Sähkömagneettisten kenttien riskeihin perehtyneen tutkija Mikko Ahosen haastattelu !

 Minulle avautui mahdollisuus haastatella tutkija Mikko Ahosta. Olkaapa hyvä rakkaat lukijat!


1. Haluaisin kysyä taustastasi. Tutkit  työksesi sähkömagneettisia kenttiä.
 Miten päädyit alalle, mitä kaikkea olet tutkinut ja mitä  kuuluu yleensäkin
toimenkuvaasi ?


Mikko Ahonen:

Olen aikoinaan valmistunut ylioppilaaksitulon jälkeen datanomiksi ja sen
jälkeen KM:ksi. Nyt toukokuussa 2011 väittelen
tietojenkäsittelytieteiden tohtoriksi. Toimin tutkijana Tampereen
yliopistolla tietojenkäsittelytieteiden laitoksella ja olen myös osakas
Sustainable Mobile Oy:ssa.

Työskennellessäni teleoperaattorilla 2000-luvun vaihteessa selasin
vapaa-aikanani tutkimustietokantoja. Mitä enemmän selasin, sitä enemmän
tulin vakuuttuneeksi siitä, että viranomaisten ja teollisuuden väittämät
mobiiliteknologian vaarattomuudesta eivät pidä paikkaansa. Itse asiassa,
riskit oli tiedetty yllättävän tarkkaan jo 1970-luvulla (
http://beyondradiation.blogs.com/mblog/2010/03/russian-emf-health-classics-amazing-findings-40-years-ago.html
). Lähtiessäni vapaaehtoisesti pois operaattorilta, minulle tarjottiin
yliopistolta mobiilioppimisen tutkimusta. En ollut superinnostunut,
mutta vedin Suomen ensimmäiset lasten matkapuhelinkäyttöä ja oppimista
tutkivat projektit 2000-luvun alussa. Enää en moiseen lähtisi mukaan.
Oppimiskokemuksistani esitys Berliinin Online Educa -konferenssissa -
Mobile Learning and Health Risks: http://tinyurl.com/MobileLearning-MA

Sähkömagneettisten kenttien tutkimuksessa olen keskittynyt sähköverkossa
olevien suurten, nopeiden jännitteenvaihteluiden aikaansaamaan
radiotaajuiseen säteilyyn ja sen terveysvaikutuksiin. Englanniksi
tutkimusalue on nimeltä Voltage transients ja siitä lyhyt esitykseni:
http://tinyurl.com/PowerQuality . Yksi tapa tutkia tätä aluetta on
vertailla suuresti transienteilla kuormitettuja vähän kuormitettuihin,
vrt. epidemiologinen tutkimus (esim.
http://aje.oxfordjournals.org/content/140/9/805.abstract ) . Mahdollista
on myös tutkia mitä transienttien minimointi vaikuttaa tutkittavien
elintoimintoihin, esimerkiksi diabeetikoilla insuliinitarpeeseen ( esim
. http://www.magdahavas.com/2010/03/22/diabetes-and-electrosensitivity/ ).


2. Voisitko myös puhua meille vielä lisää näistä tutkimuksista,
jotka kertovat sähkömagneettisten kenttien riskeistä?  Ja myös
linkit olisivat upea juttu.


Mikko Ahonen:


Seuraavan palvelun kautta voi tarkastella sähkömagneettisten kenttien
tutkimusta: http://www.emf-portal.org . Sähkömagneettisten kenttien
tutkimus on erittäin mutkikasta. Vaikutukset eivät (yleensä) ilmene
suoraan annos-vaste (dose-response) suhteessa. Jokainen yksilö on
erilainen ja meidän ympäristössämme on useita samanaikaisia
kuormitustekijöitä (kemikaalit, melu, sähkömagneettiset kentät ym.).

Omalla tutkimusalueellani ja yleensä sähkömagneettisten kenttien
tutkimuksessa tulee esille se, että erityisesti pulssimainen, ei-jatkuva
radiotaajuinen säteily häiritsee solujen aineenvaihduntaa ja solujen
välistä kommunikaatiota. Lisäksi erityisesti langattomat teknologiat
toimivat samoilla taajuuksilla kuin ihmisen aivot. Ihmisen elimistö on
mielenkiintoinen, että se pystyy yllättävän hyvin kompensoimaan ulkoisia
kuormitustekijöitä ja niiden vaikutuksia. Jossain kohtaa tämä
kompensointikyky kuitenkin romahtaa ja vaikutukset ovat moninaisia.
Rohkenen myös väittää, että niin sanotun lämpöopin kannattajat tutkivat
väärillä menetelmillä sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia (
http://andrewamarino.com/PDFs/157-EBM2009.pdf ) ja tutkimusrahoituksen
saamista biologisten vaikutusten tutkimukseen haitataan systemaattisesti
( http://www.chronicexposure.org/limitsICNIRP.html ).

Mielestäni vahvin näyttö tällä hetkellä on pulssimaisen radiotaajuisen
säteilyn haitallisesta vaikutuksesta hedelmällisyyteen. Keräsimme näitä
lasten riskejä käsittelevään artikkeliimme puolitoista vuotta sitten:
http://www.uta.fi/~mikko.ahonen/Hanninen_Kinnunen_Ahonen_Matkapuhelimiin_liittyva_terveysriski.htm#Fertility


Työskentelen paljon tohtori Devra Davisin kanssa ja hänen Environmental
Health Trust -säätiönsä on tuonut näitä hedelmällisyysriskejä selkeästi
esille:
http://www.environmentalhealthtrust.org/content/save-males-keep-your-cell-phone-out-your-pocket


Devralta muuten ilmestyy kesään 2011 mennessä Disconnect-kirja
(http://www.disconnectbook.com

) suomeksi. Suosittelen kirjaa lämpimästi
kaikille suomalaisille, jotka haluavat ymmärtää, minkälaiset riskit
lapsiimme kohdistuvat.


3. Olisi mahtavaa, jos antaisit tietoa myös siitä, miten me kaikki
voisimme suojautua...esim jos käytämme kännykkää tai tietokonetta.
Entäpä miten erottaa laadukas maadoitussysteemi ja mistä niitä tai muita
suojautumiskeinoja sinusta parhaiten löytää ?


Mikko Ahonen:

Etäisyys on tärkeintä. Kännyköiden, mokkuloiden ja tablettien
valmistajat itse(!) suosittelevat, että laitteita ei pidettäisi kehoa
vasten ( http://www.disconnectbook.com/cell-phone/fine-print-warnings/  ). Itse en koskaan paina kännykkää päätä vasten, vaan käytän
sitä joko air tube (ilmajohto) hands-freellä tai kaiutinpuhelinasennossa.

Tapaamme lääkäri, fysiologian professori Osmo Kinnusen ja
työterveyshuollon erikoislääkäri Seppo Kinnusen kanssa usein ihmisiä,
jotka ovat oirehtivat tai ovat sairastuneet WLANeista ja
matkapuhelintukiasemista Siksi mielestäni näiden teknologioiden
tukiasemien paikka ei ole lähellä asuinrakennuksia eikä koululuokan
ulkoseinässä. Pari perustelua: http://tinyurl.com/TowerEpidemiology ,
http://www.chronicexposure.org , http://wifiinschools.org.uk .

Maadoituksesta: Suosittelen tässä Earthing-kirjaa. Perusteet kannattaa
ymmärtää ennen kuin lähtee maadoitusta kokeilemaan. Maadoitus näyttää
vaikuttavan erityisesti solukalvojen optimaaliseen toimintaan, koska
niissä on millivolttien jännite, jota ulkoinen sähkökenttä esim.
makuuhuoneen sähkölaitteista voi häiritä. Minulla on ollut ilo tehdä
yhteistyötä kirjan kirjoittajan, kardiologi, lääkäri Stephen Sinatran
kanssa. Ai niin, tässä kohtaa voin sentään antaa univinkin: Nyppäisepä
kaikki sähkölaitteet irti makuuhuoneestasi yöksi ja sammuta WLAN!

Tähän päättyi haastattelu tällä erää. Tuhannet kiitokset Mikko!

Lopuksi vielä joitain tietoja ja linkkejä Mikon työhön ja tutkimuksiin liittyen. Ja sokerina pohjalla myös hänen bloginsa osoite!

Mikko Ahonen
Researcher

University of Tampere
Department of Computer Sciences

http://www.uta.fi/~mikko.ahonen/

http://beyondradiation.blogs.com

http://www.cs.uta.fi/