lauantai 19. maaliskuuta 2011

Mikä sinä olet sanomaan...


 



Mikä sinä olet sanomaan


Mikä sinä olet,

mikä sinä olet sanomaan minulle, etten tunne,
etten ajattele, olen kuin omaa mieltä vailla,
että liekki minussa on vain heijastus, kaukaisten näkyjen kuva.

Minä olen palanut tulimerenä
ennen kuin sinä synnyitkään. Leimuavina lieskoina olen kulkenut.
Kytevä liekki olen ehkä nyt, ehkä, mutta älä ole liian varma, älä mistään.
Savua ja tuhkaa minä olen, savua ja tuhkaa, jota sataa silmillesi, jos kohti tulet liikaa.

Varo, älä kosketa ihmistä raudalla, älä ihmistä, joka on niittyjen haurainta usvaa, joka pisaroi leinikkien kirkkaimmilla lehdillä. Aamukastekin on liikaa  kohtaamattoman käsissä. Et sinä ihmistä halua löytää, et ihmistä, vain  roolia tarjoat, roolia, jonka ylhäältä heittää...heittää kuin armopalan, jota ei ole pyydetty, ei kaivattu.

 Älä sinä yritä opettaa minua elämään, älä sinä, elämässäsi lapsi, mutta viattomuuden kruunusi menettänyt. Herkkyytesi hukkasit ennen kuin kypsyys oli sinua edes kutsunut, edes hipaissut olkapääsi varjoa. Siis itke, ...itke, kun tajuat itsesi menettäneesi. Ehkä jotain on vielä tehtävissä, siis itke!

Jos sinä seisot vuorten juurilla, kukkuloitten rinnettä käyt ja tasangoksi, suorämeeksi seutuamme luulet,
älä sinä minua sokeudestasi syytä, älä laita viatonta maksumieheksi hulluutesi houreille.

Tiedän minä sinun kauneutesi, tiedän sanasi, voittoa uhkuvat.  Mutta mitä luulet voittavasi, kun et oikeaan taisteluunkaan löydä. Petos on parhainta mannaa niille, jotka eivät ole valmiita näkemään, mitä oikeasti on, mitä täällä oikeasti on!  Legendat tarjoavat sylin, jossa juopua nektarista, joka ei virvoita, ei janoasi sammuta.



2 kommenttia:

  1. Sanattomaksi lähes jään tekstisi edessä, kuinka hyvin osaatkaan kirjoittaa, kertakaikkiaan UPEAA!!!

    VastaaPoista
  2. Oi sinä i.f ... kylläpä taas ihan häkellytit ihanalla palautteellasi, kiitos! Pojat ovat olleet juhlissa ja mies Tampereella reissussa...ja sitten jotenkin, vähän vahingossa päädyin kirjoittamaan tällaisen runon tänään...erästä tapahtumaa ajattelin ja teksti vain alkoi tulvia mieleeni nopeaan tahtiin.Joskus se käy näin. Ehkä sinullakin...Aina ei tosiaan kaikki mene yksi yhteen tosi elämän kokemusten kanssa, mutta usein joku tunnetila ainakin sysää alkuun.

    VastaaPoista