Sain hyvän kysymyksen rokotuksista ja intouduin näin kirjoittelemaan aiheesta enemmänkin. Käyskentelin tänä aamuna myös puutarhassamme ja ajattelin laittaa saman tien otoksia esiin tänne tekstini joukkoon. Rakastan niin kukkia ja monia muitakin kasveja!
Olen ystäväpiirissäni tunnettu varsin kriittisestä suhtautumisestani koululääketieteen rokotuksiin. Annoin aikoinaan pitkin hampain tuikata kahteen vanhimpaan poikaani joitain rokotteita. Suurimmasta osasta kieltäydyimme kyllä jo silloin. Sittemmin kuopus taas ei ole saanut ainottakaan rokotusta.
Asia ei ole ollut minulle helppo, enkä koe sitä mitenkään helpoksi ja mustavalkoiseksi vieläkään. Olen lukenut rokotteiden puolesta ja vastaan satoja sivuja ja lopulta päädyin meidän perheemme tapauksessa nykyiseen kantaani.
Jokaisen vanhemman kannattaa miettiä ja perehtyä aiheeseen kunnolla ja tehdä sitten oma valintansa. Kuten viimeistään sikainfluenssarokotukset ikävine jälkiseurauksineen osoittivat, rokotuksissa on riskejä ja niitä on enemmän ja laajavaikutteisemmin kuin monet arvaavatkaan.
Ainoa rokote, jota itse voisin harkita ottaa tätä nykyä Suomessa oleskellessani on jäykkäkouristusrokote. Sitäkään ei valitettavasti ainakaan Suomesta saa nykyään yksittäisvalmisteena (ainakaan viimeksi hankkimieni tietojen mukaan) vaan ainoastaan yhdistelmärokotteena. Olen valinnut kuitenkin ainakin tällä erää niin, etten ota tuotakaan rokotetta. Tarvittaessa osaan hoitaa homeopaattisesti oireiden, modaliteettien yms perusteella niitäkin sairauksia, joita vastaan rokotetaan. Yleensä asiainlaita kuitenkin on, että valitsi niin tai näin, niin valinnallamme on aina omat riskinsä.
 |
| Jasmikepensas on nyt parhaassa kukassaan. |
Toissa talvena, kun oli suuret yleiset sikainfluenssarokotukset, minulle ja miehelleni oli ihan selvä ja helppo päätös olla ottamatta kyseistä rokotetta. Lapseni saattoivat olla koulussaan ainoita, jotka eivät ottaneet kyseistä piikkiiä, mutta ei se meitä stressannut. Erilaisia influenssoja on muutenkin jatkuvasti liikkeellä ja mielestäni on tärkeää vahvistaa omaa immuniteettiaan mm ravinnetihellä, luonnollisella, kasvisvoittoisella ravinnolla ja liikunnalla. Myös klassisen homeopatian periaatteiden mukainen rakennehoito vahvistaa ihmistä kestämään hyvin vastaantulevia mahdollisia infektiotautejakin.
Jos joku infektiotauti ei ole kovin voimakas, sitä ei edes usein kannata hoitaakaan homeopaattisesti. (erityisesti, jos on meniossa syvällisempi hoito krooniseen tilaan.) Mikäli tauti taas iskee lujana tai tuntuu pitkittyvän, kannattaa usein turvautua homeopaattiseen akuuttihoitoon.
Itse sairastin toissatalvena sikainfluenssan ja olo oli sellainen, että teki mieli hoitaa itseäni homeopaattisesti. Sainkin helpotusta sopivista valitsemistani oireenmukaisista homeopaattisista aineista ja tauti menikin sitten ohi ilman kummempia ongelmia. Minullahan on kotona laaja homeopaattinen lääkeainevalikoima (yli 150 purkkia), joten sopiva aine on yleensä nopeasti käsillä. Etsin myös hoitamilleni ihmisille tarvittaessa sopivan lääkeaineen akuuttiin ongelmaan mihin kellon aikaan hyvänsä ... myös siihen sikainfluenssaan. Joskus on tullutkin soittoja yölläkin.
 |
| Mustialan ruusulla on aivan hurmaava tuoksu. |
Myöhemmin, kun löytyi yhteys sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian välillä olin pahoilla mielin sairastuneitten lasten puolesta, mutten erityisemmin yllättynyt. Klassisen homeopaattisen näkemyksenkin mukaan rokotteet voivat häiritä pahasti ihmisen elinvoimaa ja altistaa monille sairauden tiloille.
 | ||||||
| Omenapuumme on saanut hauskan seuralaisen. Mustialan ruusu kiipeilee puun runkoon tukeutuen yli kahden metrin korkeuteen. Se on näköjään halunnut kokeilla köynnösmäisiä ominaisuuksiaan, vaikka pensas yleensä onkin. :) |
Jotkut luonnonmukaisia hoitoja mm homeopatiaa käyttävät ihmiset pitävät kuitenkin liian riskialttiina olla ottamatta suositeltuja rokotuksia. Miten he sitten voisivat toimia mahdollisten haittavaikutusten ilmetessä?
Joskus rokotteet laukaisevat todellakin jonkun selvän sairauden tai muuntavat elimistön toimintoja muuten epäsuotuisaan suuntaan. Jos rokote jättää selvän negatiivisen ja pysyvän vaikutuksen elimistöön puhutaan rokotemiasmasta. Välillä kokonaiskuva viittaa tavallisimpiin homeopaattisiin aineisiin, mutta toisinaan parantamiseen tarvitaan rokoteaineesta tehtyä nosodia, jolla rokotemiasma voidaan poistaa.
 |
| Olen ihan hullaantunut moninaisiin kestäviin ja korkeisiin pensasruusuihin, joista kukkii pihallamme pitkin kesää. |
Nosodit
Nosodit ovat homeopatiassa käytettyjä lääkeaineita, jotka ovat peräisin tartuntatautien aiheuttajista tai eritteistä. Nosodeja valmistetaan myös terveistä tai sairaista kudoksista, tällöin niitä nimitetään sarkodeiksi.
Homeopaattisen nosodihoitamisen yksi tärkeä osa-alue on perimänosodeilla hoitaminen. Usein vakaville, syville infektioille tms altistuminen on aiheuttanut perinnöllisen tilan, joka voi aiheuttaa seuraaville sukupolville kroonisia sairauksia. (Huom, miten hyvin ajatus sopii yhteen uusimpien epigeneettisten löytöjen kanssa)
Perimänosodeilla on omat karakteristiset ja kliinisesti vahvistetut modaliteettinsa, tuntemuksensa ja mielen oireensa kuten muillekin aineilla. Jos muu hyvin valittu homeopaattinen aine ei toimi, vaikutus on ollut epätyydyttävä tai oirekokonaisuus jo alkujaan viittaa selvästi johonkin perimänosodiin (esim medorrhinum, syphilinum, psorinum, tuberculinum tai carcinosin), niin kannattaa ottaa esille nouseva perimänosodi käyttöön. Mikäli suvussa vielä tiedetään olleen kyseessä olevaa sairautta, josta vaivat vaikuttavat juontuvan, valinta on vielä helpompi. Ainahan nämä menneitten polvien sairaudet eivät kuitenkaan ole tiedossa, mutta merkit niistä näkyvät usein seuraavien sukupolvien terveydentilassa. Joskus jo perimänosodin käyttö riittää toivottuun lopputulokseen, mutta useinmiten tila etenee niin, että tarvitaan vielä muitakin taas uuteen muuntuneeseen tilaan sopivia aineita ennen hyvän lopputuloksen saavuttamista.
On olemassa monista muistakin tartuntataudeista peräisin olevia nosodeita, joita on käytetty tarvittaessa menestyksekkäästi tartuntatautien vakavissa jälkiseurauksissa.
 |
| Pajuangervon marjapuuronpunaista kukintaa. Pensas on tosi reipas leviämään ja kestävä kuin mikä. |
Rokotenosodit
Koululääketieteen rokoteaineista valmistettuja nosodeita kutsutaan rokotenosodeiksi. Niitä käytetään, jos rokotusten seurauksena ilmaantuu sairaudenoireita, joiden hoitovaste tavallisiin homeopaattisiin aineisiin on kehno.
Koululääketieteen rokotusten seuraukset voidaan luokitella välittömästi seuranneisiin ongelmiin ja kroonisiin vaivoihin. Ensimmäiset ovat esim paikallisia ärsytysreaktioita, itkuisuutta ja kuumeilua. Ne pystytään yleensä hoitamaan tavallisilla homeopaattisilla lääkkeillä oirekuvan mukaisesti.
Rokotemiasmaksi kutsutaan reaktioita, jotka jäävät pitempikestoisiksi tai/ ja tulevat yleensä vasta pitemmän ajan kuluttua. Elimistö muodostaa tällöin rokotteen vaikutuksesta kroonisen sairaudentilan. Välillä tavanomaiset homeopaattiset lääkeaineet auttavat. Toisinaan taas huomataan, että rokotenosodi on tarpeen. Tällöin kyseessä on ns. sequelae-suhde. Esimerkiksi joskus kroonisen migreenin taustalta on löytynyt aiempi BCG-rokote. Kun todennäköisen sequlae-yhteyden takia on annettu BCG-nosodia korkessa potenssissa niin vakava päänsärkyvaiva on loppunut. (ZKH 43 (i999), s15) Vastaavia kokemuksia on runsaasti.
Mikäli siis olet itse tai joku läheisesi on sairastunut jonkun rokotuksen jälkeen, niin kannattaa harkita tasokkaalle klassiselle homeopaatille menoa. Kannattaa kyllä usein muutenkin! :)
Nosodit "homeopaattisina rokotteina"
Jo aikoinaan homeopatian perustaja Hahnemann suositteli tuhkarokkoepidemian riehuessa aivan lähipiirissä Belladonnan (jonka laajaan oirekuvaan sisältyvät myös tuhkarokon tapaiset oireet) ennaltaehkäisevää käyttöönottoa.
Nosodeita on käytetty myös erilaisten tartuntatautien ennaltaehkäisyssä muutenkin. Esim C.M. Boger kertoi, miten rokottamattomat ihmiset, jotka nauttivat homeopaattista Variolinum isorokkonosodia pystyivät hoitamaan isorokkopotilaita ja asumaan heidän kanssaan saamatta tartuntaa.( C.M. Borger: Vorlesungen uber Materia medica )
 |
| Ukonkellojen ja Valamon ruusujen sävyt sointuvat mielestäni kauniisti yhteen. |
Nykyäänkin on paljon ihmisiä, jotka ovat halunneet alkaa "rokotuttaa" itseään tai lapsiaan homeopaattisesti sellaisiakin sairauksia vastaan, jotka eivät jyllää jo ihan lähipiirissä. Tämä ajatus jakaa homeopaattien näkemykset. ( onhan niitä paljon muitakin, jotka jakavat kyllä.)
 |
| Taustalla mustaherukan lehtiä, joista saa ihanan tuoksuisia aromikkaita juomia. |
Klassisen homeopatian perusajatuksiin kuuluu hoitaa yleensä potilaan sen hetkistä tilaa vastaavalla homeopaattisella lääkeaineella, jolloin tapahtuu parantava " resonanssi-ilmiö". Se miten aineet, jotka eivät oikein täsmää sen hetkiseen tilaan pitemmän päälle vaikuttavat, on epäselvempää ja vähemmän tutkittu asia. ( Jos aineen ja niitä ottavan ihmisen värähtelytaajuudet ovat hyvin kaukana toisistaan, aina aineet eivät vaikuta ilmeisesti juuri mitenkään. Jotkut homeopaatit ovat myös sitä mieltä, että täsmäämättömien, mutta jossain määrin tilaa muistuttavien ja varsinkin useampien lääkeaineiden anto on voinut sekoittaa hoidettavan lääkeainekuvaa ja vaikuttaa näin epäsuotuisasti henkilön kokonaisterveyteen ja elinvoimaisuuteen.Toisaalta tehdäänhän myös homeopaattisia lääkeainekokeiluja, jotka saavat terveille koehenkilöille tietyksi ajaksi kokeiltavan aineen oirekuvaa päälle. ) Minulla on tarkoitus palata tähänkin aiheeseen vielä tarkemmin myöhemmissä kirjoituksissani.
 |
| Ukonkello on levinnyt pikku hiljaa laajoiksi kasvustoiksi kirsikkapuiden, ruusupensaiden ja herukoiden seuraan. |
Klassinen homeopaatti, alan opettaja ja lääketieteen tohtori Andreas Wegener kirjoittaa nosodeista infektioprofylaksina eli "homeopaattisina rokotteina" seuraavaa: "Positiivisista kokemuksista huolimatta nosodien käyttö infektioprofylaksina on syytä rajoittaa erityisiin hätätapauksiin (ja jättää aihe tulevaisuuden homeopatian tutkimukselle). Sitä ei voi nykyisin suositella lainkaan luotettavana metodina."
Itse olen tässä asiassa aika lailla Andreas Wegenerin linjoilla. Pääasiassa hoidan siis aina potilaan kulloistakin tilaa klassisen homeopatian periaaatteiden mukaisesti. Kun elimistö näin vahvistuu ja ihmisen elinvoimaisuus kasvaa, elimistö kestää paremmin mahdolliset infektiotkin, joita taas voin hoitaa tarvittaessa aina kulloiseenkin tilaan sopivalla akuuttihoidolla. Joissain erikoistapauksissa, kuten yllä mainittu, olen ajatellut nykyään voivani turvautua homeopatian profylaktiseen käyttöön.
 |
| Vastavärien hohtoa. |
Tämä rokotusasia, oli kyse sitten koululääketieteen rokotuksista tai homeopaattisista "rokotuksista" on mielestäni yksi kaikkein haastavimpia asioita, joihin ottaa kantaa ja joista tehdä päätöksensä.
Niinpä nytkin kerroin vain mihin tulokseen asian suhteen olen kovan miettimisen jälkeen tällä erää itse päätynyt ja kantani voi tulevaisuudessa vielä muuttuakin. Ymmärrän, että jokaisen tulee tehdä omat ratkaisunsa ja useilla ne ovat eri ratkaisut kuin omani.
Onneksi on kuitenkin niin, että terveysongelmiin voi yleensä saada huomattavaa apua klassisesta homeopatiasta. Näin on sekä infektiotaudeissa, kroonisissa vaivoissa että mahdollisten rokotteiden jälkiseuraamusten hoidossa. Kuitenkin kannattaa miettiä tarkaan ja perustellusti kantansa myös rokotteisiin. Ja jos ottaa yleensä rokotteita, niin mitä ja miksi.
Pelkästään virallisiin suosituksiin turvautuminen ei minusta ole lainkaan hyvä asia... oli sitten kyseessä virallisten suositusten mukaiset lautasmallit ja muut ravitsemusnäkemykset, viranomaisten näkemykset lisäaineitten tai kasvinsuojelumyrkkyjen turvallisuudesta tai sitten nämä virallisest rokotussuositukset ( kuten sikainfluenssarokottelu osoitti.)
Kännykän käytön turvallisuudestakin annettiin pitkään kovin harhaanjohtava kuva. Nyt asia on onneksi muuttumassa sentään pikkuhiljaa ( WHO:n ja Euroopan neuvoston kannanotot ionisoimattoman, langattomissa laitteissa esiintyvän säteilyn haitoista ja riskeistä)...
Kaikissa asioissa, myös tässä rokotusasiassa, oman järjen käyttö ja asioihin kunnolla perehtyminen on tärkeää!
 |
| Kestävää pionikantaa Relletistä. Kun osa pioneista on aurinkoisella paikalla ja osa vähän varjoisemmalla, kukinnasta saa nauttia pitempään. Ylemmässä kuvassa arovuokko pionin seuralaisena, tässä kuvassa vielä akileijankin sineä. |
Thomas Genneper, Andreas Wegener (toim): Homeopatian oppikirja,
George Vithoulkasin teokset
Kiitos kovasti jutusta. Pitää lukea vielä toistamiseenkin ajatuksen kanssa.
VastaaPoistaMeillä on muuten juustiinsa sama tilanne näiden rokotusten suhteen. Laidasta laitaan olen miettinyt näitä, välillä tuntuu vaikealta (mikä oikein/väärin). Kyseessä on kuitenkin oma lapsi..Tällä hetkellä luotan omaan vaistooni.
Voisitko suositella, mitä homeopaattisia valmisteita kannattaisi olla lääkekaapissa? Onko mahdollista sinulta ostaa?
Kiitos Kaisu! Rokoteasia on tosiaan haastava juttu mietittäväksi. Oli jännä kuulla, että meillä on justiinsa sama tilanne asian suhteen.:)
VastaaPoistaKesäkuisessa kirjoituksessani Homeopaattinen matka-ja kotiapteekki olen laitellut jo esiin ja lyhyesti kuvaillutkin joitain homeopaattisia aineita, joita voisi olla hyvä pitää jatkuvasti itsellään jo valmiina. Tarkoitus on vielä täydentää kirjoitusta.
Tuossa tekstissä mainitsemani 36 homeopaattisen aineen Basic Plus 36 Kits kotiapteekki on minusta myös mainio pakkaus, jos sen vain suinkin raaskii hankkia.
Olen muuten ajatellut jossain vaiheessa alkaa kirjoittamaan tänne blogiini ylös myös homeopaattisia lääkeainekuvia. Tuossa kirjoituksessanihan on kyllä linkkejä englanninkielisiin laadukkaisiin netistä löytyviin Materia Medica-teoksiinkin, mutta monille alan kirjallisuuden lukeminen englannin kielellä tuntuu vaikealta tai varsin rasittavalta. (Saa nyt nähdä mitä saan aikaiseksi ja ehdin.)
Minä en myy homeopaattisia valmisteita vaan tilaan niitä itsekin aina täydennystä kotivarastooni tarvitessani. Esim Hakaniemen apteekin Circlum farmasia-osastolta homeopaattisia lääkeaineita voi tilata puhelimitse.
Jos päätän, että hoidettavani tarvitsee vaikkapa c30 tai c200 potenssista homeopaattista ainetta tilaansa, minulla on usein jo kotona sopiva lääke. Usein tarvitsee antaa vain yksi pilleri tätä ainetta ja annan sen ihan ilmaiseksi.Q-sarjan lääkeainepullon (sitä sarjaa pitääkin taas käyttää toistuvasti yleensä)hoidettavani taas tilaavat yleensä itse ohjeeni mukaan Homeopaattisesta apteekista.
Lähiseudulla asuville hoidettavilleni annan usein myös akuutteihin vaivoihin tarvittavan c-sarjan aineen kotoani. Yleensä minulla jo on tarvittava aine, koska varastoni on niin kattava.He voivat tulla yleensä aina tarvittaessa tänne.
Esim yksi pieni poika sairastui posken ja leuan alueen kipeään tulehdustilaan ja äiti haki antibioottireseptinkin jo varallekin,mutta yksi annos Mercurius c200 homeopaattista lääkettä paransi nopeasti tilan ja antibioottia ei tarvittukaan. Potilas oli sulphur Q eli lm -sarjan rakennelääkityksellä ja tarvitsi tässä tapauksessa kuitenkin tämän akuuttilääkityksen oireiden ja modaliteettien yms perusteella tähän saumaan.
Myöhemmin jatkoin lapsen homeopaattista hoitoa Q-potennssien ylenevällä sarjalla sulphur-nimisellä hom.aineella. Pojan terveys on kaikin puoliin kohentunut huomattavasti ja nykyään hänellä ei ole enää mitään varsinaista vaivaa tai sairaudentilaa jäljellä.
Kroonisemman tilan hoitoon suosin tätä nykyä usein Q eli lm-potensseja, jotka toimivat toisin kuin esim C-sarjan lääkkeet. (Q-sarjaa voi ja kuuluukin toistaa säännöllisesti, C-sarjan lääkkeitä taas ei pidä toistaa ellei paranemisreaktio ole jo hiipunut)
Alkuhuononemiset ovat Q-sarjan potensseissa miedompia tai lähes kokonaan poissa. Samuel Hahnemann kehitteli Q-potenssit elämänsä viime vuosina ja oli erittäin innostunut niiden käytöstä.
C-sarjaakin käytän kyllä välillä kroonisiinkin vaivoihin (tosin alkuhuononemiset voivat olla voimakkaampia), mutta erityisesti akuuttitiloissa niiden tehokkuuden takia.D-potenssisarjaa ei paljon klassisessa homeopatiassa yleensä käytetäkään.
Tuossa mainitsemassani Helioksen kotiapteekkipakkauksessa homeopaattiset lääkkeet ovat potenssissa C-30. Pakkauksen mukana tulevissa ohjeissa kerrotaankin, että näitten c-sarjan pillereitten ottoa ei pidä toistaa mitenkään rutiininomaisesti. Tuo turha toistaminen onkin yleinen virhe c-potenssien suhteen! Jopa monet homeopaatit määräävät käyttämään c-potensseja päivittäin rutiininomaisesti, vaikka niin ei pitäisi todellakaan tehdä. Liiat toistot voivat pysähdyttää paranemisen edistymisen tai seurauksena voi pahimmillaan olla, että paranemisen sijaan liikaa otetun lääkeaineen lääkeainekuva juurtuukin potilaaseen ja lopputuloksena onkin tilan huononeminen parantumisen sijaan.
Kotiapteekkipakkauksessa on hyvät tosin englanninkieliset ohjeet siitä, miten C-potensseja tulee käyttää oikein akuuttitapauksissa.
Minulta voi vastakin kysyä lisää homeopatiasta. Vastaan mielelläni. :)
Nyt tuli kyllä niin paljon asiaa,että en pysty kommentoimaan noita kukkia vaikka haluaisinkin.
VastaaPoistaSiis puutun nyt yhteen rokotusasiaan ja ne ovat kaikki flunssarokotukset. Tyttäreni on lapsesta asti ollut erittäin allerignen monelle ruoka-aineelle ja sen lisäksi hänellä on astma. Hänen olisi ollut lääkärien mukaan tullut saada flunssarokotukset, mutta niitä ei voitu antaa, koska rokotteet viljellään edelleen kananmunassa ja hänellä on vaikea kananmuna-allergia. Nyt kun vilja-allergia on vihdoinkin aikuisena ohi, on kananmuna-allergia edelleen olemassa. Kun tämä sikaifluenssaepidemia alkoi, korkea lääkäritaho alkoi pohtia, kumpi on meidän Merille vaarallisempaa, ottaa rokotus vai olla sitä ilman. He päätyivät täysin toisistaan poikkeaviin tuloksiin, jolloin jonkin verran itse homeopatiaa ja siedätystä harrastanut tyttäremme päätti, ettei hän ota rokotusta. Myös minä olin sen asian omalla kohdallani näin päättänyt, sillä otin kerran tavallisen flunssarokotuksen ja tulin siitä niin kipeäksi, että luulin kuolevani. En ota ikinä enää flunssarokotusta.
Sen sijaan, olen elämäni ensimmäisen kerran aikuisiällä ollut nyt vuoden ilman sinuiittia ja sama koskee tytärtäni. Me aloimme nauttia 50 mikrogramma D-vitamiinia ja se oli siinä. Kaikki muut ympärillämme ovat olleet flunssassa yms., mutta me täysin terveitä. Olen ollut jo 12-vuotiaasta hyvin kiinnostunut vitamiineista ja hiven aineista ja huomannut, että Suomessa ohjesuositukset eivät koskaan edes lähesty optimaalista tasoa. Se on niin kautta linjan, kun vertaa vaikka amerikkalaisten lääkärien suosituksiin. Ruoasta ei tosiaankaan saa kaikkea ja sitten tulevat kysymykseen myös imeytmisasiat yms.
Nyt kun näistä asioista innostunut blogiystäväni oli meillä viikonlopun, puhuimme näistä paljon.
Kaikki tämä on hyvin kiinnostavaa!
Kiitos, että kerroit kokemuksistasi Leena! Onneksi selvisit vaikeasta rokotustilanteestasi säikähdyksellä. Herkille ihmisille ja allergisillekin rokotukset voivat tosiaan olla erityisen rankka riski.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, että riittävä D-vitamiinin saanti on terveydellemme tosi tärkeää. Suomessa ohjesuositukset ovat minustakin usein aivan liian alhaiset monien vitamiinien kohdalla.
Kannatan ravinnerikkaitten ruokien syömistä ja huolellista paneutumista asiaan, jotta voisimme saada elimistön janoamia vitamiineja, hivenaineita, antioksidantteja ja rasvahappoja ym hyvää tekevää riittävästi. Syön itsekin D-vitamiinilisää, koska sitä on vaikea saada tarpeeksi ravinnosta ja se todella vahvistaa immunitettia!
Nämä ravitsemus-ja terveysasiat ovat tosiaan erittäin mielenkiintoisia ja niistä on antoisaa lukea ja keskustella yhdessä! :)
Hei Mustikkatyttö ja tervetuloa lukijakseni! Meillä on hyvin paljon yhteisiä mielenkiinnon ja ihmettelyn aiheita.
VastaaPoistaOlet siis homeopaatti? Niin minäkin, melkein. Opinnäytetyö puuttuu, mutta aion aloittaa sen ihan pikapuoliin. Elämä on vaan ollut niin vaiherikasta, että on ollut pakko priorisoida. Mieheni nimittäin sairastui vakavasti muutama vuosi sitten ja kuoli viime syksynä. Sain hoitaa hänet kotona loppuun saakka ja hän kuoli kainalooni, kuten olimme toivoneet.
Keväällä tuli kolme vuotta homeopatian lopputentistä, mutta opettajani Liisa Sulkakoski sanoi kevättalvella tavatessamme, että eivät opinnot mihinkään ole vanhenneet ja hommiin vaan sen opinnäytetyön kanssa. Muistutti vielä työn laajuudesta, että on tosiaan kyseessä opinnäytetyö, eikä väitöskirja:)
Ihanaa, että löysin sivuillesi!
Kiitos samoin ja mukava tutustua! Olen pahoillani, että sinä olet joutunut kokemaan tuon raskaan leskeksi jäämisen tuskan kuten minäkin. Ihanaa kuitenkin kuulla, että vaikuttaa, että olet lujasti elämässä kiinni ja hyvissä voimissa vastoinkäymisistä huolimatta.
VastaaPoistaKysymykseesi olenko homeopaatti on toisaalta helppo, toisaalta haastava vastata. Ensimmäinen luontainen sydämestä tuleva vastaukseni on, että kyllä, kyllä minä olen homeopaatti.
Rakastan homeopatiaa ja ihmisen terveyteen liittyviä tietoja.Olen kurssittanut itseäni koululääketieteeseen liittyvin perusopinnoin, olen lukenut lukemattomia sivuja psykologiaa, anatomiaa ja fysiologiaa. Mutta ennen kaikkea olen lukenut tuhansia sivuja homeopatiaa, Kentiä, George Vithoulkasia jne. Olen imenyt tietoa suoraan parhaista parhailta ja olen pyrkinyt soveltamaan oppimaani tarkasti käytäntöön. Nykyään teen jo hoitotyötä oman perheeni ulkopuolellakin.
Mutta ei, minulla ei ole virallista homeopatian koulutusta. Opin klassiseksi homeopaatiksi vuosien intohimoisella itsenäisellä työllä. Kuinka siinä kävi näin?
Alunperin olen opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineenani yleinen kirjallisuustiede ja jonkun aikaa myös Tarton yliopistossa mm kieliä, kulttuuria ja kirjallisuutta. Olin jo silloin kuitenkin todella kiinnostunut homeopatiasta ja aloin pikku hiljaa opiskella itsekseni sitä yhä enenevässä määrin. Varani eivät tällöin(kään) tuntuneet riittävän homeopatian opiskeluun, ehdin käydä Kaironissa vain koululääketieteen osuutta aikomiini homeopatian opintoihin.
Myöhemmin elämääni tuli paljon kaikenlaisia muutoksia ja vaikeitakin vaiheita. Jäin itsekin yllättäin leskeksi jo nuorena ja vauvan sekä eskarilaisen yksinhuoltajaäidiksi. Sittemmin avioiduin uudelleen ja sain kolmannen poikani. Näinä vuosina en monistakaan eri syistä koskaan pystynyt menemään virallisesti opiskelemaan mihinkään homeopatiaa, mutta hankin jatkuvasti lisää englanninkielistä ja muutakin klassisen homeopatian kirjallisuutta.
Itselläni ja lapsillani oli paljon terveysongelmia. ja hakeuduin tietenkin homeopaateille hoitoon. Huomasin vain pikku hiljaa, että oli todella vaikea löytää homeopaatteja, jotka olisivat todella noudattaneet klassisen homeopatian lainalaisuuksia ja periaatteita. Tuloksiakaan ei oikein mainittavasti käydessäni hoidettavana tullut. Aloin sitten kyseenalaistaan lääkevalintoja mm modaliteettien täsmäämättömyyden ynnä muitten seikkojen perusteella. Usein se johtikin homeopaatin vaihtamaan kantaansa lääkeaineesta. Ja niin...sitten, kun jotkin homeopaatit alkoivat määrätä esim ties mitä ns homeopaattisia rutiinipudistuskuureja täysin vastoin kaikkia klassisia homeopaattisia periaatteita ynnä muuta , niin oli vain pakko vaihtaa maisemaa... Ja jo silloin useampikin homeopaatti sanoi, että voisin alkaa itse hoitotyöhön tietojeni perusteella ja eräs sanoi suoraan, että vaikka hän on virallisesti koulutettu, olen häntä parempi homeopaatti. Lopulta, kun jo kolme virallisesti koulutettua homeopaattia oli kehottanut minua alkamaan hoitotyöhön, niin aloin uskoa, ettei tässä muu taida auttaa.
Tilanne oli se, että sekä minä itse, että jossain vaiheessa yksi lapsistani olimme tosi sairaita ja huonossa kunnossa enkä kyennyt löytämään ketään homeopaattia silloin Suomesta, joka olisi osannut hoitaa Hahnemanin, Kentin ja Vithoulkasin viitoittamalla klassisella ja todella syvällisesti toimivalla homeopatialla. Lokaalioireisiin painottuvaa, pinnallista tai peräti yhdistelmälääkkeitä suosivaa hoitotyyliä olin jo maistanut ihan terpeeksi huonoin tai tehottomin seurauksin.
VastaaPoistaNiinpä otin ohjakset omiin käsiini tilanteessa, jossa koululääketiede ei osannut auttaa enkä löytänyt ketään sopivaa homeopaattiakaan. Vithoulkaskin asui liian kaukana minulle.
Sainkin itseäni huomattavasti parempaan kuntoon omin homeopaattisin hoidoin ja samoin nuorin poikani parani vakavasta sairaudentilastaan,( jolloin hän lääkäreille tuntemattomasta syystä ripuloi mm pitkin päivää ja vatsa oli jatkuvasti kipeä ja kasvukäyräkin oli jo romahtanut eräänkin lääkärin analyysin mukaan.) Sopiva ruokavalio ja klassisen homeopatian mukaiset antamani hoidot tehosivat hyvin tässä pakkotilanteessa, johon olin päätynyt. Kerron tapauksesta enemmän bloggauksessani Salapoliisin hommissapa hyvinkin.
Hoisin myös muita perheenjäseniäni hyvin tuloksin ja sitten muutkin alkoivat pyytää minua hoitamaan heitä.
Eräs homeopaattisen hoitamisen estoja vapauttanut tapahtuma liittyi ystäväni vauvaan. Tämä pyysi minua hoitamaan sitkeästi ja kroonisesti sairasta vauvaansa, johon koululääketieteen hoidotkaan eivät millään tehonneet eikä siltä suunnalta paljoa luvattukaan.
En kuitenkaan halunnut ruveta hoitotyöhön vaan kannustin etsimään jonkun virallisesti erittäin kokeneen ja koulutetun klassisen homeopaatin. Hän löysikin erään homeopaatin , joka oli myös homeopatian opettaja ja antoi ymmärtää olevansa myös klassinen. Tämä määräsi kuitenkin monia eri lääkkeitä otettavaksi eri aikoina sekaisin ja toimi muutenkin vastoin klassisen homeopatian periaatteita... jopa ystäväni huomasi tämän.
Hoito ei toiminut ja erään toisenkaan homeopaatin hoito ei auttanut. Lapsi alkoi olla jo aika huonossa kunnossa ja lopulta ajattelin, että kun ei nyt apua tunnu mistään löytyvän niin voin jo kyllä suostua ystäväni avunpyyntöön.
Tutkin lapsen kaikin puolin tarkasti ja löysinkin tilaa vastaavan homeopaattisen aineen, jota annoin hänelle yhden pillerin potenssissa c30. Seuraukset olivat dramaattiset. Aluksi tila paheni joksikin aikaa, mutta jo jonkun ajan kuluttua lapsi oli paljon paremmassa kunnossa kuin alussa ja yli vuoden päästä poika oli terveydentilaltaan jo huomattavasti paremmassa kunnossa ja tila paranee koko ajan.
Tämän tapahtuman jälkeen aloin saada hoitopyyntöjä entistä enemmän ja olen saanut iloita monista ihanista parantumisista ja terveystilojen kohentumisista. Useat hoidettavani ovat lopulta kertoneet, että heidän terveydentilansa on parantunut merkittävästi. En väitä olevani erehtymätön tai mitenkään täydellinen, mutta hyviä tuloksia on tullut. Nykyään hoidan homeopaattisesti myös erästä virallisen koulutuksen saanutta homeopaattia ja välillä olen hoitanut hänen perheenjäseniäänkin. Olen nykyään jo onneksi löytänyt Suomestakin jonkun verran aitoa klassista homeopatiaa harjoittavia, (mistä lähteestä olenkin saanut erityisesti kannustusta jatkaa hoitotyötäni), mutta paljon on sitä "mutkat suoriksi- tyyliä" vallalla. Mitään nimiä en halua nostaa esille negatiivisen kritiikin kera, tykkään puhua asioista vain yleisellä tasolla. En halua loukata minkään tyylisuunnan edustajia, mutta haluan vain sanoa rehellisen kantani asioihin. Niin Hahneman ja Kentkin tekivät aikoinaan ja välillä varsin suoraankin.
Suomessa toisia saa hoitaa homeopaattisesti (ainakin tätä nykyä), vaikka ei olisikaan virallisesti koulutettu. Tiedän, että osaan hoitaa klassisen homeopatian avulla ja niin tietävät hoidettavanikin. Homeopatia on minulle suuri rakkaus ja kutsumustyö. En edes ole alkanut ainakaan toistaiseksi pyytämään siitä palkkaakaan. Tosin mieheni haluaisi, että perustaisin oikein firman ja olen itsekin ajatellut sitä välillä. En vain ole yhtään byrokratiahommista tykkäävää tyyppiä , joten saa nyt nähdä. Kaikki hoidettavani ovat olleet tuttujani tai tuttujeni tuttuja. Kerran tiedustelin eräästä opinahjosta näyttötutkinnon mahdollisuutta, mutta minulle näytettiin vain punaista valoa jo lyhyen puhelun perusteella
VastaaPoistaEhkä, kun lapset ovat isompia ja myymme tämän talon, jotta poikani saavat siitä isänperintönsä, otan sivuun niin paljon, että saan vielä sen virallisen tutkinnonkin käytyä. Kiinnostaisi kyllä ollakin esim George Vithoulkasin oppilas. Tiedän myös joitain muita maailman huippuja, joilta janoaisin saada lisänäkemystä. Sen sijaan olisi todella turhauttavaa alkaa jankata jotain perusjuttuja, kun huitelen jo ihan hienosäädöissä ja perusjutut on ajat sitten omaksuttu.
Olen ollut aina sellainen, että jos olen jostain tosi kiinnostunut, pystyn omaksumaan nopeasti paljon tietoa ja tekemään oppimastani loogisia synteesejä. Voi olla, että en koskaan mene mihinkään viralliseen homeopatian opinahjoon. Aika näyttää...samoin kuin senkin, alanko laajentamaan hoidettavieni määrää.
Nykyään siis kirjoittelen täällä blogissani klassisesta homeopatiasta ja muutenkin ravitsemus-ja terveysasioista ilman mitään virallista koulutusta näihin asioihin. Itsenäistä opiskelua sitten onkin sitäkin enemmän.
Jos nyt ryhdytään vähän suurellisiksi niin...homeopatian historia tuntee kyllä joitain muitakin kuin heh ;) meikäläisen... joitain, jotka ovat opiskelleet itsenäisesti taitaviksi homeopaateiksi ja harjoittaneet menestyksekkäästi homeopaatin tointa. Eräs tallimestari ja juristi nimittäin oppivat itsenäisesti erittäin taitaviksi klassisiksi homeopaateiksi ja alkoivat harjoittaa parantamistaitoaan. Hahnemankin havaitsi tämän ja kirjoitti toisen puolesta jopa koskettavan suosituskirjeen, jossa kertoi uskovansa terveytensä milloin vain tämän itseoppineen homeopaatin käsiin.
Niin, tälläisiin mietiskelyihin päätän kommenttini... Mukavia, valon täyttämiä, kiintoisia päiviä edelleen! On hienoa, miten voi löytää samoista asioista inspiroituvia ihmisiä nettimaailmasta kuten muustakin elämästä.
Tilannepäivitys: Näillä näkymin vaikuttaa siltä, että pääsen opiskelemaan ensi vuonna ihan virallisestikin klassiseksi homeopaatiksi...Kuten jo kerroinkin, tulikin hankittua laaja tietämys ja kokemus alalta jo aiemmin itsenäisesti.
VastaaPoistaMutta pitkäaikainen haaveeni on ollutkin hankkia myös ne viralliset paperit. Uskon, että tilanne tulee sitä paitsi muuttumaan niin, että joskus lähivuosina tulee vielä sellainen laki, että homeopatiaa harjoittavilta vaaditaan tuo virallinen diplomi. Vielä sitä lakia ei ole Suomeen tullut.