keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Pohdiskelua Juhanan blogista ja laaturavinnosta






Aamiainen ruohikolla-blogin Juhana Harju on bloggaaja, jonka jokainen kirjoitus on antanut minulle runsaasti ajattelemisen aihetta. Niin tänä syksynäkin. Olen innoissani hänen syvällisestä perehtyneisyydestään ravitsemuksen terveysvaikutuksiin ja Juhanan kyvyistä ja halusta perustella kunnolla kantansa.

Olen aina ollut ihminen, joka ei vakuutu vain siitä, että joku sanoo: "Asia on näin, koska MINÄ sanon, että se on näin." Olen aina ollut ihminen, joka haluaa käyttää myös omia aivojaan ja kuulla perustelut eri kannoille ja mielipiteille.




Juhana osaa todella loistavasti yhdistää kiinnostavan kirjoitustyylin jämäkkään perustelutapaan. Eihän niitä viitteitä lähdeaineistoon välttämättä suurin osa tule lukeneeksi, mutta minusta on upeaa, että sieltä ne löytyvät, mikäli löytyy halua mennä paneutumaan asiaan tarkemmin ja  jopa ryhtyä arvioimaan tutkimusten luotettavuutta. Mahtavana plussana Juhanan kirjoittelussa on  myös se, että hän pyrkii ystävälliseen keskustelutyyliin niittenkin kanssa, joiden linja eroaa hänen omista näkemyksistään. Ei ole hedelmällistä linnoittua ajatteluun, että on niin fiksu, ettei koskaan voi olla väärässä tai oppia muilta hyvinkin eri linjoilla olevilta mitään.

Yleensä avoin, utelias ja ystävällinen suhtautuminen toisten ajattelutapaan tuo eniten iloa ja hyötyä. Ja en nyt tarkoita, että itsekään pystyisin tähän aina (tai hmm...useinkaan... tai ota tästä nyt itse sitten selvää...), mutta esim Juhanalla loistaa usein läpi todella positiivinen ja tasapainoinen asenne niin keskusteluissa kuin kirjoittelussakin. Siitä on hyvä ottaa mallia! Eipä ihme, että Aamiainen ruohikolla keikkuu jatkuvasti suosituimpien terveys-ja ravitsemusblogien kärkitilastoissa ja mikä huomionarvoisinta jopa täysin ilman provosoivaa (tosin joittenkin blogien räväkkä tyyli on myös omalla tavallaan vetoavaa...)  ja vastakkainasettelevaa tyyliä. Se on jo saavutus jos mikä ja kumpuaakin varmasti intohimoisesta ja ahkerasta asennoitumisesta omaan alaansa!

Vaikka en olisikaan ihan joka yksityiskohdasta Juhanan kanssa samaa mieltä, todella nautin ja iloitsen hänen blogistaan. Olen löytänyt myös upeita pointteja ja lähdeviitteitä, joihin on ollut kiinnostavaa tutustua.
Ja tosiaankin: erittäin monesta asiasta huomaan olevani hänen kanssaan aivan samoilla linjoilla.

Juhana on minusta esim hyvin ymmärtänyt senkin, että mikäli tajuaa tyhjien hiilareitten arvottomuuden ei ole välttämättä järkevintä ampaista toiseen ääripäähän ja alkaa vetää lähinnä vain kananmunia, lihaa ja voita.
On muitakin vaihtoehtoja kuten esim ekologisestikin mainio kasviskarppaus tai ns. Välimeren ruokavalio, kuten Juhana on tuonut esille.

Ja sitä paitsi ylenmääräisellä kananmunien syömisellä ravinnon metioniinipitoisuudet nousevat pilviin ja tämä taas rasittaa turhaan elimistöämme. Kaikkein pitkäikäisempien kansojen ravinnon metioniinipitoisuudet ovat olleet alhaisilla tasolla. Olen itse sitä myös mieltä, että liiallinen eläinproteiinien nauttiminen  happamoittaa elimistöä ja edesauttaa näin monien sairauksien syntyä. Sen sijaan runsas raakaravinnon määrä ruokavaliossamme edistää terveyttämme monin tavoin. Ilokseni Juhana Harjukin on useaan otteeseen puhunut raakaravinnon terveyshyödyistä ja kannustanut sen määrän lisäämiseen ravitsemuksessamme.

Itsekin pidän oleellisempana ravinnon laatua, ravinnetiheyttä ja monipuolisuutta kuin rasva/ hiilariprosenttien kapeakatseista tuijottelua. Prosenttimäärissä voi olla paljonkin vaihtelua ja silti ravitsemus voi olla hyvällä tolalla. Ihmiset ovat myös yksilöitä ja jonkun elimistö kaipaa enemmän vaikkapa rasvoja ja joku toinen voi taas hyvin vähemmällä. Sama asia protskujen ja hiilareitten suhteen. Ei pidä kangistua liikaa mihinkään kaavoihin.

Mitä tuohon edelleen kiivaana vellovaan rasvakeskusteluun tulee, olen sitä mieltä, että sekä voin yltiöpäiset ylistäjät että voin alimpaan suohon tuomitsijat menevät harhaan. Yhteen aikaan voita pidettiin sangen haitallisena ja nyt osa porukasta ylistää sen ylimpiin korkeuksiin.

Monet tutkimukset osoittavat, että kohtuukäytössä voi ei lisää esim sydäntautiriskiä ja maitorasvassa on myös terveyttä suojaavia ainesosia esim CLA:ta eli konjugoitua linolihappoa. Tätä terveysainetta löytyy runsaimmin luomueläinten maidosta ja luomumaitotuotteista, ilmeisesti näiden eläinten runsaamman laiduntamisen ansiosta. Jälleen yksi hyvä syy suosia luomua! 

 Mutta kohtuu kaikessa. Mikäli eläinrasvoja käytetään suhteessa liikaa, nousee esiin tiettyjä ongelmia, joista tässä nostan nyt yhden esiin: Ihminen tarvitsee kunnolla omega-3 rasvahappoja voidakseen hyvin ja mikäli käyttörasvana on vain lähinnä voi (ja kookosrasva, jonka lauriinihapolla on kyllä sinänsä suotuisia terveysvaikutuksia), omega-3-tasot jäävät liian alhaisiksi.

Tärkeimpiin omega-3-rasvahappoihin kuuluvat EPA, DHA ja alfalinoleenihappo. Tämä kolmikko on elimistöllemme,esim verisuoniston, hermoston ja rauhasten sekä aivojemme toiminnalle tärkeää. Näillä rasvahapoilla on tulehdusta alentavia vaikutuksia ja niitten runsas saanti vähentää selvästi tutkimusten mukaan esim sydäntautitapausten määrää. Alfalinoleenihappo vähentää myös verenhyytymistä ja ehkäisee sydämen rytmihäiriöitä.

  • Alfalinoleenihappoa on esim  pellavansiemenöljyssä, camelinaöljyssä, saksanpähkinöissä ja hampunsiemenissä sekä kiistellyssä rypsiöljyssä. Mikäli alfalinoleenihapon saanti jää liian vähäiseksi, se voi ennen pitkää kohottaa esim sydäntautiriskiä.
  • DHA on pitkäketjuinen rasvahappo, jota on varsinkin rasvaisessa kalassa. Sitä tarvitaan erityisesti aivotoiminnassa. Elimistö pystyy tekemään  alfalinoleenihaposta pieniä määriä DHA:ta. Tätä tulisi kuitenkin   saada myös suoraan ravinnosta, koska sitä muodostuu useimmilla liian vähäisiä määriä. Rasvainen kala on mainio lähde niin DHA:lle kuin EPA:llekin. Kasvissyöjät voivat saada DHA:ta helposti riittävästi, mikäli  käyttävät esim vegaanisia DHA-kapseleita. Niissä rasvahappojen lähteenä on mikrolevä.
Joten mikäli pistelemme vaikkapa vain voita ja kookosöljyä, tärkeitten omega-3 -rasvahappojen osuus jää ravinnossamme epäterveellisen alhaiseksi. Siksi kannattaa käyttää ravinnossaan ehdottomasti myös hyviä omega-3 rasvahappojen lähteitä!

Itse tykkään käyttää rasvoina siemenien, pähkinöiden sekä avocadon lisäksi mm UDO'OIL-tuotetta ja seesamsiemen-tai avocadoöljyjä. On hyvä muistaa, että kaikki kylmäpuristetut öljyt, vaikka mainioita monet  muuten ovatkin, eivät sovellu paistamiseen. Kylmäpuristettu kookosöljy kylläkin esim soveltuu siihenkin tarkoitukseen.



Siis pieni vinkki mielestäni upeasta öljytuotteesta, jota ei kuitenkaan kannata käyttää paistamiseen:


"Udon omega 3-6-9 luomuöljysekoitus 500ml
Kylmäpuristettu jalostamaton luomukasviöljysekoitus, joka sisältää omegarasvahappoja 3, 6 ja 9 määräsuhteessa 2:1:1."

Haluan suosia raakaravintoa, mutta paistaessani ruokaa pannulla, tykkään yleensä käyttää kookosrasvaa tai oliiviöljyä. Voitakin meillä käytetään jonkun verran.

Salaatteihin sopii minusta hyvin seesaminsiemenöljy, saksanpähkinäöljy sekä avocadoöljy ja tuota UDO's oiliakin käytän myös siihen tarkoitukseen

Rasvoja ei kannata kammota, tulee vain kiinnittää huomiota niitten laatuun ja välttää transarasvoja eli osittain kovettettuja kasviöljyjä kuin ruttoa. Ne ovat kaikkien leirien asiantuntijoitten mukaan haitallisia. Mutta laadukkaita, mahdollisimman luonnollisia rasvoja elimistömme kaipaa!


LOPUKSI JOITAIN MAKUPALOJA JUHANAN KIRJOITUKSISTA:



Kasviskarppaaja laihduttaa terveellisesti ja ekosti


Välimeren ruokavalio: Jätä maito, valitse jogurtti



Ruoan paistaminen on luultua epäterveellisempää

Välimeren ruokavalio: Korvaa edes osa lihasta pavuilla

Välimeren ruokavalio: Lisää vihanneksia ja hedelmiä!



Saatko tarpeeksi D-vitamiinia?



Selvyyttä ravinnon rasvoihin


Ps. Juhana on myös välillä kirjoittanut jotain sähkömagneettisten kenttien riskeistäkin ja jo ennen kuin ne alkoivat tulla nykyisessä mittakaavassa esiin...ja sekös minua myös ilahduttaa! Suhteellisen harvat ovat sille linjalle uskaltautuneet viime vuosina maassamme.

Kiinnostavaa ja virikkeellistä eloa kaikille! Otetaan parhaat puolet irti syksystä - satoi tai paistoi! :)






Ps. Suurkiitokset kuvataiteesta jälleen kerran blogin Kuvia matkalta  Annelle ! 

4 kommenttia:

  1. Jälleen kiitokset hyvästä kirjoituksesta. Paljon hyvää ja tärkeää asiaa!
    Itse syön lihaa, mutta kohtuudella. Kevyttuotteita välttelen, mutta en toisaalta syö esim. tuota nyt monen ylistämää voita esim. leivällä laisinkaan. Öljyt on hyviä rasvanlähteitä siemenien ja pähkinöiden tavoin. Monilla laihduttajilla tuo rasman saanti jääkin ihan liian alhaiseksi, ja totuus kuitenkin on, että myös rasvaa tarvitaan.

    Itsekin luen tuota Juhanan blogia ja pidän siitä. Hänellä on miellyttävä tapa kirjoittaa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Hepa!

    Juu,minustakin ns. kevyttuotteet ovat yleensä keinotekoisia ja lisäaineilla kyllästettyjä, tosi huonoja ruokia, joista lähes kaikki arvokas on otettu pois ja pantu huonompia aineita tilalle.

    Ja totta, rasvaakin tarvitaan kunnolla!

    Niin, monet tykkäävät Juhanan tyylistä ja Uusi Mustakin on jo pitkään julkaissut hänen kirjoituksiaan, mikä on minusta mainio juttu.

    VastaaPoista
  3. Juhanan blogia onkin ollut mielenkiintoista seurata pari viimeistä vuotta.
    Löysin joku aika sitten uuden öljyn:riisikuoriöljyn (oliskohan tuo oikea nimi,englanniksi rice bran oil). Siinä on paljon E-vitamiinia ja kuulemma auttaa myös alentamaan pahaa kolestorolia. Siinä on sitä samaa tocoa mitä jauheessakin;joudun tyytymään öljyyn kun sitä toco-jauhetta ei täältä löydy.

    VastaaPoista
  4. Olen pyörinyt täällä blogimaailmassa vasta alle vuoden, mutta monia mahtavia blogeja on ehtinyt jo löytyä. :)

    Kas, tuo öljy onkin minulle ihan uusi tuttavuus, tocojauhetta tulee kyllä usein käytettyä. Jännä vertailla, miten eri maitten valikoimat vaihtelevat.

    VastaaPoista