohdasta Juhanan kanssa samaa mieltä, todella nautin ja iloitsen hänen blogistaan. Olen löytänyt myös upeita pointteja ja lähdeviitteitä, joihin on ollut kiinnostavaa tutustua.
Ja tosiaankin: erittäin monesta asiasta huomaan olevani hänen kanssaan aivan samoilla linjoilla.

Juhana on minusta esim hyvin ymmärtänyt senkin, että mikäli tajuaa tyhjien hiilareitten arvottomuuden ei ole välttämättä järkevintä ampaista toiseen ääripäähän ja alkaa vetää lähinnä vain kananmunia, lihaa ja voita.
On muitakin vaihtoehtoja kuten esim ekologisestikin mainio kasviskarppaus tai ns. Välimeren ruokavalio, kuten Juhana on tuonut esille.

Ja sitä paitsi ylenmääräisellä kananmunien syömisellä ravinnon metioniinipitoisuudet nousevat pilviin ja tämä taas rasittaa turhaan elimistöämme. Kaikkein pitkäikäisempien kansojen ravinnon metioniinipitoisuudet ovat olleet alhaisilla tasolla. Olen itse sitä myös mieltä, että liiallinen eläinproteiinien nauttiminen  happamoittaa elimistöä ja edesauttaa näin monien sairauksien syntyä. Sen sijaan runsas raakaravinnon määrä ruokavaliossamme edistää terveyttämme monin tavoin. Ilokseni Juhana Harjukin on useaan otteeseen puhunut raakaravinnon terveyshyödyistä ja kannustanut sen määrän lisäämiseen ravitsemuksessamme.

Itsekin pidän oleellisempana ravinnon laatua, ravinnetiheyttä ja monipuolisuutta kuin rasva/ hiilariprosenttien kapeakatseista tuijottelua. Prosenttimäärissä voi olla paljonkin vaihtelua ja silti ravitsemus voi olla hyvällä tolalla. Ihmiset ovat myös yksilöitä ja jonkun elimistö kaipaa enemmän vaikkapa rasvoja ja joku toinen voi taas hyvin vähemmällä. Sama asia protskujen ja hiilareitten suhteen. Ei pidä kangistua liikaa mihinkään kaavoihin.

Mitä tuohon edelleen kiivaana vellovaan rasvakeskusteluun tulee, olen sitä mieltä, että sekä voin yltiöpäiset ylistäjät että voin alimpaan suohon tuomitsijat menevät harhaan. Yhteen aikaan voita pidettiin sangen haitallisena ja nyt osa porukasta ylistää sen ylimpiin korkeuksiin.

Monet tutkimukset osoittavat, että kohtuukäytössä voi ei lisää esim sydäntautiriskiä ja maitorasvassa on myös terveyttä suojaavia ainesosia esim CLA:ta eli konjugoitua linolihappoa. Tätä terveysainetta löytyy runsaimmin luomueläinten maidosta ja luomumaitotuotteista, ilmeisesti näiden eläinten runsaamman laiduntamisen ansiosta. Jälleen yksi hyvä syy suosia luomua! 

 Mutta kohtuu kaikessa. Mikäli eläinrasvoja käytetään suhteessa liikaa, nousee esiin tiettyjä ongelmia, joista tässä nostan nyt yhden esiin: Ihminen tarvitsee kunnolla omega-3 rasvahappoja voidakseen hyvin ja mikäli käyttörasvana on vain lähinnä voi (ja kookosrasva, jonka lauriinihapolla on kyllä sinänsä suotuisia terveysvaikutuksia), omega-3-tasot jäävät liian alhaisiksi.

Tärkeimpiin omega-3-rasvahappoihin kuuluvat EPA, DHA ja alfalinoleenihappo. Tämä kolmikko on elimistöllemme,esim verisuoniston, hermoston ja rauhasten sekä aivojemme toiminnalle tärkeää. Näillä rasvahapoilla on tulehdusta alentavia vaikutuksia ja niitten runsas saanti vähentää selvästi tutkimusten mukaan esim sydäntautitapausten määrää. Alfalinoleenihappo vähentää myös verenhyytymistä ja ehkäisee sydämen rytmihäiriöitä.

  • Alfalinoleenihappoa on esim  pellavansiemenöljyssä, camelinaöljyssä, saksanpähkinöissä ja hampunsiemenissä sekä kiistellyssä rypsiöljyssä. Mikäli alfalinoleenihapon saanti jää liian vähäiseksi, se voi ennen pitkää kohottaa esim sydäntautiriskiä.
  • DHA on pitkäketjuinen rasvahappo, jota on varsinkin rasvaisessa kalassa. Sitä tarvitaan erityisesti aivotoiminnassa. Elimistö pystyy tekemään  alfalinoleenihaposta pieniä määriä DHA:ta. Tätä tulisi kuitenkin   saada myös suoraan ravinnosta, koska sitä muodostuu useimmilla liian vähäisiä määriä. Rasvainen kala on mainio lähde niin DHA:lle kuin EPA:llekin. Kasvissyöjät voivat saada DHA:ta helposti riittävästi, mikäli  käyttävät esim vegaanisia DHA-kapseleita. Niissä rasvahappojen lähteenä on mikrolevä.
Joten mikäli pistelemme vaikkapa vain voita ja kookosöljyä, tärkeitten omega-3 -rasvahappojen osuus jää ravinnossamme epäterveellisen alhaiseksi. Siksi kannattaa käyttää ravinnossaan ehdottomasti myös hyviä omega-3 rasvahappojen lähteitä!

Itse tykkään käyttää rasvoina siemenien, pähkinöiden sekä avocadon lisäksi mm UDO'OIL-tuotetta ja seesamsiemen-tai avocadoöljyjä. On hyvä muistaa, että kaikki kylmäpuristetut öljyt, vaikka mainioita monet  muuten ovatkin, eivät sovellu paistamiseen. Kylmäpuristettu kookosöljy kylläkin esim soveltuu siihenkin tarkoitukseen.



Siis pieni vinkki mielestäni upeasta öljytuotteesta, jota ei kuitenkaan kannata käyttää paistamiseen:


"Udon omega 3-6-9 luomuöljysekoitus 500ml
Kylmäpuristettu jalostamaton luomukasviöljysekoitus, joka sisältää omegarasvahappoja 3, 6 ja 9 määräsuhteessa 2:1:1."

Haluan suosia raakaravintoa, mutta paistaessani ruokaa pannulla, tykkään yleensä käyttää kookosrasvaa tai oliiviöljyä. Voitakin meillä käytetään jonkun verran.

Salaatteihin sopii minusta hyvin seesaminsiemenöljy, saksanpähkinäöljy sekä avocadoöljy ja tuota UDO's oiliakin käytän myös siihen tarkoitukseen

Rasvoja ei kannata kammota, tulee vain kiinnittää huomiota niitten laatuun ja välttää transarasvoja eli osittain kovettettuja kasviöljyjä kuin ruttoa. Ne ovat kaikkien leirien asiantuntijoitten mukaan haitallisia. Mutta laadukkaita, mahdollisimman luonnollisia rasvoja elimistömme kaipaa!


LOPUKSI JOITAIN MAKUPALOJA JUHANAN KIRJOITUKSISTA:



Kasviskarppaaja laihduttaa terveellisesti ja ekosti


Välimeren ruokavalio: Jätä maito, valitse jogurtti



Ruoan paistaminen on luultua epäterveellisempää

Välimeren ruokavalio: Korvaa edes osa lihasta pavuilla

Välimeren ruokavalio: Lisää vihanneksia ja hedelmiä!



Saatko tarpeeksi D-vitamiinia?



Selvyyttä ravinnon rasvoihin


Ps. Juhana on myös välillä kirjoittanut jotain sähkömagneettisten kenttien riskeistäkin ja jo ennen kuin ne alkoivat tulla nykyisessä mittakaavassa esiin...ja sekös minua myös ilahduttaa! Suhteellisen harvat ovat sille linjalle uskaltautuneet viime vuosina maassamme.

Kiinnostavaa ja virikkeellistä eloa kaikille! Otetaan parhaat puolet irti syksystä - satoi tai paistoi! :)






Ps. Suurkiitokset kuvataiteesta jälleen kerran blogin Kuvia matkalta  Annelle ! 

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Terveysväittämiä joka junaan...



Olipa taas vaihteeksi jännä lukea tämän päivän Iltasanomien Plusliitteestä "Vastauksia sataan tavallista kuluttajaa askarruttavaan kysymykseen."  Eri asiantuntijat vastailivat ja kuten arvata saattaa, huh huijaa, vastausten taso oli todella vaihtelevaa. Lainaanpa tänne joitain mielestäni hyviä ja joitain mielestäni tyhmiä vastauksia ...savolainen, kun alkujani olen, vastuu siirtyy kuulijalle. ;)

SARJASSA HÖPÖ HÖPÖÄ JA HARHAA:

 Jos maidon hyvät ominaisuudet pilkotaan esim rasvattomassa maidossa, onko terveellisempää juoda vettä?


Vastaajina( mm Eviran porukkaa) eli Raija Kara, Pirjo Korpela ja Marjo Misikangas:


"Rasvattoman maidon valmistuksessa poistetaan rasva ja samalla poistuvat rasvaliukoiset vitamiinit, joista D-vitamiinia lisätään myöhemmin jopa alkuperäistä pitoisuutta enemmän. Molempia tarvitaan, rasvaton maito on edelleen suositeltava ruokajuoma ja vesi paras janojuoma."

Nyt vastaa mustikkatyttö:  Tavallinen homogenisoitu ja pastöroitu rasvaton maito on melkoisen keinotekoista litkua, joka kannattaa jättää kaupan hyllylle. Vesi on parempi vaihtoehto. Tai joku muu. Perusteluita löytyy mm kirjoituksestani Maitorasvat pois pannasta.

Mummo joi punaista maitoa ja eli 81-vuotiaaksi. Onko punainen maito terveellisempää kuin rasvaton maito?

Edellinen vastaaja kööri : "Yhden elintarvikkeen perusteella ei voi arvioida yhteyttä elinikään. Punainen maito ei ole terveellisempää, mutta sitä voi juoda silloin tällöin.


Mustikkatyttö: Yhdestä tapausesimerkistä ei voida mitään varmaa mihinkään suuntaan tietenkään päätellä, mutta kyllä: Mikäli haluaa juoda maitoa, niin rasvainen (ns punainen) maito on todellakin rasvatonta terveellisempää kohtuudella tietenkin. (kts yllä mainittu bloggaus.)
 



LISÄAINEISTA VASTAAMASSA mm Eviran , lihatiedotuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ihmisiä eli mm Kirsi-Helena Kanninen ja Minna Pekkala

Kertyvätkö lisäaineet elimistöön?

"Ei haitallisessa määrin, kun aineet hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti ei ylity. Ihminen voi altistua tälle periaatteessa joka päivä elämänsä ajan ilman terveydellisiä haittavaikutuksia."


Mustikkatyttö: Just!!! Luetaanpa saman poppoon vastaus, joka käsittelee lisäaineiden sankasta joukosta väriaineita ja mietitään miten somasti linjassa nämä kaksi vastausta ovatkaan keskenään...;)

Ovatko elintarvikevärit turvallisia?

" Atsovärien turvallisuudesta keskustellaan EU:ssa. Heinäkuusta 2010 lähtien  pakkaukseen on pitänyt tehdä merkintä "voi vaikuttaa haitallisesti lasten aktiivisuustasoon ja heikentää tarkkaavaisuutta", jos tuotteessa on jotain seuraavista väriaineista: E102, E104, E110, E122 tai E129. Nämä ovat atsovärejä, joita voi olla erittäin värikkäissä tuontielintarvikkeissa, sekä kinoliininkeltaista (E104), joka on keinotekoisesti valmistettu, mm juomissa käytetty väriaine."

Mustikkatyttö: Niinpä lisäaineista esim atsovärit eivät ole tosiaankaan turvallisia kuten yllä jouduttiin auliisti sentään myöntämään, mutta HALOO: Mitenkäs sitten edellisessä vastuksessa porukka intoili, että kunhan lisäaineiden hyväksytyt enimmäismäärät eivät ylity niitä voi turvallisesti syödä päivittäin vaikkapa koko elämänsä ajan ilman terveydellisiä haittavaikutuksia. Juurihan tuossa seuraavassakin vastauksessa varoiteltiin jo joidenkin lisäaineiden haittavaikutuksista. Täytyy olla jo paljon faktaa taustalla, että teollisuus joutuu viranomaistahojen määräyksestä laittamaan tuollaisia myyntiä häiritseviä varoituksia.

Ja monista muistakin lisäaineista on paljon tutkimusnäyttöä haitoista jo  kertynyt, esim BHA, BHT ja aspartaami ynnä monet muut. Natriumglutamaatista jopa teollisuus on onneksi jo ilmeisesti yleisen paineenkin  takia luopumassa yhä enenevässä määrin. Esim. aspartaamin haitoista löydät linkkejä tieteellisiin tutkimuksiin kirjoituksestani Sosiaalisen median iloista.




SITTEN VIELÄ RASVOISTA vastaamassa Marja-Leena Ovaskainen THL ja Tiina Ritvanen Evira:


Leivän päälle mieluummin voita kuin pitkälle prosessoitua margariinia?


"Ei. Margariineista kannattaa valita sellainen, jossa tyydyttämättömien rasvahappojen osuus on mahdollisimman suuri."


Mustikkatyttö: Kyllä. Leivän päälle mieluummin vaikkapa luomukirnuvoita kuin pitkälle prosessoitua margariinia.Teollisesti luonnottomin menetelmin pitkälle jalostetut tuotteet eivät yleensäkään tee hyvää elimistöillemme.

Rasvan saannistaan kannattaa kuitenkin suurin osa tulla laadukkaista kylmäpuristetuista kasviöljyistä, joissa on riittävä määrä terveydellemme hyödyllisiä omega-rasvahappoja. Itse suosin oliiviöljyn lisäksi Udo's oil-luomutuotetta, jossa omega 3,6ja 9 rasvahappojen suhde on 2:1:1. Seos sisältää mm pellavan ja seesaminsiemenöljyjä.

Laadukkaita rasvahappoja saa myös mm avocadosta, monista pähkinöistä ja siemenistä. Niinpä mikäli haluaa välttää eläinkunnan tuotteita, ei kuitenkaan kannata käyttää margariineja. Parempaakin on tarjolla rasvojen lähteenä. :)


FIKSUJA JUTTUJA:

Makeutusaineista vastaamassa lääkäri Antti Heikkilä:

Sopivatko keinotekoiset makeutusaineet lapsille?

"Ei missään tapauksessa. Metanoli, joka syntyy aspartaamin hajotessa, ei ole hyväksi kehittyville aivoille.

Mustikkatyttö: Näin on justiinsa!

Aiheuttaako keinotekoinen makeutusaine elimistössä samanlaiset hormonaaliset reaktiot kuin sokeri eli insuliinihormonin toiminnan, ruokahalun heräämisen ja rasvan varastoitumisen?

"On tutkittu, että se vaikuttaa neuraalisten refleksien kautta eli ikään kuin huijaa kehoa. "Pavlovin koiran refleksin" takia jopa makean ajattelu voi nostaa veren insuliinipitoisuutta."

Mustikkatyttö: Ihan loogista. Olen itsekin törmännyt tälläisiin tutkimuksiin. Kehoa ei kannata yrittää huijata. :)




SUPERFOODEISTA vastailee ravintovalmentaja, laadun ja luonnonmukaisen ravitsemuksen  asiantuntija Jaakko Halmetoja:


Mitä on superfood?
  "Tavallisen ruoan ja lääkinnällisempien yrttien välimaastossa olevia ruokia."

Mitkä ovat suomalaisia superfoodeja?
"Oma top 3:ni on: pakurikääpä, nokkonen ja mustikka. Pakurikääpä on koivun kyljessä kasvava lääkinnällinen lahottajasieni, jota on helppo käyttää esimerkiksi kahvin tavoin.

Miksi söisin superfoodia enkä peruskotiruokaa? "Peruselintarvikkeista jalostetaan kitkeryys ja "kasvilääkkeet" pois. "

Mihin perustuu väite etenkin vihanneksista: mitä tummempi väri, sitä enemmän terveysvaikutteita? 
"Väite on yhdistettävissä etenkin lehtivihreään. Luonnon värit ja maut indikoivat usein ravinteita. Väripigmentit ovat monesti antioksidantteja."
 
Mustikkatyttö: Fiksuja ajatuksia  jälleen Jaakolla! :)

Kyllä sitä joutuupi itse tutustumaan ja pähkäilemään asioita, mikäli jotain tolkkua meinaa saada! Leppoisia kesätunnelmia kaikille! Välillä sataa, kohta taas paistaa!  :)


Kiitokset taiteesta Kuvia matkalta-blogin taitavalle Annelle! ♥