Valokuidulla eteenpäin!

Sain tiedon kiinnostavasta tapahtumasta Erja Tammiselta. Kuten monet ovat varmaan havainneet, kannatan täysillä turvallisemman ja samalla vieläpä tehokkaamman viestinäteknologian kehitystä. Langattomat yhteydet ovat yleisesti ottaen terveydellemme haitallisia. Mainio ratkaisu viestintäteknologian edistymiseen on niin minun kuin monien muittenkin mielestä valokuidun entistä laajempi käyttöönotto. Keskiviikkona aiheeseen pääsee tarkemmin tutustumaan Helsingissä.:

"VALOKUIDULLA 100 VUOTTA ETEENPÄIN -SEMINAARI

Aika:               Keskiviikkona, 8.8.2012, klo 13.00 – 16.00
Paikka:             Tieteiden Talo, Kirkkokatu 6, Helsinki, sali 505

Valokuitu on tulevaisuuden tärkein infrarakenne
"Kyllä nykyinen nopeus riittää", on usein kuultu väittämä viimeisten
parinkymmenen vuoden aikana. Nykyinen nopeus ei kuitenkaan ole riittänyt.
Modeeminopeutta (300 bit/s) pidettiin muka riittävänä, koska ”kukaan ei
voi kirjoittaa nopeammin".  Jotkut pitivät ADSL-tekniikkaa tyydyttävänä
ratkaisuna kuten nyt rakennettavaa 4G -järjestelmääkin. Yhteyden
nopeustarve tulee kuitenkin kasvamaan tuhatkertaiseksi parissakymmenessä
vuodessa.

Ainoa kestävä ratkaisu on valokuitu. Yksi kuitu pystyy siirtämään ainakin
100 miljoonaa Megabittiä sekunnissa. Elektroniikka kuidun päissä on
rajoittava tekijä, mutta se nopeutuu ja hinnat laskevat jatkuvasti.

Modeemit ovat historiaa ja ADSL on kuolemassa. Parhaillaan rakennetaan
langattomia järjestelmiä, vaikka Shannonin laki osoittaa, että pian tulee
kapasiteetissa seinä vastaan. Ei kannata jäädä odottamaan uusia
keksintöjä, koska tietoa ei voida siirtää enempää kuin mitä Shannonin laki
sallii. Shannonin laki pätee valokuidussakin, mutta tiedonsiirto ei
häiriinny tai aiheuta häiriöitä toisin kuin langattoman teknologian
kohdalla.

Ainoaksi tulevaisuuden vaihtoehdoksi jää siis valokuituverkon
rakentaminen. Se on edessä ennemmin tai myöhemmin. Jos halutaan jäädä
jälkijunaan, niin odotetaan (kuten Nokia). Valokuidun
investointikustannukset ovat pienet, kun otetaan huomioon se, että kuitu
kestää 100 vuotta. Melko tavallinen liitäntä maksaa 2000 euroa ja sen
vuosikustannus on siis 20 euroa.

Ei ole kysymys henkilökohtaisesta surffaamisesta, vaan siitä, että nopean
verkon olemassaolo on koko yhteiskunnan toimivuuden etenemisen edellytys.
Valokuitu on tulevaisuuden tärkein infrarakenne. Ilman sitä ollaan kohta
kuin tiettömässä korvessa.

Terveysvaikutusten huomioiminen = varovaisuusperiaate
Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitos IARC (International
Agency for Research on Cancer) luokitteli 2011 radiotaajuiset verkot
taajuuksilla 30 kHz – 30 GHz ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle”,
luokkaan 2B. Langattomat verkot, tukiasemamastot ja matkapuhelimet
toimivat näillä taajuuksilla. Eikö tämäkin tekijä pitäisi huomioida
infrarakenteita luotaessa?

IARC:n päätöksen valossa varovaisuusperiaatteen noudattaminen on viisasta.
Monissa maissa priorisoidaan kaapeloituihin yhteyksiin. Muun muassa
Sveitsin, Ranskan ja Saksan viranomaistahot ovat kannanotoissaan
korostaneet kuitukaapelin turvallisuutta erityisesti herkillä alueilla
kuten kouluissa ja oppilaitoksissa.

Matkapuhelinten syöpäriskiä on kartoitettu epidemiologisissa tutkimuksissa
kuten WHO:n Interphone-tutkimuksessa (2010) ja ruotsalaisen Lennart
Hardellin tutkimuksissa. Interphone-raportissa nähtiin
pitkäaikaiskäyttäjillä 40% kohonnut aivokasvainriski ja Hardellin
tutkimuksissa vastaavalla ryhmällä 170% riski.  Näissä tutkimuksissa voi
olla puutteita, koska altistus perustuu muistinvaraisiin tietoihin.
Toisaalta, Interphone-tutkimusta on arvosteltu riskiä aliarvioivista
tekijöistä. Lisäksi on huomioitava, että matkapuhelimeen puhutut minuutit
ovat jatkuvasti kasvaneet ja tekniikka muuttunut.

Suomen syöpärekisterin tuoreimpien tietojen mukaan aivo- ja
keskushermoston syöpiin sairastui (2007) 561 suomalaisnaista ja 372
miestä. Tuoreemmat tilastot (2001-2010) Tanskan syöpärekisterissä
osoittavat aivo- ja keskushermostoperäisten syöpien kasvua 100 000
asukasta kohti miehillä 40% ja naisilla 29%. Lapsia on tutkittu vasta
vähän. USA:ssa julkaistu (Little & al.) rekisteritutkimus osoittaa syöpien
hienoista kasvua ja myötäilee Interphone-tutkimuksen 40% ennustetta.

Amerikkalaiset lastenlääkärit vaativatkin äskettäin varovaisuusperiaatteen
noudattamista ja turvanormien tarkistamista. Suomessa lääkäri Pekka
Niemelä on muistuttanut, että tilastoissa näkyy 5-10-kertaista kasvua
nuorten aivolymfoomien kohdalla.

Vaikkakin aivokasvainriski yksilötasolla jäisi vähäiseksi, yhteiskunnan
kannettava taloudellinen taakka lääketieteellisten hoitojen,
sairauskulujen ja ansiomenetysten osalta voi muodostua merkittäväksi. On
huomioitava lisäksi terveyden menetyksestä aiheutuva inhimillinen
kärsimys.

Voiko väestötasolla olla sähkömagneettisille kentille herkemmin reagoiva
ryhmä? Tältä osa-alueelta on tehty ainakin kolme mielenkiintoista
tutkimusta, joissa kahdessa osoitettiin glukoosiaineenvaihdunnan muutoksia
aivoissa ja yhdessä stressiproteiinien ihomuutoksia. Professori Rodney
Croftin tuore EEG-tutkimus tukee näkemystä, että jotkut reagoivat
herkemmin matkapuhelinsäteilylle.

Toiminnallinen, vähänsäteilevä vyöhyke maaseudulla

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Maaseudun asuttaminen ja palvelujen
tarjoaminen syrjäseutuja myöten Hangosta Ivaloon asettaa
infrastruktuurille haasteita. EU:n yhdenvertaisuusperiaate edellyyttää
tasa-arvoisesti palveluita kaikille kansalaisille. Työ- ja
opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen voi tapahtua toimivien etäyhteyksien
kautta valokaapelia hyödyntäen. Kylistä ja kaupungeista voi toimivan
kuituverkon avulla muodostua tiedon valtateitä.

Toiminnallinen vähänsäteilevä vyöhyke voi tarjota asuin- ja
työmahdollisuuksia sille kasvavalle väestöryhmälle, joka kokee
herkistyneensä sähkömagneettisille kentille. Kyselytutkimusten mukaan eri
maissa 3 – 10% kertoo kärsivänsä näistä oireista. Muun muassa Ranskassa,
Italiassa ja Ruotsissa on vähemmän säteileviä vyöhykkeitä vireillä.


- Dariusz Leszczynski, skype, dariusku55, dariusz.leszczynski@stuk.fi
- Nisse Husberg, 045-701 84 385, nisse.husberg@hindersby.net
- Erkki Rope, Päijät-Hämeen Liitto/ 050-528 7936, erkki.rope@paijat-hame.fi
- Erja Tamminen, 09-291 8696


Ystävällisin terveisin,

Erja Tamminen Ay
Uudenmaantie 30 A 4
FI-04410 JÄRVENPÄÄ
tel + 358 (0) 9- 291 8696
www.sahkoailmassa.fi"

Pidän tätä säteilyaltistuksen vähentämisasiaa huipputärkeänä juttuna ja olen tosi iloinen, että tietoisuus langattomien kenttien haitoista on lisääntynyt jatkuvasti. Itse kuulun siihen kirjoituksessa mainittuun ryhmään, joka on keskimääräistä herkempi reagoimaan keinotekoisiin sähkömagneettisiin kenttiin. Niinpä varmaan arvata saattaa, että nämä asiat ovat jo ihan siitäkin syystä lähellä sydäntäni.

Tiedossa on varmasti tutustumisen arvoinen tilaisuus! Ja hei: Muistetaan suojella aivojamme käyttämällä kaiutinta tai laadukasta (airtube eli ilmaputki olisi paras) handsfreetä puhuessamme kännykkään. Ja tietokoneessahan kannattaa ilman muuta olla siis langallinen eikä langaton nettiyhteys!

Ollaan taas valppaina siitä, mitä ympärillämme tapahtuu! Hienoja elokuisia päiviä kaikille!:)

(Kuva: Wikipedia)

Kyllä maalla on mukavaa!

Reissusimme halki alavan Pohjanmaan. Seinäjoen tangohuuma koettu, muistoissa elävinä myös hetket ystävien ja sukulaisten kanssa. Kyllä maalla on mukavaa!

Meillähän on asia niin onnellisesti, että monet sukulaiset ja ystävät ovat tajunneet kasautua asumaan tahi lomailemaan toistensa lähituntumaan. Kerrassaan kätevää! Mikäs siinä on sitten reissun päällä tavatessa  kerralla paljon läheisiä ihmisiä. Yksi ystäväpariskunta kylläkin oli tällä kertaa etelässä, kun me olimme  pohjoisessa. Mutta eipä hätiä: ehdittiin sentään nähdä ennen lähtöämme meillä ja heidän sukutalossaan  samalla kylällä. 

Mitäs sitten Pohjanmaalla: Nautittiin luonnonrauhasta, samoiltiin metsässä, rakennettiin majaa, juteltiin porukalla, tehtiin yhdessä ruokaa, pelattiin ja leikittiin. Välillä sitten uitiin ja saunottiin. Vanha ulkosaunakin pääsi jälleen käyttöön. Se on täynnä rakkaita muistoja tunnelmallisista illoista, niin tai välillä jo ihan aamuistakin.

Mummon autolla hurautettiin poikien tädin ja puolisonsa maille läheiselle rannikkoseudulle. Siellä on  rauhaisaa maalaismaisemaa, niin nostalginen, kotoisa mökkikin kuin pian valmistuva, itse tehty huvila. Se on kaunis, itse hyvällä maulla suunniteltu, vuosien varrella pikkuhiljaa rakennettu. Lintutornikin kohoaa omissa korkeuksissaan kaiken yllä. Näkymät ovat merelle ja lintujen salattuihin menoihin. Tykkäsin kovasti tuosta omassa rauhassaan lepäävästä piilopaikasta.

Poikien täti on itseni lailla hurahtanut villivihanneksiin ja keräilee niitä salaatteihin ja keittoihin. Suosiossa oli nyt väinönputkikeitto. Tuosta jo muinoin käytetystä kasvista voi tehdä hilloa ja muitakin herkkuja. Puoliso on yhtä lailla terveyden vaalimisesta ja yrteistä kiinnostunut. On mukavaa havaita, miten monilla pareilla on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Se yhdistää varmasti omalta osaltaan.

Talvisin pariskunta suuntaa nauttimaan Espanjan lämmöstä. Sielläkään eivät yrtit pääse unohtumaan, heidän laajalla kattoterasillaan kun on myös viherhuone. Viltsu on mummonsa kanssa jo päässyt nauttimaan heidän vieraanvaraisuudestaan. Siellä oli kuulema ihanaa! Banaaneja ja sitruunoita voi poimia omalta pihalta ja maku on kuulema vastapoimituissa ihan omaa luokkaansa. Kovasti taas kutsuttiin  Espanjaan. Ehkäpä minäkin koko lapsikatraani kanssa vielä. Aina pitää olla unelmia!

 Mutta niin: Kyllä Suomen kesässäkin voi nauttia olostaan, satoi tai paistoi! Sää ei yhdessä olemista estä. Auringon ilmestyminen esiin ilahduttaa kyllä erityisesti.

Tykkään todella paljon toistenkin sukulaistemme luonnonläheisestä pihasta parinkymmenen kilometrin päässä mummolasta. Sieltä ei löydy viivasuoria kasvirivistöjä. Sen sijaan silmä lepää sulavasti luontoon ja toisiinsa sopivissa vehreissä kukkapenkeissä, pensaissa ja puissa. Silmä ei erota, missä piha loppuu ja metsä alkaa. Hyvä niin. Rakastan tuota rauhaisaa, mutta runsaana ryöppyävää näkyä.

 Piha syttyy välillä todelliseen vilskeeseen, kun lapset nauravat, juoksevat ja kirmaavat koirien kanssa. Talon asukkaat ovat luoneet yhdessä kotinsa täyteen kauneutta. Sisällä seiniä elävöittävät perheen äidin monet hienot maalaukset. Niitä on tilaisuus nähdä välillä näyttelyissäkin.

Mummolaan kokoontui tänä kesänä jälleen yhteen kantavanhempien jälkikasvua ja sukua useammassa polvessa. Oli niin mukava jakaa ajatuksia ja tunnistaa yhteisiäkin piirteitä suvun jäsenissä. Ensi kesänä taas tavataan. Viimeistään!

Kuvat ovat minun ja Viltsun ottamia. Ylin Seinäjoelta, muut pohjois-pohjanmaalta. :).

Jännitystä elämässä- Viltsukka finaalissa

Kohta on edessä lähtö Seinäjoen tangohuumaan. Siellä on aikuisten tangokilpailun (Tangomarkkinat) lisäksi myös nuorempienkin tangokisa; Tangojuniori-kilpailut. Vili on rakastanut laulamista jo pitkään ja poitsu on käynyt laulu-ja pianotunneillakin jo joitakin vuosia. Erinäisissä juhlissa ja kekkereissäkin on tullut esiinnyttyä. Mikäs sen hauskempaa, kun laulamisesta todella nauttii.

Viime lukuvuonna Viltsun musiikinopettaja yläkoulussa ehdotti, että pojan kannattaisi lähteä Tangojuniorikisaan. Vilihän innostui ajatuksesta. Se voisi olla jännä kokemus ja tuollaisesta poikisi aina lisää esiintymiskokemusta ja ehkäpä uusia esiintymistilaisuuksia jatkossakin. Ja niinhän homma lähti sitten kulkemaan eteenpäin. Aluksi poika valitsi kappaleekseen Unto Monosen Satumaan. Ja niin minä ja veljekset suuntasimme Tampereen esikarsintoihin, joissa oli jo yllättävän korkea taso. Ihan hämmästyin nuorten ja lasten (myös Tangovekara-sarjan karsinnat olivat samassa tilaisuudessa.) laulamisen taitoa ja tunnelmallisuutta. Aattelin, että ihanaa, kun tällaiseen tilaisuuteen päästiin, mutta saattaapa homman eteneminen tyssätä jo tähän keikkaan. Kuinka ollakaan, poika selvitti kuitenkin tiensä semifinaaleihin Seinäjoelle ja lauluinto sen kun kasvoi.

Tangokaupunkiin oli määrä matkata kisareisulle isommalla porukalla, mutta pahaksi onneksi pikkuveikkoihin iski juuri silloin vesirokko ja niin me jouduimme jäämään kotosalle. Arvatkaa harmittiko. Nooh, Vili matkasi kuitenkin reippaana poikana yksin Seinäjoen kisaan. Onneksi Relletin mummo ja Raahen setä tulivat pohjoisesta asti kannustamaan Viltsukkaa ja niin vain meidän kaikkien yllätykseksi Viltsukka selvitti tiensä ihan loppukoitokseen asti.

Nyt on sitten jännittävä finaali edessä ensi lauantaina Seinäjoella. Paikat on varattu niin junamatkaan kuin yöksi hotelliinkin. Eilen illalla Viltsu kävi harjoittelemassa laulunopettajallaan ja sitten saatiin kuunnella taas  tiheätunnelmaista tangoa kotona iltasella oikein enemmänkin. Vili valitsi finaaliin hänelle tutun ja mieluisan Tähdet meren yllä -kappaleen. Itsekin tykkään tosi paljon siitä kappaleesta. Piti valita myös joku toinenkin laulu ja Vili valkkasi itselleen Tehosekoittimen biisin Hetken tie on kevyt. Siinä on  minusta monia tosi suloisia lauseita tekstissä ja melodiakin on kaunis.

Aion taas tehdä inkiväärijuomaa, koska olemme huomanneet sen olevan hyväksi Vilin äänelle. Se kirkastaa kivasti ääntä, mikäli käheys uhkaa. Inkiväärihän on tehokas ja tosi terveellinen kasvi ja käytämme sitä usein. Jos et ole kokeillut sitä, tartupa tähän helppoon reseptiin:

Kuva: Wikipedia

          INKIVÄÄRIJUOMA

Lämmitä liedellä vettä. Raasta veteen kuorittua inkiväärin juurta kunnon satsi ja lisää joukkoon myös raastettua luomusitruunan kuorta ja halutessasi pikkuisen mehuakin.

Makeutusta ei välttämättä kaipaa, mutta voit käyttää halutessasi vaikkapa inkkari- tai palmusokeria. Meillä kasvaa steviayrttiä ulkosalla ja joskus makeutan juomia stevian lehdillä. Käytän välillä myös steviasta tehtyä makeaa jauhetta. Sitähän tarvitaan vain pikkiriikkisen ja usein on kätevintä tehdä siitä ensin liuos.

Tämä juoma stevialla tai ilman on laulajapoikamme suosikki ja uskonpa, että se sopii monen muunkin makunystyröille. Kasvi on myös hyvin antioksidanttipitoinen ja elimistö kyllä kiittää inkiväärin tehoaineista! Juomaa voi pullottaa ja säilyttää jääkaapissa. Se maistuu niin kuumana kuin kylmänäkin!

TANGOJUNIORIKISAN finaalia voi seurata joko paikan päällä Seinäjoella tai kuunnella Järviradio-kanavalta. Kanava kuuluu osassa maata ja netin kautta ohjelmaa voi kuunnella koko maassa. Järviradion nettisivuilta voitte löytää sekä tavallisen radion taajuudet että nettiradion. Tangojunioreiden osuus kisassa alkaa näillä näkymin 13.30:stä eteenpäin lauantaina.

Kisan lopputulokseen vaikuttaa kuulema myös osaltaan ohjelman aikainen puhelinäänestys. Ehkäpä innostutte äänestämään suosikkianne ja minä tietty toivon, että se olisi junioripojista Vili! ;) Muutkin ovat toki taitavia laulajia, joten kävi miten kävi, hyvin varmasti käy ja hienot laulajat löytyvät taas esiintymislavoille. :)

Ihanaa loppuviikkoa ja kenties jopa tangomusiikin siivittämiä hetkiä! :)