Yksi aine vai yhdistelmälääke...Mikä on aitoa homeopatiaa?

Sana homeopatia merkitsee Suomessa suurelle osalle siihen tutustuneista useiden lääkeaineiden  päivittäistä käyttöä. Ja nämä valmisteet ovat vieläpä usein ns. yhdistelmävalmisteita. Tällöin yhdessä pillerissä tai puristeessa on useita erinimisiä aineita voimakkaasti laimennettuina pitoisuuksina. Suuri osa ihmisistä ajattelee myös homeopatian tarkoittavan lähinnä pitoisuuksiltaan mietoja lääkeaineita.

Yhdistelmälääkkeitä on tehty lukuisiin vaivoihin ja tiettyjen elimistön osa-alueiden tai elinten hoitamiseen. Erilaisia yhdistelmiä on kehitelty mm astman, ihottuman, ummetuksen, päänsäryn, munuaiskivien, vatsavaivojen, sydämen ja mielialaongelmien sekä vaikkapa muistin hoitoon. Onko tämä homeopatiaa? Ei! Sitä se ei todellakaan ole.Tälläiset tuotteet eivät oikeasti ole homeopaattisia sanan alkuperäisessä, aidossa merkityksessä. Lääke ei ole homeopaattinen pelkästään siksi, että se on laimennettu ja potensoitu erittäin pieniä pitoisuuksia omaavaksi ja lääkkeessä käytetään homeopatiasta tuttuja raaka-aineita.

Termi homeopaattinen ei  edes viittaa lääkeannoksen määrään tai pitoisuuteen. Sana homeopatia tulee kreikankielisistä sanoista homoios pathos eli samankaltainen kärsimys. Sana viittaa siis samankaltaisuuteen.
Lääke on homeopaattinen vain silloin, kun se on samankaltainen kunkin potilaan oirekokonaisuuden ja kokonaistilan kanssa.

Jokainen terveillä koehenkilöillä tarkkaan testattu potensoitu lääkeaine saa aikaan erilaisen oirekokonaisuuden. Näin ollen, kun etsitään samankaltaista eli homeopaattista lääkeainetta sen tulee vastata mahdollisimman tarkasti potilaan yksilöllistä oirekokonaisuutta, hänen modaliteettejaan, tuntemuksiaan ja oireilujaan. Tulee löytää yksi aine, joka vastaa parhaiten hoidettavan kokonaistilaa, hänen dynaamista energiakenttäänsä, juuri hänen elämänvoimansa tilaa!

Yhdistelmävalmisteitten aineet on sen sijaan valittu useista eri lääkeaineista, joissa on tietylle/tietyille sairauksille yleisempiä oireita. Tämä monen lääkeaineen kokoelma ei siis viittaa kullekin potilaalle ominaisiin, yksilöllisiin oireisiin kuten homeopatian periaatteiden mukaan asian kuuluisi olla. Yhdistelmälääkkeiden modaliteetit ja vaikutukset ovat myös usein keskenään ristiriitaiset.

Yksittäiset homeopaattiset lääkeaineet on testattu terveillä koehenkilöillä ja näitten aineitten kokonaisoirekuvat ovat yleensä hyvin tiedossa. Sen sijaan yhdistelmälääkkeitä ei ole testattu terveillä koehenkilöillä.

Kieltämättä homeopaattiset yhdistelmälääkkeet vaikuttavat usein jotenkin. Joskus yhdistelmävalmisteessa joku dynamisoitu lääkeaine saattaa hyvällä tuurilla ollakin täsmäävä, potilaalle oikeasti homeopaattinen. Tällöin potilas voi havaita olonsa ja vaivojensa jonkinasteista kohentumista.

Mutta mikäli potilas sen sijaan saa tuota oikeaa yhtä lääkeainetta pelkästään yksittäislääkkeenä (eikä yhtenä aineena yhdistelmälääkekombinaatiossa) vaikutus on paljon voimakkaampi ja parempi. Ihmisen kokonaistila alkaa todella parantua ja yleisvointi kohenee. Miksi näin? Miksi yksittäislääke on tehokkaampi? Miksei yhdistelmävalmiste paranna kunnolla, vaikka hyvällä tuurilla joskus harvoin kokonaistilaan aidosti täsmäävä aine sattuisikin joukkoon?

Dynamisoidussa yhdistelmävalmisteessa sen muut aineosat ovat rasittamassa ja häiritsemässä oikean aineen toimintaa. Potensoimalla dynamisoidut lääkkeet, joissa alkuperäistä ainetta ei ole juuri lainkaan tai lainkaan, vaikuttavat energeettisellä tasolla suoraan elimistön omaan energiakenttään. Kunkin lääkeaineen energeettinen värähtelytila on yksilöllinen. Kuten terveille koehenkilöille tehdyissä lääkeainekokeissa on havaittu, nämä energian tasolla vaikuttavat lääkeaineet aiheuttavat erilaisia tuntemuksia ja oireita. (joita nämä aineet sitten vastaavilla tavoilla sairaissa tiloissa olevilla ihmisillä parantavat.)

Näiden yhdistelmävalmisteissa olevien dynamisoitujen aineiden eroavaisuudet ja yksilölliset ominaisuudet voivat haitata toisiaan ja jopa tehdä tyhjäksi toistensa vaikutuksia.

Yksittäisen homeopaattisen aineen vaikutus on aina paljon tehokkaampi ja voimallisempi kuin minkään yhdistelmän, koska yksittäinen täsmäävä homeopaattinen lääke saa vaikuttaa vapaasti ilman häirintää ja sekoittavia impulsseja.

Joskus yhdistelmälääke voi lievittää jotain vaivaa, mutta syvälliseen parantamiseen se ei pysty ja lopputulos ihmisen kokonaistilaa ajatellen on usein jopa lähtötasoa huonompi. Mikäli joku oire tai vaiva lievittyykin, sairaudentila yleensä vain syvenee pinnan alla. Satunnainen yhdistelmälääkkeen käyttö ei onneksi välttämättä aiheuta pysyviä haittoja.

Usein mikään yhdistelmälääkkeen aineista ei edes ole elimistön kokonaistilaan täsmäävä aine  eli homeopaattinen aine sanan varsinaisessa merkityksessä. Täytyy kuitenkin muistaa, että kuten terveet koehenkilötkin saavat yleensä dynamisoiduille ("homeopaattisille") lääkeaineille tehdyissä kokeissa testatuille aineille ominaisia oireita, minkä tahansa potensoidun lääkeaineen käyttö voi saada niitä aikaan niitä käyttävissä ihmisissä.

Ja mikä ikävintä: Mikäli omaan tilaan sopimattomia dynamisoituja aineita käyttää pitkäaikaisesti, ne voivat vaikuttaa pysyvästi elinvoimaan, ihmisen energeettiseen tilaan haitallisesti. Tällöin ihmisen oirekuva muuttuu näitten täsmäämättömien lääkeaineiden käytön takia haitalliseen suuntaan. Maailmanlaajuisesti tunnettu ja tunnustettu klassinen homeopaatti ja homeopatian opettaja George Vithoulkas onkin todennut, että pitkään näitä potensoituja yhdistelmälääkkeitä säännöllisesti käyttäneiden ihmisten elinvoima on usein jo siinä määrin  heikentynyt ja heidän oirekuvansa niin sekava, että heitä on usein enää hyvin vaikea auttaa parhaallakaan homeopaattisella hoidolla.

Thomas Genneperin ja Andreas Wegenerin toimittama  Homeopatian oppikirja ( Perusteet ja käytäntö) on selkeä ja looginen, suorastaan upea teos! Kirja on homeopatian opiskelijoiden, opettajien ja ammatinharjoittajien mainio perusteos ja käsikirja. Sen ovat kirjoittaneet Saksan lääkäreiden homeopatiakoulutuksesta vastaavat kokeneet homeopaattilääkärit. Teoksessa klassinen homeopaatti, homeopatian opettaja ja lääketieteen tohtori Thomas Genneper kirjoittaa homeopaattisiin yhdistelmävalmisteisiin liittyen seuraavaa:

" Korrektin homeopaattisen lääkemääräyksen tinkimätön perussääntö on yksittäisaineen käyttämisen sääntö.


Vielä nykyisinkin jotkut homeopaatit antavat kahta tai useampaa lääkettä samanaikaisesti. Tähänastisten näyttöjen olisi luullut jo selvittäneen, että sellainen toiminta loukkaa räikeästi homeopatian periaatteita, sillä systemaattistsia lääkekombinaatioiden kokeita terveillä ei ole tehty juuri lainkaan käyttökelpoisen materia medican saamiseksi.

Ilman kokeiden kautta hankittua lääkeaineoppia ei ole mahdollista määrätä yhtään ainetta samankaltaisuusperiaatteen mukaisesti. Kahden lääkkeen samanaikainen antaminen, jolloin molemmat on valittu simile-periaatteen mukaisesti, ei missään tapauksessa tuota molempien lääkkeiden vaikutusten summaa."

Vielä lainaus homeopatian perustajalta Samuel Hahnemanilta. Hän huomasi jo varhain, miten jotkut alkoivat jo silloin vesittää homeopatian periaatteita toiminnassaan. Samuel Hahnemann ilmoitti aina selkeän kantansa yksittäisen homeopaattisen aineen puolesta.:



"Parantamistaidon Organon § 273 : "Yhdessäkään parannettavassa tapauksessa ei sairasta hoidettaessa ole tarpeen - ja jo pelkästään siksi on kiellettyä - käyttää kerrallaan enempää kuin yhtä ainoata, yhdenkertaista lääkesubstanssia.On käsittämätöntä miten voisi olla pientäkään epäröinnin aihetta siitä, onko luonnonmukaisempaa ja järkevämpää määrätä sairauteen kerralla vain yksi yksittäinen, yhdenkertainen, hyvin 
tunnettu lääkeaine vai useamman erilaisen lääkeaineen sekoitus..."

 Kuvat ovat Kuvia matkalta-blogin Annen taiteilemia. Kiitokset! ♥
Lähteet: Samuel Hahnemann: Parantamistaidon Organon, Thomas Genneper, Andreas Wegener 
(toim.): Homeopatian oppikirja, George Vithoulkaan ja J.T. Kentin teokset