Sanonpahan suoraan: Suomen säteilyturvakeskus ei ole tehtäviensä tasalla! Päät on pistetty pensaaseen ja syvälle. Ja päistä puheenollen, sitä yhtä muovipäätä ne tutkijat siellä säteilyttävät surkuhupaisesti vuodet toisensa perään ja toteavat, että ei kuumene liikaa, ei kuumene liikaa... Juu, täällä ainakin yksi pää kuumenee , kun joutuu seuraamaan Säteilyturvakeskuksen tutkijoiden kovakalloisuutta. Niinkö se valhe muutuu totuudeksi, kun sitä hoetaan tarpeeksi monta kertaa. "Ei riittävästi näyttöä.", "Ei todistettuja haittavaikutuksia.", "Ei syytä huoleen."
Vaan, kun kyseessä ei ole todellakaan vain lämpövaikutusten aiheuttamat haitat, radiotaajuinen säteily kun vaikuttaa nimenomaan erityisesti muitten mekanismien välityksellä. Maailma alkaa jo pursuta tutkimuksia sähkömagneettisten kenttien haitoista ja vaikutuksista: aivosyöpäriskin kohoaminen, hedelmällisyyden alentuminen, siittiöitten laadun ja määrän vähentyminen, aivotoiminnan muutokset, DNA-ketjujen katkeaminen jne, jne.
WHO luokittelee radiotaajuisen säteilyn luokkaan" mahdollisesti syöpää aiheuttavat", Euroopan neuvosto kehottaa vähentämään lapsien altistusta sähkömagneettisille kentille kouluissa mm kännyköitten sulkemiskehoituksella ( Pelkkä äänetön ei riitä, sillä kännykkä ottaa aika ajoin tukimastoon yhteyttä) ja langattoman teknologian välttämisellä.
Mitä tekee Suomen säteilyturvakeskus ? - Pistää päänsä pensaaseen. Hokee vanhoja fraasejaan. Jos sama porukka on ollut viime vuosisadalla vaikuttamassa liian korkeisiin raja-arvoihin ja hyssyttelemässä ongelmaa olemattomaksi, on ymmärrettävästi vaikeaa - noloa - myöntää, että metsään mentiin ja lujaa.
Jos sama porukka (ja näin usein myös maailmanlaajuisesti) veljeilee kännykkäteollisuuden kanssa ja kännykkäteollisuuden edustajat istuvat asiantuntijoina eri instansseissa määrittelemässä turvallisia raja-arvoja, niin eipä ihme, että tuloksena esim Suomessa on jopa10 000 kertaa liian korkeat säteilyn raja-arvot kuten Euroopan parlamenttikin on jo todennut. Muut tahot joutuvat jo puuttumaan Suomen menoon, sillä maamme säteilyturvaviranomaiset ovat ilmeisesti erityisen pahasti rähmällään kännykkäteollisuuden edessä ja kyvyttömiä myöntämään virheitään.
Onneksi alkaa kuitenkin olla yhä enenevässä määrin omilla aivoillaan ajattelevaa porukkaa, joilla viranomaisten suusta tippuva "virallinen kannanotto" ei riitä sammuttamaan omaa ajattelua. Oli kyseessä sitten sikainfluenssarokotteen, aspartaamin tai kännyköiden raja-arvojen "riittävä turvallisuus".
Suosittelen katsomaan seuraavan tallenteen Yle Areenasta. Siitä käy hyytävän selvästi ilmi maamme säteilyturvallisuudesta vastaavien johtohahmojen meininki. Onneksi toiveikkuutta luomassa on Tukholman Karoliinisen instituutin neurologian professori Olle Johansson, joka on itsenäiseen loogiseen ajatteluun kykevä tutkija.
Sympatiani ovat tietenkin erityisesti säteilyonnettomuuteen (jota viranomaiset eivät myönnä todelliseksi haitaksi) joutuneen mastoasiantuntijan Jani Erhaman puolella. Toivottavasti helpotusta hänen tilanteeseensa löytyy. Tälläistä ei tiedon ja ymmärryksen tason sivistysvaltiossa pitäisi olla! Tietoa, kun olisi saatavissa, mutta asenteissa mättää!
Yle:n sivuilta:
"SILMINNÄKIJÄ:
LIIKAA SÄTEILYÄ?
YLE TV2 ke 21.9.2011 klo 22.05
Mitä matkapuhelinten, langattomien internet-yhteyksien, mastojen ja muiden laitteiden radioaallot tekevät meille? Mihin nykyiset raja-arvot perustuvat ja miksi valtaväestöllä ja alan työntekijöillä on eri arvot? Silminnäkijä tarkastelee asiaa sekä tavallisen kuluttajan että ammatissaan säteilylle altistuneen miehen kautta.
Jani Erhama oli vielä kaksi ja puoli vuotta sitten 38-vuotias, terve, urheilullinen mies ja huipulla - sananmukaisesti. Hän kiersi mastoasiantuntijana ympäri Suomen radio-, tv- ja matkapuhelinmastoja. Nyt hänellä on takanaan toista sataa lääkärissäkäyntiä.
Kaikki muuttui, kun Jani kiipeisi töihin mastoon, jossa oli hänen tietämättään täydet säteilytehot päällä. Seuraavana päivänä mies joutui sairaalahoitoon.
Silminnäkijä tapasi Janin ensimmäisen kerran kaksi vuotta tapaturman jälkeen ja uudestaan tänä syksynä. Hän on edelleen työkyvytön, mutta viranomaisten kannan mukaan syy-yhteyttä tapaturman ja oireiden välillä ei voi olla. Säteilyn raja-arvot ylittyivät, mutta ne eivät ylittyneet tarpeeksi, sanotaan.
- Minua pidetään pelinappulana. Että mitäs tuossa nyt, jos mastomies sairastuu, ei se pitkään rimpuile ja pikkuhiljaa unohtuu koko juttu. Tuntuu kauhealta, että tällaista Suomessa tapahtuu, Jani Erhama huokaa.
Kuitenkin Janin oireet - sattumoisin - vastaavat säteilysairauden oireita. Hänellä on jatkuvaa rajua päänsärkyä, pahoinvointia, muistihäiriöitä, voimattomuutta, iho-oireita jne.
Vaimo Johanna Erhama on ollut miehensä tukena alusta alkaen:
- Kehenkään ei voi luottaa, mihinkään näihin viranomaisiin. Kaikkiin on mennyt luottamus.
Yhä uusia tutkimuksia säteilyn haitoista julkaistaan kiihtyvään tahtiin, mutta tutkijoiden mielipiteet ovat jakautuneet. Se tiedetään, että noin neljä miljardia ihmistä altistuu säteilylle joka päivä, kaikkialla maailmassa. Entä jos me kaikki saamme liikaa säteilyä?
Virallinen vastaus Suomessa on, että säteilyn terveysriskit ovat vähäiset. Kuitenkin Maailman terveysjärjestön WHO :n syöpätutkimusosasto luokitteli tänä kesänä elektromagneettiset kentät "mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi". Euroopan Neuvosto kehotti samaan aikaan jäsenmaitaan kieltämään kännyköiden ja langattomien verkkojen käytön kouluissa ja luokkahuoneissa.
Suomalaiset tutkijaprofessorit Kari Jokela Säteilyturvakeskuksesta ja Maila Hietanen Työterveyslaitokselta ovat molemmat mukana sähkömagneettisen säteilyn turvanormeja asettavassa tutkijakomiteassa, ICNIRP:ssä. Professori Hietanen on myös asiantuntijana työstämässä uutta EU-direktiiviä sähkömagneettisistä kentistä.
Tukholman Karoliinisen instituutin neurologian professori Olle Johansson edustaa toista näkökantaa. Hän haluaa, että raja-arvoja laskettaisiin huomattavasti:
- Me kaikki altistumme säteilylle ympäri vuorokauden ja siksi meidän pitää nähdä, milloin on aika jarruttaa. Tämän päivän raja-arvot ovat vanhentuneita, eivätkä ota huomioon sitä suurta määrä säteilyä, jota saamme kaikkialta. Ne on välittömästi uudistettava, hän vaatii tutkijakollegoidensa kanssa laatimassa kannanotossa.
Toimittaja: Ami Assulin
Tuottaja: Hannele Valkeeniemi
Tuotanto: Yle Ajankohtaistoiminta "
Ohjelma on katsottavissa nyt YLEn Areena-palvelussa: http://areena.yle.fi/video/1316635249003
Miksi tilanne on maassamme näin huono säteilyturvallisuuden suhteen?
Mitä kytköksiä ja ongelmia kaiken taustalla lymyää?
Jos haluat tietää, tutustu tekniikan tohtorin, tutkija Mikko Ahosen kirjoitukseen aiheesta:
http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/82226-yle-tv2-silminnakija-liikaa-sateilya-merkittava-ohjelma-suomessa
Ps. Kuvat kotimetsästämme ja omalta pihaltamme. :)
oon ihan samaa mieltä sun kanssa!
VastaaPoistaja hmmh täytyypä katsoa se ohjelma ja lukea vielä lisää aiheesta
Ihania kuvia! Katsothan maailmaa myös hyvien lasien läpi, paljon on myös kaunista ja turvallistakin. Olen ikuinen optimisti...
VastaaPoistaKiva, kun tulitte kommentoimaan Jenniina ja Liisa!
VastaaPoistaJenniina: Tämä on minustakin tosiaan tarkemman perehtymisen arvoinen aihe! Tuo ohjelma on paljon puhuva ja monilla tavoin aihetta valaiseva!
Liisa: Kiitos, luonto on nyt niin ihanissa väreissä, että on helppoa löytää kauniita maisemia ja yksityiskohtia kuten Viltsun kanssa huomasimme eilisellä metsäretkellämme. Tosi mahtava lokakuun alku täytyy sanoa. Nytkin aurinko paistaa täydellä terällä ja lähdemmekin sen innoittamana tänään Järvenpäähän ulkoilemaan.
Olen ihan samaa mieltä kuin sinä Liisa, että maailmassa on paljon kaunista ja turvallistakin ja optimismi on mainio elämänasenne!
Itselläni elämänilo painui kyllä aikoinaan tilapäisesti aika pohjalukemiin sairastuessani sähköyliherkkyyteen ja kärsiessäni jatkuvista kivuista ja päänsäryistä ynnä muista terveysongelmista kuten tuo liikaa radiotaajuisille kentille onnettomuudessa altistunut Jani Erhamakin.
Jouduin kohtaamaan samaa ymmärtämättömyyttä monen, monen lääkärin ja viranomaisen kanssa keskustellessani. Onneksi tietämys radiomagneettisten kenttien riskeistä kasvaa kuitenkin jatkuvasti ja itsehän olen kuntoutunut huomattavasti lähtötilanteesta hoitamalla itseäni monipuolisesti ja vähentämällä altistuksen määrää.
Tämä asia on minulle kuitenkin jo taustastani johtuen tosi tärkeä ja olen iloinen, jos kirjoittelullani onnistun lisäämään tietoa turvallisemmista säteilyä lähettävien laitteiden käytöstä, jotta mahdollisimman moni välttyisi kokemasta niin ikäviä aikoja ja oloja, joista minä ja monet muut ja esim varsinkin tuo Jani olemme joutuneet kärsimään.
Toivoisin myös kovasti, että blogini kannustaisi aikuisia suojelemaan lapsiaan liialliselta altistumiselta mm kännykkä-ja wlankentille ym sähkömagneettiselle saasteelle.
Säteilyturvakeskuksen lausuma virallinen kantahan jopa oikeasti onkin, että varmuuden vuoksi lasten ei pitäisi puhua kännykkään kuin hätätapauksissa. Kuitenkaan he eivät tiedota asiasta ja ristiriitaisesti vähättelevät riskejä haastatteluissa.
Sitten, kun aikaa on kulunut enemmän ja kännykkäsäteilyn riskit tunnustetaan yhtä itsestäänselvästi kuin asbestin, Talidominin, DDT:n ym aikoinaan turvallisina pidettyjen asioiden, instanssi voi ilmeisesti vedota, että meidän virallinen kantammehan oli, että vain hätätapauksissa lasten tulisi käyttää kännykkää.
En koe tuollaista tapaa toimia hyväksi enkä reiluksi ja siksi haluan pitää aihetta esillä.Niin, ja erityisesti siis myös asian tiedostamisen lisäämiseksi. Jokainen kännykän aiheuttama aivokasvain tai muu sairastuminen on minusta liikaa. Asioille voi tehdä jotain ja minä haluan olla mukana tässä.
Mutta totta, maailmaa ja elämäämme täällä on tärkeää katsoa kriittisten lasien lisäksi myös toiveikkaissa tunnelmissa. Minusta se, että asioista puhutaan ja epäkohtiin puututaan luo lisää toivoa eikä suinkaan vie sitä.
Mutta tokihan näihin raskaanpuoleisiin juttuihin ei aina kannata ja jaksa syventyä, vaikka se jossain mitatassa hyödyllistä onkin.
On myös aika iloita,rentoutua ja nauttia elämästä. Toivon, että nämäkin elon puolet aina välistä pilkottaisivat blogissani.
Optimismi vie aina monin tavoin eteenpäin! :)
Tärkeästä' asiasta taas kirjoitit.Emme usein tule edes ajatelleeksi noita riskejä. Täälläkin samasta asiasta on paljon kirjoitettu.
VastaaPoistaKiitos Yaelian! Muistaakseni olenkin lukenut, että näitten riskien tiedostaminen ja julkinen asenneilmasto onkin Israelissa paljon paremmalla tasolla kuin esim Suomessa. Venäjälläkin ollaan huomattavasti Suomea pitemmällä ja siellä esim kehotetaan raskaana olevia naisia välttämään kokonaan kännykän käyttöä kehittyvän sikiön suojaamiseksi.
VastaaPoistaNäitten nykyisten oireitteni kanssa minunkin olisi jo aika ajatella omilla aivoillani. Vielä kun niillä pystyy jotain ajattelemaan. Jos joku rakentaisi pienen kylän jonnekin keskelle ei mitään suojaksi sähköyliherkille ja heidän perheilleen, minä muuttaisin ihan varmasti sinne! Oikein itkettää kun asioidensa muuttaminen huonokuntoisena tuntuu niin ylivoimaisen mahdottomalta.
VastaaPoistaVoi kuinka ikävää kuulla Nimuel, että sinulla on noin vaikea tilanne tätä nykyä. Toivottavasti helpottaa ja löydät sinulle sopivia ratkaisuja.
VastaaPoistaUseimmilla, jotka saavat sähkömagneettisista kentistä selviä, voimakkaita oireita olon parantamiseen riittää, kun lopettaa kännykän käytön (vaihtaa lankapuhelimeen) tai siirtyy ainakin käyttämään hyvää airtube-handsfreetä ja välttää muutenkin mahdollisuuksien mukaan langatonta teknologiaa. (esim wlan-yhteyksiä) Monet voivat jonkun verran käyttää langallisia tietokoneita.Terveelliset elintavat ja ravinnetiheä ruoka vahvistavat myös vastustuskykyä ja vointia kaikin puolin.Niinpä myös monet sähköherkät ovat hyötyneet ravintonsa muuttamisesta erityisen laadukkaaksi.Monet ovat myös kokeneet saavansa paljonkin apua tietyistä kokonaisvaltaisista hoitomuodoista.
Sähköherkistäkin vain pieni prosentti (noin5%)joutuu hakeutuman ihan sähköttömiin olosuhteisiin kauas kaikesta teknologiasta. Monille riittää, että lopettaa WLAN- tai muuta langatonta teknologiaa käyttävien koneiden ja laitteiden käytön ja esim vaihtaa loisteputkilamput parempiin yms hienosäätö.
Paljon muutakin on tehtävissä (eristysmateriaaleja, baldikiinivuode jne) eli tosi harva ihan sinne sähköttömään korpeen mahdollisimman kauas mastoista joutuu muuttamaan. Jotkut voivat tosin halutakin asua sellaisissa paikoissa.Suomessa ei ainakaan vielä ole mitään omaa kyläänsä tai aluettaan todella pahasti sähköherkille.(Entinen nimitys on mikroaaltosyndrooma.)
Tunnen joitain tosi pahasti herkistyneitä ja he eivät kestä edes sähkölamppuja tai uuneja tietokoneista nyt puhumattakaan.Itsekään en joitain vuosia sitten voinut viettää lainkaan aikaa edes langallisella tietokoneella.
Jos havaitsee, että tietokoneella olo tai kännykällä soittaminen tuo kuumotusta, ihottumaa, kipuja tai rytmihäiriöitä yms niin kannattaa pitää ihan kunnon paastoa tietsikalta ja kännykästä ja kokeilla miten se vaikuttaa omaan oloon.
Tsemppiä sinulle Nimuel ja halaukset! :)
Erinomainen juttu sinulla kirjoitettuna! Myös hyviä kommentteja ja kiinnostus kasvoi niitä lukiessa.
VastaaPoistaOletko tietoinen, miten saisi tietoon tällaiset sähköttömät olosuhteet, että onko esim. mastot merkitty johonkin karttaan, josta ne saisi hyvin katsottua?
Itse juuri olen luopunut omasta kännykästä. Asiaa tietenkin helpottaa se, että kotona miesystävälläni on kuitenkin puhelin, jota tarvittaessa voi käyttää. Olen saanut siitä monenlaista kommenttia, miksi moinen teko, mutta tuntuu näin paremmalta. Ei kaikilla riitä ymmärrys.
Oi kuinka mukava kuulla, että tykkäsit Mollamaija!
VastaaPoistaMonissa kartoissa on ainakin korkeajännitejohdot merkattu ja niitten lähellähän nyt ei missään tapauksessa kannata asua. Mastokartoista en nyt yhtäkkiä osaa sanoa. En ole varma suostuisivatko mastoista vastaavat firmat kertomaan niitten tarkkoja sijainteja. Usein pienempiä tukimastoja on kerrostalojen katoilla ja seinissäkin kiinni.Ja tosi isothan näkee aika kauas silminkin, jos menee katsomaan.
Itsekin olen ollut mukana joillain mittausreissuilla ja meidänkin aiempi asuntomme mitattiin säteilymittarilla. Arvot olivat siellä tosi korkeat. Nykyisessä arvot ovat paljon paremmat.
Itsekin aion jossain vaiheessa hankkia sähkömagneettisten kenttien mittarin ihan omakseni.
Tiedän, että ainakin Erja Tamminen on tarjonnut myös asunnonetsimiskonsultaatioita kartoittamalla mahdollisen asunnon säteilyarvot ja myös tarkistanut onko lähellä mastoja ja miten ne on suunnattu,onko korkeajännitejohdot tarpeeksi kaukana jne.
Täysin"sähköttömiä" tai tarkemmin sanottuna mitään ionisoimattomiakaan epäluonnollisia kenttiä omaamattomia alueita on maassamme enää hyvin vähän, koska esim kännykäthän toimivat melkein joka paikassa samoin televisiot, joten silloin sinne yltää näitä erilaisia kenttiä.
Mutta harvahan on niin herkkä, ettei kestäisi yhtään näitä kenttiä. Kaupungeissa ja maalla isojen mastojen lähellä on luonnollisesti vahvimmat kentät. Samoin maan rajojen lähellä (tutkat) ja rannoilla, joille laivojen tutkat yltävät.
Minäkään en käytä yleensä koskaan kännykkää vaan lankapuhelinta. Todellakin huomaan edelleen olossani, jos esim ihmiset ympärilläni puhuvat pitkään kännykkään esim busseissa.
Kyllähän sen monet näille kentille herkät huomaavat olostaan, esim päänsärystä yms.Ja kehoaan ja oloaan on tärkeää kuunnella. Yleensähän elimistön kipu tai huono olo on varoitusmerkki jostain, joka ei sovi.
Fiksua, että kuuntelet kehoasi ja luotat itseesi, vaikka kaikki eivät aina ymmärräkään! Ja yhä enenevässä määrin on ihmisiä, jotka alkavat tajuta, missä mennään näissä asioissa.
Tosi mukavaa, että kerroit näistä asioista!Ja kannattaa ottaa koko ajan lisää selvää. Se auttaa parantamaan usein monin tavoin elämän laatua. :)
Kiitos hienosta vastauksesta!
VastaaPoistaMeidän nykyisen asunnon lähellä on yksi isompi masto, mutta onneksi tässä asuminen on väliaikaista. Koskaanhan ei voi tulevaisuutta kyllä tietää. Mutta voin kuitenkin luottaa, että pian vaihdetaan maisemia.
Hyvä juttu, jos vastauksestani tuntui olevan jotain hyötyä Mollamaija!
VastaaPoistaToivottavasti löydätte mieluisan ja hyvän asuinpaikan!:)