Yksi aine vai yhdistelmälääke...Mikä on aitoa homeopatiaa?

Sana homeopatia merkitsee Suomessa suurelle osalle siihen tutustuneista useiden lääkeaineiden  päivittäistä käyttöä. Ja nämä valmisteet ovat vieläpä usein ns. yhdistelmävalmisteita. Tällöin yhdessä pillerissä tai puristeessa on useita erinimisiä aineita voimakkaasti laimennettuina pitoisuuksina. Suuri osa ihmisistä ajattelee myös homeopatian tarkoittavan lähinnä pitoisuuksiltaan mietoja lääkeaineita.

Yhdistelmälääkkeitä on tehty lukuisiin vaivoihin ja tiettyjen elimistön osa-alueiden tai elinten hoitamiseen. Erilaisia yhdistelmiä on kehitelty mm astman, ihottuman, ummetuksen, päänsäryn, munuaiskivien, vatsavaivojen, sydämen ja mielialaongelmien sekä vaikkapa muistin hoitoon. Onko tämä homeopatiaa? Ei! Sitä se ei todellakaan ole.Tälläiset tuotteet eivät oikeasti ole homeopaattisia sanan alkuperäisessä, aidossa merkityksessä. Lääke ei ole homeopaattinen pelkästään siksi, että se on laimennettu ja potensoitu erittäin pieniä pitoisuuksia omaavaksi ja lääkkeessä käytetään homeopatiasta tuttuja raaka-aineita.

Termi homeopaattinen ei  edes viittaa lääkeannoksen määrään tai pitoisuuteen. Sana homeopatia tulee kreikankielisistä sanoista homoios pathos eli samankaltainen kärsimys. Sana viittaa siis samankaltaisuuteen.
Lääke on homeopaattinen vain silloin, kun se on samankaltainen kunkin potilaan oirekokonaisuuden ja kokonaistilan kanssa.

Jokainen terveillä koehenkilöillä tarkkaan testattu potensoitu lääkeaine saa aikaan erilaisen oirekokonaisuuden. Näin ollen, kun etsitään samankaltaista eli homeopaattista lääkeainetta sen tulee vastata mahdollisimman tarkasti potilaan yksilöllistä oirekokonaisuutta, hänen modaliteettejaan, tuntemuksiaan ja oireilujaan. Tulee löytää yksi aine, joka vastaa parhaiten hoidettavan kokonaistilaa, hänen dynaamista energiakenttäänsä, juuri hänen elämänvoimansa tilaa!

Yhdistelmävalmisteitten aineet on sen sijaan valittu useista eri lääkeaineista, joissa on tietylle/tietyille sairauksille yleisempiä oireita. Tämä monen lääkeaineen kokoelma ei siis viittaa kullekin potilaalle ominaisiin, yksilöllisiin oireisiin kuten homeopatian periaatteiden mukaan asian kuuluisi olla. Yhdistelmälääkkeiden modaliteetit ja vaikutukset ovat myös usein keskenään ristiriitaiset.

Yksittäiset homeopaattiset lääkeaineet on testattu terveillä koehenkilöillä ja näitten aineitten kokonaisoirekuvat ovat yleensä hyvin tiedossa. Sen sijaan yhdistelmälääkkeitä ei ole testattu terveillä koehenkilöillä.

Kieltämättä homeopaattiset yhdistelmälääkkeet vaikuttavat usein jotenkin. Joskus yhdistelmävalmisteessa joku dynamisoitu lääkeaine saattaa hyvällä tuurilla ollakin täsmäävä, potilaalle oikeasti homeopaattinen. Tällöin potilas voi havaita olonsa ja vaivojensa jonkinasteista kohentumista.

Mutta mikäli potilas sen sijaan saa tuota oikeaa yhtä lääkeainetta pelkästään yksittäislääkkeenä (eikä yhtenä aineena yhdistelmälääkekombinaatiossa) vaikutus on paljon voimakkaampi ja parempi. Ihmisen kokonaistila alkaa todella parantua ja yleisvointi kohenee. Miksi näin? Miksi yksittäislääke on tehokkaampi? Miksei yhdistelmävalmiste paranna kunnolla, vaikka hyvällä tuurilla joskus harvoin kokonaistilaan aidosti täsmäävä aine sattuisikin joukkoon?

Dynamisoidussa yhdistelmävalmisteessa sen muut aineosat ovat rasittamassa ja häiritsemässä oikean aineen toimintaa. Potensoimalla dynamisoidut lääkkeet, joissa alkuperäistä ainetta ei ole juuri lainkaan tai lainkaan, vaikuttavat energeettisellä tasolla suoraan elimistön omaan energiakenttään. Kunkin lääkeaineen energeettinen värähtelytila on yksilöllinen. Kuten terveille koehenkilöille tehdyissä lääkeainekokeissa on havaittu, nämä energian tasolla vaikuttavat lääkeaineet aiheuttavat erilaisia tuntemuksia ja oireita. (joita nämä aineet sitten vastaavilla tavoilla sairaissa tiloissa olevilla ihmisillä parantavat.)

Näiden yhdistelmävalmisteissa olevien dynamisoitujen aineiden eroavaisuudet ja yksilölliset ominaisuudet voivat haitata toisiaan ja jopa tehdä tyhjäksi toistensa vaikutuksia.

Yksittäisen homeopaattisen aineen vaikutus on aina paljon tehokkaampi ja voimallisempi kuin minkään yhdistelmän, koska yksittäinen täsmäävä homeopaattinen lääke saa vaikuttaa vapaasti ilman häirintää ja sekoittavia impulsseja.

Joskus yhdistelmälääke voi lievittää jotain vaivaa, mutta syvälliseen parantamiseen se ei pysty ja lopputulos ihmisen kokonaistilaa ajatellen on usein jopa lähtötasoa huonompi. Mikäli joku oire tai vaiva lievittyykin, sairaudentila yleensä vain syvenee pinnan alla. Satunnainen yhdistelmälääkkeen käyttö ei onneksi välttämättä aiheuta pysyviä haittoja.

Usein mikään yhdistelmälääkkeen aineista ei edes ole elimistön kokonaistilaan täsmäävä aine  eli homeopaattinen aine sanan varsinaisessa merkityksessä. Täytyy kuitenkin muistaa, että kuten terveet koehenkilötkin saavat yleensä dynamisoiduille ("homeopaattisille") lääkeaineille tehdyissä kokeissa testatuille aineille ominaisia oireita, minkä tahansa potensoidun lääkeaineen käyttö voi saada niitä aikaan niitä käyttävissä ihmisissä.

Ja mikä ikävintä: Mikäli omaan tilaan sopimattomia dynamisoituja aineita käyttää pitkäaikaisesti, ne voivat vaikuttaa pysyvästi elinvoimaan, ihmisen energeettiseen tilaan haitallisesti. Tällöin ihmisen oirekuva muuttuu näitten täsmäämättömien lääkeaineiden käytön takia haitalliseen suuntaan. Maailmanlaajuisesti tunnettu ja tunnustettu klassinen homeopaatti ja homeopatian opettaja George Vithoulkas onkin todennut, että pitkään näitä potensoituja yhdistelmälääkkeitä säännöllisesti käyttäneiden ihmisten elinvoima on usein jo siinä määrin  heikentynyt ja heidän oirekuvansa niin sekava, että heitä on usein enää hyvin vaikea auttaa parhaallakaan homeopaattisella hoidolla.

Thomas Genneperin ja Andreas Wegenerin toimittama  Homeopatian oppikirja ( Perusteet ja käytäntö) on selkeä ja looginen, suorastaan upea teos! Kirja on homeopatian opiskelijoiden, opettajien ja ammatinharjoittajien mainio perusteos ja käsikirja. Sen ovat kirjoittaneet Saksan lääkäreiden homeopatiakoulutuksesta vastaavat kokeneet homeopaattilääkärit. Teoksessa klassinen homeopaatti, homeopatian opettaja ja lääketieteen tohtori Thomas Genneper kirjoittaa homeopaattisiin yhdistelmävalmisteisiin liittyen seuraavaa:

" Korrektin homeopaattisen lääkemääräyksen tinkimätön perussääntö on yksittäisaineen käyttämisen sääntö.


Vielä nykyisinkin jotkut homeopaatit antavat kahta tai useampaa lääkettä samanaikaisesti. Tähänastisten näyttöjen olisi luullut jo selvittäneen, että sellainen toiminta loukkaa räikeästi homeopatian periaatteita, sillä systemaattistsia lääkekombinaatioiden kokeita terveillä ei ole tehty juuri lainkaan käyttökelpoisen materia medican saamiseksi.

Ilman kokeiden kautta hankittua lääkeaineoppia ei ole mahdollista määrätä yhtään ainetta samankaltaisuusperiaatteen mukaisesti. Kahden lääkkeen samanaikainen antaminen, jolloin molemmat on valittu simile-periaatteen mukaisesti, ei missään tapauksessa tuota molempien lääkkeiden vaikutusten summaa."

Vielä lainaus homeopatian perustajalta Samuel Hahnemanilta. Hän huomasi jo varhain, miten jotkut alkoivat jo silloin vesittää homeopatian periaatteita toiminnassaan. Samuel Hahnemann ilmoitti aina selkeän kantansa yksittäisen homeopaattisen aineen puolesta.:



"Parantamistaidon Organon § 273 : "Yhdessäkään parannettavassa tapauksessa ei sairasta hoidettaessa ole tarpeen - ja jo pelkästään siksi on kiellettyä - käyttää kerrallaan enempää kuin yhtä ainoata, yhdenkertaista lääkesubstanssia.On käsittämätöntä miten voisi olla pientäkään epäröinnin aihetta siitä, onko luonnonmukaisempaa ja järkevämpää määrätä sairauteen kerralla vain yksi yksittäinen, yhdenkertainen, hyvin 
tunnettu lääkeaine vai useamman erilaisen lääkeaineen sekoitus..."

 Kuvat ovat Kuvia matkalta-blogin Annen taiteilemia. Kiitokset! ♥
Lähteet: Samuel Hahnemann: Parantamistaidon Organon, Thomas Genneper, Andreas Wegener 
(toim.): Homeopatian oppikirja, George Vithoulkaan ja J.T. Kentin teokset

Mistä voin tietää olenko todella parantumassa ?

 Tervehdys teille lukijani! Tutustuin tässä aamutuimaan erääseen mielenkiintoiseen kirjoitukseen ja intouduin kirjottamaan oman kommenttini. Aattelinpa tässä, että voisin jakaa esiin nousseita ajatuksiani parantumiseen liittyvistä ilmiöistä saman tien teidänkin kanssanne  lukijat armaat. Osalle jotkin ajatukset ovatkin jo ehkä tuttuja, mutta myös uusia näkökulmia asioihin noussee siltikin varmasti esiin. Olen täydentänyt ja toisaalta taas osin jättänyt pois joitain  juttuja alkuperäisestä kirjeestäni. Mutta asiaan :

 Parhaat klassiset homeopaatit ovat tarkkailleet ja uppoutuneet jo pitkään  paranemisen lainalaisuuksiin (,joita itsekin juuri halusin koota yhteen kirjoituksessani Paranemisen lait - homeopaattinen näkemys.)

Olen itsekin hoitotyössäni huomannut seuraavan lainalaisuuden ( pitkässä hoitosuhteessa varsinkin kaikkein selvimmin) toteutuvan:

-Sairaudentilat ja vaivat häviävät päinvastaisessa järjestyksessä kuin niiden ilmaantumisjärjestys on ollut - ensiksi tulleet vaivat siis häviävät viimeiseksi.

( Tästä tunnettu ja taitava klassinen homeopaatti R.Sankaran kirjoittaa:" Sometimes in the course of homeopathic treatment, the history of past illness appears briefly in the reverse order, like a film been played backwards. When this happens, we know that not only the present, but also its cause in the past has been treated and the future is secure.")

Myös alkuhuonontuminen tai ns."paranemiskriisi" näkyy usein hoitotyössä. Laadukas hoito saa aikaan voimistumista elinvoimassa, ihmisen energiakentässä ja niinpä samalla usein ilmenee myös alkuunsa monenlaista  kuohuntaa elimistössä.

Hoitohan voi olla oireita ja elinvoimaa tukahduttavaa tai niin kuin sen oikeasti kuuluisi olla elinvoiman suuntaista ja sitä vahvistavaa. Tällöin vahvistunut elinvoima alkaa toimia juuri niin, että uusimmat, vakavammalla tasolla olevat vaivat lähtevät poistumaan ja oireilu siirtyy ihmisen elimistön kannalta kohti vähemmän merkityksellisiä alueita.

 Ihmisen kulloinenkin oireilu on merkki elimistön enegiakentän virtaamisen ja vahvuuden häiriötilasta. Kunkin hetkiset oireet ovat elimistölle paras mahdollinen vähiten haitallinen tapa reagoida ja ilmentää epätasapainotilaa.

Jos oireet tukahdutetaan niin oireilu muuntuu kyllä silloinkin , suunta on vain väärä, tulee sitten vakavampia vaivoja ja vieläpä tärkeimmisssä elimissä ja osa-alueilla.

Jos ihmistä hoidetaan taas elinvoiman suuntaisesti, elinvoimaa vahvistamalla, tapahtuu noita ylläkuvattuja ilmiöitä .Oireilu siirtyy vähemmän tärkeille alueille kokonaisuuden kannalta.

Eri ihmisillä on perinnöllisesti eri alueet heikkoja ja vahvempia, mutta tuo suunta ja järjestysasia on kaikille yhteistä. Parantuminen etenee kokonaisuuden kannalta ajatellen vakavimmista vaivoista ja tärkeimmistä elimistä kohti vähemmän vakavia vaivoja ja vähemmän tärkeitä elimiä. (Muutenkin paranemissuunnat ovat pääsääntöisesti: Sisältä ulospäin,myös voisi sanoa keskeltä reuna-alueisiin ja esim ihossa usein ylhäältä alaspäin.)

Eri värähtelyalueilla ollessaan ihminen on erityisen altis tiettyjen vakavuustason sairauksille, juuri tuolle värähtelytasolle ominaisille Jotkut sairaudet tällöin taas eivät tunnu esim tarttuvan millään , vaikka ihminen esim selvästikin altistuisi vaikkapa suurelle määrälle tiettyjä viruksia tai bakteereja.

Riippuu siitä, miten vahva  ihmisen elinvoimataso ( jota siis pyritään vahvistamaan edelleen) on ja onko tullut jo kovinkin syviä patologisia muutoksia elimessä, miten pitkälle ihmisen terveyttä pystytään vahvistamaan ja hoitamaan.

Jotkut ihmiset voivat esim klassisella homeopatialla  hoidettaessa käydä läpi kuin filminauhaa taaksepäin kelaten ( usein onneksi vain välähdyksen omaisesti) vanhoja vaivojaan ja sairaudentilojaan. Joillakin saadaan tilanne ja terveydentila, jopa täysin oireettomaan ja vahvaan tilaan. Monilla taas tilanne saadaan kelattua sellaiseen tilaan, että jotain mahdollisimman lievää vaivaa jää. Silloin sitä jäljelle jäänyttä lievää vaivaa ei kannata yrittää keinotekoisesti tukahduttaa (esim ihottumaa kortisonilla tai muillakaan voimakkailla, edes ns luontaisilla salvoilla ), koska siinä tapauksessa oireilu lähtee taas syvemmille tasoille. Tasoille, joista juuri ehdittiin jo edistyä.

Nämä  (ja muutkin) paranemisen lainalaisuudet ovat olleet nähtävillä omien silmienikin edessä jo vuosia. Kerron aina hoidettavalle, mitä on odotettavissa, mikäli hoito lähtee erittäin hyvin onnistumaan. Tällöin hoidettava itsekin oppii tajuamaan, missä mennään ja oppii seuraamaan ja ennakoimaan näitä parantumisen lakeihin liittyviä ilmiöitä.

Niinpä eräskin hoidettavani ei ollut ihmeissään, kun mielialaoireiden poistuttua, tuli tiettyjen alkuhuononemisten jälkeen sitten vähäksi aikaa esiin mm vanhat vatsakivut ja monien vuosien takainen krooninen silmävaiva, joka on  nyt taas jo lähes kokonaan poistunut. Onneksi ollaan hänen kansaan jo tilanteessa, jossa rankasti koko ajan oireillut ihokin on lopulta alkanut hienosti parantua. Tiesin, että muut syvemmät tasot pitää ensin käydä läpi ennen kuin iho alkaa parantua ihan luontaisesti hänen tapauksessaan. Ei tullut mieleenkään alkaa yrittää poistaa ihon oireilua ennen aikojaan millään tukahduttavalla menettelytavalla. Ihmisen oma elimistö kävi ongelmaan käsiksi, kun sen aika oli.

 Tällä hoidettavalla kaikki on mennyt niin suotuisasti, että voi olla, että hän on pian hyvin tyytyväinen terveyteensä jopa ihan kaikilla tasoilla. Mitään kroonista vaivaa ja haittaa ei välttämättä jää ... tällainen lopputulos on tietysti aina ihanne ja unelmatavoite: paraneminen oireista ja elinvoiman tasapainottuminen myös sisäisellä tasolla.

Kun elinvoima on hyvin vahva ja vakaa, ihmisen ympäristön ja ravinnon ei edes tarvitse olla erityisen ihanteellista, vähemmänkin "täydellinen" näissä riittää ja ihminen voi silti hyvin. Tietenkin, jos syö hyvin luonnotonta, pitkälle prosessoitua, ravinneköyhää ja paljon kaikkia jäämiä ja huonoja lisäaineita sisältävää ruokaa ja altistaa itsensä muillekin ympäristön haitoille, vahvinkin elinvoima alkaa ennemmin tai myöhemmin heikentyä ja ihminen alkaa helpommin altistua taas eri vaivoille ja terveysongelmille. Mutta mitä vahvempi on elinvoiman taso sitä enemmän häiriötekijöitä ihminen kestää ilman näkyviä huonoja vaikutuksia.

Mutta on esim sanottu, että jos ihmisen elintavat ovat aivan surkeat, elimistöä siis jatkuvasti vaurioittavat, edes  homeopatia tai akupunktio tms tasokas hoito ei pysty täysipainoisesti auttamaan .Joskus ääritapauksissa hoito ei pysty tehoamaan  lainkaan. Ajatellaan vaikkapa, että ihminen vetää jatkuvasti huumeita, viinaa ja tupakkaa. Tosi vaikeahan elimistön elinvoiman on tällöin toipua ja vahvistua, kun sitä jatkuvasti rasitetaan äärimmäisen pahasti.

Mutta vaikka omaisi lähtökohtaisesti jo erittäin vahvan elinvoiman, niin tottahan toki, sitä ei pitäisi ottaa itsestään selvyytenä vaan elimistöä kannattaa  kohdella hyvin ja vahvistaa. Näin se elinvoima pysyykin hyvänä. Tässä auttaa juuri luonnollinen, puhdas ravinnerikas ruoka ja esim sähkömagneettisen saasteen karttaminen mahdollisuuksien mukaan sekä liikkuminen, laadukas vesi ja raikkassa ulkoilmassa oleskelu. Monet luontaisesta terveyden vaalimisesta ja ravinnerikkaan ruuan eduista puhuvat pitävät juuri näitä asioita nykyään mahtavasti esillä. Esim Ollin NUTRIX-teokseen kannattaa minusta kaikkien tutustua!

 Mikäli on jo ehtinyt tulla ehkä vakaviakin sairauksia, sitä tärkeämpää on myös ravinnon ja ympäristön olosuhteiden laadun optimointi. Jo pelkästään luonnollinen, ravinnerikas ruoka ja ympäristön olosuhteiden parantaminen sekä liikkuminen,( jos suinkin mahdollista) vievät usein terveyttä jo todella paljon eteenpäin.

Mitä esim klassisen homeopatian mahdollisuuksiin parantaa tulee , niin ne ovat aivan mahtavat, mikäli mitään kovin vaikeita patologisia muutoksia ei ole vielä ilmentynyt.
Jos taas esim on jo vaikkapa poistettu kohtu , munasarjat tai toinen munuainen tms, ei ole realistista odottaa täydellistä paranemista, mutta voidaan saavuttaa kuitenkin selkeää oireiden lieventymistä ja kaikin puolin aikaisempaa tilannetta parempaa oloa kuitenkin. Ns täydellinen paraneminen ei ole tälläisissa tilanteissa mahdollista, koska elinvoima ei voi koskaan virrata kovin vahvasti ja tasapainoisesti kehossa, josta on jo poistettu esim joitain elimiä. Mutta aina on tehtävissä jotain...usein siis todella paljonkin!

Tälläisiä havaintoja ja mietteitä minulle tuli nyt mieleen tällä kertaa. Toisten hienoista kirjoituksista saa virikkeitä ja inspiraatiota omaankin ajatteluunsa. Lopuksi laitan tähän jälleen esille eräitä teoksia, joita rakastan ja joista olen saanut hyvin paljon rakennusaineita omaan käsitykseeni ihmisen terveydestä, parantumisesta ja hyvinvoinnista.

Olli Posti: NUTRIX
Samuel Hahneman : Parantamistaidon Organon
J.T.Kent: Materia Medica ja  Repertory ym hänen teoksensa
Thomas Genneperin ja Andreas Wegnerin toimittama Homeopatian oppikirja
Frans Vermeulen: Concordant Materia Medica
George Vithoulkasin teokset

Tässä vielä mahtavaa tietoa suoraan George Vithoulkasin johtaman opinahjon sivuilta: "http://www.vithoulkas.com/

Homeopathic Materia Medica

Here you can find online versions of Materia Medica by the following homeopaths:

• Materia Medica by Boericke (685 remedies).
• Materia Medica by Kent (206 remedies).
• Materia Medica by Allen (180 remedies).
• Materia Medica by Farrington (127 remedies).
• Materia Medica by Dunham (51 remedies).
• Materia Medica by Nash (190 remedies).

Hahnemann's Organon, 6th editio

Click the following link to browse the online version of Organon by Hahnemann (6th edition).

Vithoulkas Materia Medica Viva

You can also read a full copy of the homeopathic materia medica of Aconitum Napellus, Apis mellifica, Arnica, Aloe Vera, Arsenicum Album,Belladona, Bryonia, Calendula, Calcarea phosphorica, Conium and Digitalis, Palladium from Materia Medica Viva, by Prof. George Vithoulkas. They are placed online so as to show you the quality of information contained in the Materia Medica Viva. In the following months, more remedies from all of Vithoulkas' books will be added online.

Classical Homeopathy for Anxiety & Jealousy

You can also read a full copy of Lycopodium and Sepia, from Classical Homeopathy for Anxiety & Jealousy by Prof. George Vithoulkas. "

George Vithoulkas on yksi maailman parhaita homeopaatteja, ellei jopa paras. Jos haluat ymmärtää syvällisesti parantumisen lainalaisuuksia suosittelen paneutumista hänen loistaviin teoksiinsa! Hänellä on todella syvällinen ja kokonaisvaltainen näkemys ihmisen hyvinvoinnin ja parantumisen edistämisestä!


Aurinkoista  eloa kaikille! ♥

Upea kuvataide on poimittu blogista Kuvia matkalta. Kiitokset Anne! :)

Paranemisen lait - homeopaattinen näkemys .

 Varmaan muistammekin hyvin, että Energia on Massa kertaa Valonnopeuden neliö. Eli kaikki aine on oikeastaan energiaa toisessa muodossa. Tämä on hyvä pitää mielessä, koska helposti, kun aletaan puhua energiakentistä monelle voi tulla mielleyhtymä, että nyt sitten siirryttiinkin suoraan hihhulointiosastolle. Mutta eipäs heitetä heti kirvestä kaivoon... näin voisi menettää jotain varsin hyödyllistä. Jos on jo tutustunut nykyfysiikan tutkimuskenttään, niin homeopatian käsitemaailma ei ehkä enää tunnukaan niin kaukaa haetulta. Homeopatiassa on loogisuutta, se nojautuu luonnonlakeihin...paranemisen lainalaisuuksiin, jotka on löydetty empiirisesti jo kauan ennen kuin kvanttifysiikka oli vielä edes lapsenkengissään.

Ihmisen pitää elossa, elävänä olentona elämänvoima. Kun elävä olento voi hyvin, hänen elämänvoimansa, jota myös yksilölliseksi energiakentäksi on kuvailtu, virtaa ja toimii tasapainoisesti ja voimakkaasti. Maailman ensimmäisen varsinaisen homeopaatin Samuel Hahnemannin mukaan ihmisen sairastuessa häiriintyy elämänvoima, joka on läsnä kaikkialla hänessä. Kenenkään ihmisen elämänvoima ei virtaa täysin täydellisesti. Mutta kun ihmisen energiakenttä toimii riittävän voimakkaasti ja tasapainoisesti, ihminen voi kokea itsensä terveeksi ja hyvinvoivaksi.

Kuitenkin, koska me ihmiset olemme epätäydellisiä, asia on kuten klassinen homeopaatti Rajan Sankaran on todennut: "A good homeopath learns how to perceive disease as continually evolving process which begins in the womb and, unless arrested and cured, ends in the tomb. There are many measures to palliate and ease the patient, but the progress of the disease continues unless it is treated on homeopathic principles."

Eli hyvä homeopaatti oppii hahmottamaan sairauden jatkuvasti kehittyvänä prosessina, joka alkaa jo kohdussa, ja ellei sitä onnistuta rajoittamaan ja parantamaan, se päättyy hautaan. On monia toimenpiteitä, joilla voi lieventää ja helpottaa potilaan tilaa, mutta taudin eteneminen jatkuu, ellei sitä ole hoidettu homeopaattisten periaatteiden mukaan.

Homeopaattisten lainalaisuuksien mukaisella hoidolla voidaan elinvoimaa vahvistaa niin, että eliniän odote voi parhaassa tapauksessa pidentyä huomattavasti. Myös laadukas akupunktio voi vaikuttaa suoraan elinvoimaa vahvistavasti ja tasapainottavasti. Jotkin muutkin hoitotavat voivat onnistua (joskus jopa sattumalta) toimimaan "Samanlainen parantaa samanlaisen" -periaatteen mukaisesti ja vaikuttaa oikein ja syvällisesti , suoraan elinvoiman suuntaan toimien ja sitä vahvistaen. Esimerkkinä on tuotu esille mm se miten hämmähäkkikammosta suuresti kärsivää on terapiassa kannustettu pikku hiljaa kohtaamaan pelkonsa ja lopulta jopa koskemaan hämähäkkiin. Samankaltaisen tilanteen, joka on aiemmin laukaissut fobian, kohtaaminen voi usein auttaa vapautumaan fobiasta.( Tosin jo homeopaattisella hoidollakin pelkästään on ajan myötä monista fobioistakin päästy.)

Perinteinen virhe on ollut hoitaa oireita vastakkaisella, vastakohdilla ja tukahduttaa näin oireet. Tätä on ollut ja on sekä koululääketieteen että ns. luontaishoitojen alueella. Tukahduttavalla tyylillä oireet voivat kyllä lievittyäkin, ainakin joksikin aikaa, mutta todellisuudessa sairaudentila jatkaa kehittymistään ja kulkuaan vähintäänkin pinnan alla ja häiriintynyt tila antaa kuulua kyllä vielä itsestään. Oireilu voi vain siirtyä toisaalle, esim jos ihottuma tukahdutetaan, niin pian tuleekin astmaoireilua ja jatkuva tulehduskierre tai reumaattisten kipujen hoito tukahduttamistyyliin heikentää elämänvoimaa ja oireilu siirtyykin vaikkapa sydämeen.

Ihmisen elämänvoiman vahvuus on riippuvainen ensinnäkin lähtökohdista eli esim jo siitäkin, mikä oli vanhempien terveydentila hedelmöityshetkellä. Jos asiaa ajatellaan ihan materian ja kemian tasolla, niin epigenetiikan alueen tutkimuksissa on jo havaittu, että DNA muuttuu elämämme aikana. Ravinto, ympäristö ja henkiset kokemukset siirtävät vaikutuksensa yksilöihin ja jälkikasvuun jopa monessa polvessa. Aiemmin ajateltiin, että hedelmöityksessä saatu perimä säilyy samanlaisena koko elämän läpi. Kuitenkin vain osa DNA:sta on geenejä, suurin osa on epigeenejä, joiden vaikutuksesta geenit aktivoituvat tai vaimentuvat,
Tutkijoiden mukaan ravinnon ja ympäristötekijöiden lisäksi myös tunteet jättävät jälkensä perimään.Ja näin esi-vanhempiemme syömä ruoka ja kokema stressi  voivat hypätä tai kulkea yli sukupolvien ja näkyä esim juuri lastenlasten terveydessä ja eliniän odotteessa. Epigenetiikka tutkii asiaa kemian tasolla. Tämä tematiikka ei ole ollut kovin pitkään vielä tiedossa, mutta sitäkin innokkaamman tutkinnan alla nykyään.

Homeopatia ei toimi varsinaisesti kemiallisella tasolla vaan kyse on tapahtumista energiatasolla, havainnoidaan asioita, jotka kertovat muutoksista ihmisten elämänvoimassa.
Homeopaatit tajusivat jo joitain vuosisatoja sitten, että esivanhempiemme elämäntavat ja heidän kokemansa raskaat järkytykset ja terveysongelmat ym muokkasivat heidät tiettyyn tilaan, joka  ilmenee ei vain kemiallisella, materian tasolla vaan myös energeettisellä, elämänvoiman tasolla.

Lapsen elinvoiman vahvuus ja terveydentila ovat yleensä noin keskiarvo vanhempien omaamasta elinvoimatasosta hedelmöityshetkellä. Tietenkin esimvanhempien aikaisempi tai äidin raskauden aikainen ravitsemus, saasteet, vanhempien tai sikiön kemikaali- tai säteilyaltistus ym vaikuttavat myös tulevan lapsen terveyden tilaan. Mutta yleisesti ottaen, jos vanhempien energiakentät ovat vahvat ja tasapainoisessa tilassa, ne pystyvät ohjaamaan materiatason eli solujenkin toimintaa ja jakautumista parhaalla mahdollisella tavalla. Sen sijaan häiriöt energiakentässä aiheuttavat lopulta häiriöitä myös solutasolla. Näin sekä ihmisen omassa elimistössä että tulevan jälkeläisen kehittyvässä elimistössä.

Aiemmissa bloggauksissani olen kertonut, miten homeopatiassa päädyttiin löytämään seuraava luonnonlaki: "Aine, joka synnytää terveessä henkilössä tiettyjä oireita, parantaa nuo samat oireet sairaassa." Koska kaikilla aineilla on juuri niille ominainen elektromagneettinen kenttä, homeopaatin on pyrittävä löytämään aine, jonka "värähtelynopeus" vastaa mahdollisimman tarkkaan sairastuneen potilaan tilaa, tämän yksilöllistä värähtelynopeutta.  Kun ne sopivat yhteen tapahtuu "resonanssi-ilmiö", jota on verrattu siihen miten äänirauta voi stimuloida toisen samalla värähtelynopeudella olevan värähtelyjä. Näin myös sopivan homeopaattisen lääkeaineen sanotaan vahvistavan potilaan oman elektromagneettisen kentän eli elämänvoiman värähtelyä. Siihen miten oikea aine löytyy palaan tarkemmin tulevissa kirjoituksissani.

Tiivistetysti joitakin paranemisen lainalaisuuksia, joitten on havaittu empiirisesti toimivan:

- Paraneminen saadaan aikaan ottamalla huomioon luonnossa ilmenevät paranemislait.

-Ihmiset ovat sairastuneessa tilassa. On ennemminkin sairaita ihmisiä kuin erillisiä sairauksia, niinpä ihmisiä tulee hoitaa kokonaisuuksina.

-Sairaudentila on luonteeltaan dynaaminen, siksi todellisen parantumisen on myös tapahduttava dynaamisella, energeettisellä tasolla.

-Potilas tarvitsee vain yhtä ainoaa homeopaattista lääkeainetta kussakin sairaustilansa vaiheessa. Ellei tuota lääkettä löydetä, parhaimmillaan voidaan vain lieventää tilapäisesti oloa, mutta syvemmällä tasolla sairaustilan eteneminen jatkuu eikä todellista paranemista tapahdu.

-Samankaltainen parantaa samankaltaisen: Potilas paranee vain, jos hänelle annetaan lääkettä, joka aiheuttaa terveessä elimistössä samanlaisia oireita ja tunnusomaisia ilmiöitä kuin potilaan tilalle on tyypillisintä.

-Sairaus ei ole koskaan vain jonkun tietyn elimen heikkoutta, vaan ennen kaikkea sen elämänvoiman häiriintymistä, joka vastaa koko organismin toiminnasta.

-Lääke ei voi saavuttaa elämänvoimaa ja vaikuttaa suoranaisesti siihen ellei se ole dynaamisessa, energisoidussa tilassa.

-Oireet voivat usein pahentua tilapäisesti, kun oikea lääke on otettu.Akuuteissa sairaudentiloissa paheneminen ei ole usein edes huomattavissa, mutta kroonisissa sairaudentiloissa voi olla rajuakin
 elimistön kuohuntaa, joskus puhutaan "paranemiskriisistä."Se ei ole kuitenkaan välttämätöntä.

-Jos potilaan elinvoima on heikko, niin usein elimistö kykenee tuottamaan paranemiskriisin vasta, kun elimistö on ensin jonkun verran vahvistunut.

Paranemisen kulun suunta:

Paraneminen kulkee pääsääntöisesti:

-Kehon keskiosista sen ääriosia kohti.

-Liikkuu ylhäältä alaspäin

-Siirtyy tärkeämmistä elimistä vähemmän tärkeisiin

-Sairaudentilat ja vaivat häviävät päinvastaisessa järjestyksessä kuin niiden ilmaantumisjärjestys on ollut - ensiksi tulleet vaivat siis häviävät viimeiseksi.
( Tästä R.Sankaran kirjoittaa:" Sometimes in the course of homeopathic treatment, the history of past illness appears briefly in the reverse order, like a film been played backwards. When this happens, we know that not only the present, but also its cause in the past has been treated and the future is secure.")

On kiinnostavaa, että jo ennen homeopatian varsinaista syntymää oman aikansa kuuluisin parantaja Hippokrates oli osannut kuvailla paranemisen lainalaisuuksia jo seuraavasti: "Jos potilas kärsii sydänvaivasta (angina pectoriksesta), turvotuksen ja ja punoituksen ilmaantuminen rintaan on hyvä merkki, sillä se osoittaa sairauden siirtyvän ääriosia kohti."

Suunta ylhäältä alaspäin tulee kysymykseen usein lähinnä iho-oireissa.Parantumisen edetessä oireiden siirtymisessä esim aivoista keuhkoihin on kyseessä alaspäin siirtymisen lisäksi myös myös siirtyminen tärkeämmästä elimestä vähemmän tärkeään suuntaan. Oireiden häviäminen päinvastaisessa järjestyksessä tarkoittaa sitä, että uudemmat vaivat häviävät ja vanhemmat vaivat tulevat siis aikajärjestyksessä taaksepäin kelaten yleensä edes jossain määrin esiin, joskus hyvin selkeästikin.

Olen ihan omakohtaisestkini pystynyt seuraamaan sitä, miten nämä lait todellakin toimivat käytännössä. Se on hyvin ihmeellistä ja vaikuttavaa seurattavaa. Kun elimistö saa sopivan impulssin parantumisprosessi lähtee selkeään toimintaan. On jännittävää seurata, mitä kaikkea tapahtuu, kun ihmisen energiakenttä voimistuu ja tasapainottuu. Elimistö alkaa itse parantaa itseään siinä järjestyksessä, mikä sille on suotuisinta ja oleellisinta.

Klassinen homeopaatti ei yritä hoitaa joitain tiettyjä elimiä tai vain elimistön osa-alueita kuten maksaa tai suolistoa tms. Aidon homeopaatin pitää olla tarkka ja huolellinen, jotta hän pystyy lukemaan, mitä elimistö itse kertoo. Homeopaatin pitää vain löytää, mikä tila on kulloinkin kyseessä. Onko potilas Phosphorus-, Sepia- vaiko esim Lachesis-tilassa. Ja, kun tuo oikea tila löytyy ja potilas saa juuri oikean aineen, joka antaa tarvittavan informaatiosykäyksen energiatasolla, paraneminen lähtee käyntiin. Ja elimistö osaa energiakenttänsä tasapainottumisen myötä hoitaa työnsä ja vieläpä parhaassa mahdollisessa järjestyksessä. Homeopaatti on oikeastaan kuin salapoliisi, jonka tehtävänä on kulloinkin löytää juuri   potilaan oikea tila ja näin ollen juuri se lääke, joka pystyisi terveelle aiheuttamaan siis vastaavan tilan. Koska :samankaltainen parantaa  samankaltaisen, kuten muistamme.

Tarkoituksenani on kertoa blogissani tulevaisuudessa myös käytännön esimerkkejä siitä, miten homeopatia on toiminut juuri näitten parantumisen luonnonlakien mukaisesti.

Lopuksi laitan esille näkemyksen siitä, millaiseksi J. K. von Fimmelsberg kuvailee hyvän homeopaatin työskentelyä: (Tässä tapauksessa R. Sankaran) "... What I like most in the books are his cases, how he arrives at the solution, his intellectual work, his detective-like way, and his phenomenal knowledge of his repertories. All this together is the true classical way, as Hahnemann gave it to us. There is no place for routine, for laziness, for fixed ideas. Needed are open mind, sharp intellectual thinking, very acute sense of observation - and a good memory. As long as Homeopathy is paractised this way, a golden future is assured."

Lähteitä:  R.Sankaran: The spirit of Homeopathy, Hahnemann: Parantamistaidon Organon , G.Vithoulkas: Homeopatia tulevaisuuden lääketiede

Kuvat ovat blogista Viltsun filmirulla. Kiitos Viltsu! ♥