Tervehdys rakkaat lukijani ja tervetuloa teille uusillekin, jotka olette viime aikoina tutustuneet blogiini tai jopa kirjautuneet lukijapaneeliini! On aina niin ilahduttavaa huomata uusia lukijoita. Kiitos kaikille osoittamastanne mielenkiinnosta!
Havaitsen , että on tullut pidettyä jälleen hieman väliä kirjoittamisessa. Aika hurahtaa nopeasti ja ennen kuin huomaankaan on saattanut mennä vaikkapa jo yli kuukausi edellisestä kirjoitusrupeamasta. Aloin miettiä syytä moiseen. Lienenkö välillä turhankin perusteellinen kirjoitustavassani. Yritän ilmeisesti valita tärkeinä pitämiäni aiheita ja kirjoitella niistä niin, että asioista tulisi mahdollisemman selkeä kuva ja perustelut olisivat myös hyvin esillä.
Minulla on ollut paljon tekemistä ja touhua nyt keväällä ja tuntuu, ettei useamman tunnin rupeamia enää niin vain löydy. Vaikka pyrinkin pitämään suunnitelmani ajankäytön suhteen suhteellisen leppoisina, tekemistä löytyy joka päivälle runsaasti. Siitä pitävät osaltaan huolen myös kolme poikaani. Minulla on lähes joka päivä yleensä myös paljon miettimistä homeopatian alata. Kehittelen nykyään myös romaania kuten jo aiemmin kerroin. Kevään myötä myös puutarha alkaa kutsua aina vain kiihkeämmin. Ja paljon muutakin tärkeää kuuluu elämääni, ihan kaikestahan en edes kirjoittele. Viime aikoina olemme myös kyläilleet ja viettäneet meillä kotonakin paljon aikaa iltaisin yhdessä ystävien kanssa. Elämään kuuluu niin paljon.
Kuitenkin rakastan myös bloggaamista. Ajattelin, että jospa opettelisin suhtautumaan blogikirjoituksiini hieman toisin. Aiemmin ajattelin, että haluan kirjoittaa pääasiassa hyvin informatiivista tekstiä, josta löytyy paljon perusteluja asioille ja usein myös kunnolla lähdeviitteitä yms. Tokihan olen kirjoitellut myös esim runoja. Mutta jotenkin olen kokenut niin tärkeäksi olla vain heittelemättä mietteitä. Olen tykännyt usein selittää ja perustella, olla puheissani ja kannoissani huolellinen ja tarkka. Mutta, mutta: sellainen tapa kirjoittaa vie kuitenkin paljon aikaa ja minulla on nykyään niin paljon kaikkea, mihin toivon ja haluan aikani riittävän. Kuitenkin haluan jatkaa myös tätä blogia. Mikä siis neuvoksi?
Usein minulla olisi pikkuinen hetki aikaa, mutta ei pitkä. Silloin voisin pikkuisen blogata, kirjoittaa pikkuisen jutun, ilman isoja lähdeviiteluetteloita, ilman aina niin painavia perusteluketjuja. Tai joskus itse aihekin voi ja saa olla kevyt. Ja joskus voisin uskaltaa kirjoittaa asioista, joista en ole muodostanut vielä selkeää kantaa. Asioista, joita vasta mutustelen ja maistelen mielessäni.
Olen yleensä tykännyt paneutua minua kiinnostaviin asioihin erittäin perusteellisesti ja sitten, kun olen niihin kunnolla perehtynyt, asioista on ollut helppo puhua tai kirjoittaa. Asioihin liittyy usein monia puolia ja niistä muodostuu kokonaisuuksia, joita on kiinnostavaa hahmottaa ja analysoida... ja näitä, kun miettii, niin aikaa kuluu ja sanoja syntyy.
Mutta oikeastaan asioista voisi kertoa joskus ihan lyhyestikin, vaikkapa vain joitain vaikutelmia hahmotellen. Tälläisiä pikku juttusia olisi helpompi saada tehtyä niinä omina pikku hetkinä, joita elossani edellenkin löytyy. Kynnys aloittaa jotain isompaa, laajaa artikkelia tuntuu aina vain suuremmalta, koska monen tunnin vapaat ovat entistä harvinaisempia minulle nykyään. On niin paljon, mitä haluan saada aikaiseksi. On myös niin paljon rakkaita ympärillä, ihmisiä, joitten tarpeet ja tekemiset vaikuttavat paljon elämääni ja ajankäyttööni.
Niinpä keksin ratkaisuksi sen, ettei tekstieni tarvitse olla välttämättä kovin hiottuja tahi pitkiä. Joskus ehkä, muttei ainakaan aina. Pääsenpä näin vähän höykyttämään sitä vanhaa perfektionismin peikkoakin, joka aina välistä yrittää esitellä rumaa naamaansa. Hus, hus vaan! Minä saan kirjoittaa niin huolettoman höpsösti kuin haluan tahi niin harkitun huolellisesti kuin sattuu huvittamaan. Tämän kun vain muistan, niin uskonpa, että löytyy helpommin niitä sopivia rakoja, jolloin blogata.
Kuten olette saattaneet huomata, olen muuten sangen viehättynyt persoonallisuustesteihin. Joku aika sitten kerroin
Myers-Briggs -luokittelun mukaisesta persoonallisuustyyppitestistä ja sen jälkeen monet ystävänikin ovat intoutuneet tuon varsin kuvaavan testin tekoon. Tein testin myös koko perheelleni kuopusta lukuun ottamatta. Oli tosi jännää havaita, että kiinnostavimmat ammatit ynnä muutkin jutut sopivat tosi hyvin poikienkin tulokseen.
Minusta oli erityisen liikuttavaa, että mieheni osasi päätellä heti suoriltaan, mikä tyyppi kuudestatoista mahdollisuudesta minun kohdallani oli tullut tulokseksi. Ja suloiselta kuulosti, että minun ja hänen persoonallisuustyyppinsä sopivat kuulema tiettyjen artikkelien mukaan erityisen hyvin yhteen. Siipalle tuli tulokseksi INTP: AJATTELIJA/ ARKKITEHTI ja minulle INFJ: NEUVONANTAJA/KIRJAILIJA. Voit lukea aiheesta lisää
täältä.
Tässä vielä tuo testi, mikäli haluat tehdä sen itsellesi.
Tänään tein itselleni yhden toisen persoonatyyppi-testin eli ENNEAGRAMMIPERSOONALLISUUSTESTIN. Löydät sen täältä : http://www.namaste.fi/enneagrammi/
Olin kuullut testistä vähän ennenkin, mutta nyt innostuin tekemään ko.testin ensimmäistä kertaa. Innoittajinani toimivat Quinoaa Heidi ja aurinkolapsi , jotka kertoivat juuri kumpikin omista testituloksistaan blogeissaan.
Tässä testissä oli yhdeksän päätyyppiä. Joillekin voi ilmeisesti tulla tulokseksi ainakin parin eri tyypin yhdistelmä. Minulle tuli testitulokseksi selvästi ja erittäin hallitsevasti vain yksi tyyppi: NELONEN eli LUOVA INDIVIDUALISTI.
Siitä kerrotaan mm seuraavaa: "Parhaimmillaan: luova, syvällinen ja ilmaisuvoimainen
Huonoimmillaan: loukkaantuva, oikutteleva, ylitunteellinen
Nelostyyppiä motivoi aitous ja yksilöllisyys."
Tunnistan tyypin kuvailusta itseäni ja tulos muistuttaa paljon myös tuossa ylemmässä Myers-Briggs-testissä saamaani persoonallisuustyyppikuvausta.( Siinähän ihmiset on jaettu taas 16 eri persoonallisuustyyppiin, joten se on hieman yksityiskohtaisempi testi.)
Jotenkin nämä testit ovat niin kiehtovia ja antavat paljon ajattelemisen aihetta. Tuo ENNEAGRAMMIPERSOONALLISUUSTESTI on suomen kielellä. Vastaamisessa ei mene kauaa ja tulos herättää varmasti kaikenlaista vipinää, pohdintaa ja ajatusten virtaa. Kipaiskaapa ihmeessä tekemään, jos ette ole vielä aiemmin ehtineet.
Iloisia kevätpäiviä kaikille!
Ps. Meillä kukkivat jo keltaiset krookukset pihalla. Jee! :)
Kiitokset kuvataiteesta
http://www.viljelylaatikko.fi/tuotteet, Tuosta linkistä löytää edullisia ja ekologisia käytettyjä lavakauluksia, jotka sopivat hyvin viljelylaatikoiksi. Lavakauluksia voi joskus saada ihan ilmaiseksikin esim rakennustyömailta. (http://www.pirkka.fi/comment/14540)
